Kokoomuksen Lauslahti ja Sazonov: Nuorten ja eläkeläisten ääni kuuluviin työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa

Maanantai 20.3.2017 klo 19:46

Tiedote 16.3.

Julkaisuvapaa heti

 Kokoomuksen Lauslahti ja Sazonov: Nuorten ja eläkeläisten ääni kuuluviin työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa

 Kokoomuksen kansanedustaja ja senioriverkoston puheenjohtaja Sanna Lauslahti sekä Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov ehdottavat, että työnantajat ja työntekijät nimeäisivät nuorten ja eläkeläisten edustajat omille paikoilleen eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoihin. Lauslahden ja Sazonovin mukaan näin voidaan lisätä sekä eläkeläisten että nuorten luottamusta järjestelmään.

”Eläkeyhtiöitä on pääosin hoidettu hyvin, ja eläkejärjestelmämme on kestävällä pohjalla. Eläkekeskustelussamme huokuu silti epäluottamus, jota tulisi purkaa avoimuutta lisäämällä. Työnantajat ja työntekijät voisivat tehdä avoimuuden nimissä kädenojennuksen ja nimittää seuraavalla kerralla eläkeläis- ja nuorisojärjestöjen edustajia paikoilleen eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoihin”, ehdottavat Lauslahti ja Sazonov.

Kokoomuslaisten mukaan eläkejärjestelmän kestävyyden tärkeimpiä piirteitä on luottamus.

 ”Eläkejärjestelmämme kannalta tärkeintä on, että siihen voivat luottaa nuoret tulevina eläkkeiden maksajina, eläkkeitä kartuttava aktiiviväestö sekä eläkeläiset. Erityisesti nuorten ja jo eläkkeellä olevien ääni ei kuulu riittävästi nykyisissä rakenteissa. Tähän on saatava muutos”, sanovat Lauslahti ja Sazonov.

Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa on oltava työeläkeyhtiölain mukaan vähintään puolet vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia.  Heidät valitaan keskeisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ehdotuksesta. Työntekijät ja yritykset ovat edustettuna, mutta nuorilta ja eläkeläisiltä puuttuu paikka hallintoneuvostoista. Työeläkevakuutettuja on runsas 2,7 miljoonaa (vuonna 2015).

 

”Luottamus rakentuu avoimuudelle, läpinäkyvyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kaikkien osapuolten näkökulmasta tässä on vain voitettavaa. Työmarkkinajärjestöjen kädenojennus olisi hieno ele luottamuksen lisäämiseksi”, sanovat Lauslahti ja Sazonov.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Daniel Sazonov

puh. 045 1296 812

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläkeyhtiöt, hallintoneuvosto, eläkeläiset, nuoret

Euroopan lääkevirasto Helsingissä laittaisi lentoon terveysalan kasvun

Maanantai 20.3.2017 klo 19:19 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 17.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Euroopan lääkevirasto Helsingissä laittaisi lentoon terveysalan kasvun

EU-ministerivaliokunta on tehnyt tänään päätöksen, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa EMA:aa. Lontoossa toimivaa virastoa ollaan siirtämässä brexitin vuoksi muualle. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti iloitsevat siitä, että Suomea on tarttunut tärkeään mahdollisuuteen. Tämän on hyvä tulevaisuuspäätös, jolla rakennetaan tulevaisuuden kasvua suomalaisen huippuosaamisen varaan. ”Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin”, toteavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

EMAn saamista Suomeen edistää se, että hallitus ratkaisee myös viipymättä auki olevan Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa koskevan kysymyksen. Aikoinaan tehty lääkealalle haitalliseksi osoittautunut päätös ei saa jarruttaa Euroopan lääkeviraston saamista Suomeen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Edustajat ovat jättäneet Fimeasta ja Emasta kirjallisen kysymyksen (KK 76/2017 vp).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan lääkevirasto, EMA, Fimea

KOULUJEN RETKILLE MAKSUTTOMAT JULKISEN LIIKENTEEN MATKAT 9-15 VÄLILLE

Maanantai 20.3.2017 klo 19:05 - Sanna Lauslahti

VALTUUSTOKYSYMYS
20.3.2017
 
KOULUJEN RETKILLE MAKSUTTOMAT JULKISEN LIIKENTEEN MATKAT 9-15 VÄLILLE
 
Espoossa koulut ovat eriarvoisessa asemassa retkien teon suhteen. Osa kouluista on lähietäisyydellä eri kulttuuri- ja liikuntakohteista, ja osalla niihin pääsy vaatii linja-automatkan. Silloin lähellä eri kohteita sijaitsevat koulut eivät joudu maksamaan ylimääräisiä linja-autokuluja, kun sen sijaan kauempana sijaitsevien koulujen toimintaa rajoittavat juuri matkakulut.
 
Tasaveroisuutta koululaisille tuo Kulttuuri- ja liikuntapolku (KULPS), johon kaikki pääsevät osallistumaan. Tarvetta käyttää julkisia liikennevälineitä retkillä on kasvanut.   Uusi opetussuunnitelma innostaa entistä enemmän lähtemään pois normaalista fyysisestä koulurakennuksesta. Esimerkiksi monialaisissa opintokokonaisuuksissa olisi tärkeää päästä retkikohteisiin, jotka tukevat annettuja oppimistavoitteita. 
 
Esimerkkinä yhdestä tilanteesta:
Opettajalla on luokassa mm. kehitysvammainen oppilas, joten pyörämatkat/kävellen kirjastoon meneminen on jo itsessään haasteellista.  Hän toivoisi, että he voisivat esimerkiksi käydä kierrätyskeskuksessa, konserteissa ja esimerkiksi yritysvierailuilla niin, että he eivät olisi riippuvaisia vanhempien keräämistä ylimääräisistä rahoista bussimatkoja varten.
 
Jos julkinen liikenne olisi maksuton koulujen retkillä, niin se myös antaisi koululaisille taitoja ja kokemuksia käyttää julkista liikenneverkostoa.
 
 
Kuinka nopeasti Espoon kaupunki lähtee valmistelemaan koululaisille mahdollisuutta käyttää ruuhka-ajan ulkopuolella julkisia liikennevälineitä?
 
Sanna Lauslahti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruskoulu, ops, retker

Nuorten päästävä ripeämmin korkeakouluihin

Sunnuntai 12.3.2017 - Sanna Lauslahti

Opetus- ja kulttuuriministeriö on aloittanut korkeakoulujen visiotyön. Sen tavoitteena on tuottaa tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen vuoteen 2030 mennessä.  Tämä on erinomainen asia, koska eri tahot ovat jo tehneet omia visionäkemyksiään, jotka on syytä sovittaa yhteen. Samoin korkeakoulujen rakenteellinen uudistuminen on lähtenyt jo käyntiin; työnjakoa ja yhteistyötä on virinnyt ilahduttavan runsaasti. 

 Rakenne- ja profilointikeskustelun alla on lähes unohtunut yksi erittäin hälyttävä asia: aivan liian moni joutuu viettämään välivuosia. Uusista ylioppilaista yhä useampi jää jatko-opintojen ulkopuolelle – lähes 70 prosenttia uusista ylioppilaista jää koulutuksen ulkopuolelle.  Se tarkoittaa sitä, että vain joka kolmannelle avautuu korkeakoulun ovi.

Tilanne on heikentynyt nuorten näkökulmasta – korkeakoulun ovien ulkopuolelle jää yhä useampi. Yksi välivuosi tai armeijavuosi ovat normaalia, mutta se, että opinpolun aloittamiseen menee sitä useampi vuosi, on kestämätöntä nuoren näkökulmasta. Osalla nuorista voi kärjistetysti sanoa opintojen alkavan siinä iässä, kun pitäisi olla jo aloittamassa työelämässä työuraa. 

 Keinojakin on löydettävissä. Toiselta asteelta tulee päästä nykyistä jouhevammin ja nopeammin ilman mutkia korkeakouluihin. Tätä ongelmaa on jo yritetty ratkaista mahdollistamalla ensikertaiskiintiöt. Sen osalta on tullut kriittisiä viestejä, että ratkaisu ei ole toiminut. Tämän vuoden lopulla tulee 2010-2015 aikana tehdyistä uudistuksista vaikutusraportti, jonka pohjalta on tehtävä tarvittavat korjaavat päätökset.  

 Uusin ratkaisuehdotus saatiin viime vuoden lopulla. Työryhmä ehdotti, että toisen asteen tutkintotodistusta hyödynnettäisiin nykyistä enemmän sekä toissijaisina polkuina olisi muita tapoja näyttää osaamista. Tärkeää on varmistaa, että tie ei katkea todistuksen arvosanoihin. Vaihtoehtoinen tapa edetä korkeakouluopintoihin on oltava aina olemassa.

 Vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaamistaan voi olla esimerkiksi lukioaikana suoritetut opinnot, välivuoden aikana tehdyt opintosuoritukset, soveltuvuuskoe ja/tai pääsykoe. Lukion ja korkeakoulujen rajapinnat tulee avata, ja mahdollistaa jo lukioaikana korkea-asteen opinnot. Tästä löytyy jo erinomaisia avauksia mm. Turun Yliopisto ja Turun kaupunki ovat sopineet lukiolaisten mahdollisuudesta osallistua yliopiston opetukseen. Toisaalta jos nuorelle eivät koulun ovet avaudu heti ensimmäisellä kertaa, välivuoden opinnot tulee mahdollistaa nuoren niin halutessa. Avoimen yliopiston, avoimen ammattikorkeakoulun ja kansalaisopistojen roolia tulee vahvistaa siltana kohti korkea-asteen opintoja. Välivuoden opinnot tulee voida lukea hyväksi täysimääräisesti opinpolun auettu.

 Korkeahko korkeakoulujen aloittamisikä kertoo myös vuosien varrella kertyneestä "opintopaikkavelasta". Hakijasuman purkutyöt on aloitettava mahdollisimman nopeasti, ja kaikki keinot otettava käyttöön asian hoitamiseksi oikealle uomalle.  Hallituksen puoliväliriihessä on syytä ottaa ratkaistavaksi se, miten nuoret saataisiin yhä nopeammin korkeakouluopintoihin. Ensimmäinen steppi voisi olla lisätä valikoiduilla aloilla, joissa on lähitulevaisuudessa työvoimatarpeessa kasvua, aloituspaikkoja.  Tähän hallitus voisi kohdentaa lisärahoitusta korkeakouluille.  Samalla tuotaisiin yksi oljenkorsi lisää kestävyysvajeeseen – nuoria nopeammin työelämään.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korkekoulu, opinnot

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Euroopan lääkevirasto saatava Suomeen ja Fimean päätoimipaikaksi Helsinki

Torstai 9.3.2017 klo 17:26 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 9.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

 

 

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Euroopan lääkevirasto saatava Suomeen ja Fimean päätoimipaikaksi Helsinki

 Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Fimean osalta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kirittävät Suomea tarttumaan mahdollisuuteensa.

”Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse”, kannustavat edustajat Sarkomaa ja Lauslahti.

 Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet mm. Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja italia. 

 ”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

 ”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

 Sarkomaa ja Lauslahti pitävät viisaana, että samassa yhteydessä hallitus purkaisi vahingolliseksi osoittautuneen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamisen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

 Lisätiedot:

 Sanna Lauslahti

050 512 2380

 Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: fimea, EMA, lääkevirasto

Tasa-arvo -minne menet?

Keskiviikko 8.3.2017 - Sanna Lauslahti

Naistenpäivänä tuntuu luontevalle nostaa naisten tasa-arvo tikun nokkaan. Tasa-arvoa tulee pidettyä eräänlaisena itsestäänselvyytenä. Olen kokenut, että Suomi on kohtuullisen tasa-arvoinen maa moniin muihin maihin verrattuna. Mutta olemmeko sitä oikeasti? Vastaus on kyllä ja ei, ja myös riippuu kysyjästä ja asiasta tai tilanteesta.

Vaikka on naistenpäivän, aloitan kaikesta huolimatta kuitenkin pojista. Joissain asioissa voisi jopa väittää, että poikien ja miesten asemasta tarvitaan tasa-arvokeskustelua entistä enemmän.  Julkinen palvelujärjestelmämme vaatisi lisäreivausta, jotta poikien erityislaatuisuus huomioitaisiin riittävästi. Perukoulustamme on sanottu kärjistäen, että se on rakennettu kilttien tyttöjen ehdoilla. Viimeisin niitti tähän tuli tuoreessa EVA:n tutkimuksessa, jossa todettiin 79 000 parhaassa työiässä olevan miehen olevan työvoiman ulkopuolella. Samoin PISAssa tytöt kirivät tuloksissa poikien ohitse lujaa vauhtia.

Naisten tasa-arvon tie on ollut pitkä. Suomalainen nainen on lähtenyt tilanteesta, jossa n. 150 vuotta sitten naiset olivat vielä holhouksen alaisia. Ajatus tuntuu lähes toiselta planeetalta tulevalle nykynaisten näkövinkkelistä. Toisaalta tämä on todellisuutta tänäkin päivänä osalle maailman naisia.  Holhouksesta päästyä naiset pääsivät kiinni pienillä, mutta sitäkin tärkeämmillä askeleilla kohti nykyistä täysivaltaisuutta.  1906 naiset saivat äänioikeuden. Itsenäisyyden alkuvuosien myötä naimisissa oleva nainen sai oikeuden tehdä työtä ilman aviomiehen lupaa.  Tasa-arvo on ottanut ison loikan verrattuna lähtötilanteeseen. 

Entä miltä maailma näyttää Eduskunnassa tänään ja sata vuotta sitten. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 19 naista valittiin kansanedustajiksi (1907). Vuonna 2015 eduskuntaan valittiin 83 naiskansanedustajaa. Erotumme tässä positiivisesti maailman muiden parlamenttien rinnalla. Toisaalta miten naisten rooli on vallankäyttäjänä muuttunut. Suomella on ollut naispresidentti ja paraikaa Maria Lohela heiluttaa puhemiehen nuijaa Eduskunnassa. Lisäksi nykyisen kauden aikana Eduskunnassa tehtiin historiaa, kun ensimmäinen nainen, Maija-Leena Paavolainen, valittiin pääsihteeriksi.  Eduskunnassa eletään tasa-arvon kannalta historiallisia aikoja.

Huolimatta siitä, että naiset ovat saaneet jalansijaa vallankammareissa.  Niin on hyvä vilkaista, miten naiset on nähty Eduskunnassa vaikuttajina ja mitä se on tänä päivänä. Naiset Eduskunnassa kirjassa (Suomen Eduskunta 100-vuotta kirjasarja) on osuvia kuvauksia 1950-luvun päättäjänaisten rooleista.  Kirjassa kerrotaan, kuinka kahtia jako oli selvä miesten ja naisten kesken. Tellervo Rengon mukaan Keskustan eduskuntaryhmässä kotihoidon tukeen liittynyttä asiaa ryhmän miehet sanoivat perinteiseen tapaansa, että se on ”naisten hommaa” ja napakkana piti olla, että sai naisensa äänensä kuuluviin sosiaalipoliittisissa asioissa.  SKDL:n Irma Torvinen taas totesi

”Muodollisesti meillä oli tietysti, että totta kaikki tunnustetaan, että me ollaan samanarvoisia, mutta eihän se käytännössä niin ollut kuitenkaan. Herttaa (Kuusinen) lukuun ottamatta piti, jos ne jotakin asiaa rupesi ajamaan, olla ---suorastaan kiukkuisia ennen kuin rupesivat saamaan huomiota..” (Naiset Eduskunnassa s.247).

Näissä kokemuksissa, joita 1950 päättäjänaiset kertovat on paljon tuttua. Joissain asioissa olemme harpanneet jättiaskeleita tasa-arvotiellä, ja osassa matka on vielä kesken, mutta tästä on hyvä jatkaa. Valta otetaan, sitä ei kukaan kultatarjottimella anna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: naistenpäivä, tasa-arvo

Vapaaehtoistoimintakokemus on hyödynnettävä osana opintoja

Sunnuntai 5.3.2017 - Sanna Lauslahti

Yleensä tulee parjattua Euroopan Unionia, mutta vapaaehtoistyön saralla EU:ssa on tehnyt erinomaisia linjauksia liittyen vapaaehtoistyön arvostamiseen ja sen kautta kertyneen osaamisen tunnistamiseen osana opintoja. Euroopan unioni haluaa edistää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista. Se on pyytänyt jäsenmaitaan toteuttamaan vuoteen 2018 mennessä järjestelyt, joilla tällaisen oppimisen tulokset voidaan validoida.

Suomi lähteen jälkijunassa vapaaehtoistyön tunnustamisessa osana opintoja. Onneksi meiltä löytyy jo hyviä esimerkkejä osasta oppilaitoksia mm. ammattikorkeakouluissa vapaaehtoistyökokemuksia on lähdetty tunnustamaan osana opintoja. Ammatillisella puolella sen sijaan tehtävää tällä saralla riittää. Käynnissä olevan ammatillisen puolen uudistustyössä on pidettävä huolta, että oppilaitokset hyväksyvät myös vapaaehtoistyössä saadut kokemukset osaksi opintoja soveltuvin osin jatkossa nykyistä useammin.

On ilo todeta, että eri toimijat ovat tarttuneet toimeen etsien uusien ratkaisuja. Uusia työkaluja vapaaehtoistyön ja harrastustoiminnan kautta tulleen osaamisen tunnustamiseen tuo Suomen Partiolaisten ja Sitran yhteishanke, jossa etsitään uusia toimintamalleja. Näiden mallien avulla voidaan todentaa. vapaaehtoistoiminnassa hankittua osaamista työelämää ja opintoja varten.

Selvää on, että harrastustoiminnassa ja vapaaehtoistyön kautta voi oppia luontevalla tavalla uusia taitoja. Sellaisia taitoja, joista on hyötyä myös työelämän näkökulmasta. Konkreettinen esimerkki esimiestaitojen harjoittelemisesta on, kun pyörittää ikäihmisten ystävien vapaaehtoisten rinkiä.

Vapaaehtoistyön osaamisen tunnustamisesta hyötyvät kaikki. Se tuo yhden hyvän vaihtoehtoisen lisän arkityöoppimiseen. Näin opiskelija saa eväitä työllistymiseen. Ja samalla annamme kolmannen sektorin toimijoille juuri sen arvostuksen, joka heille kuuluu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaaehtoistyö, ammatillinen koulutus

Kokoomuksen sote-kolmikko vaatii: Oikeus hyvään saattohoitoon turvattava

Torstai 2.3.2017 klo 18:59 - Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Sanna Lauslahti

Tiedote 2.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hyvä ja oikea-aikainen saattohoito tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus.  Saattohoito on hoitoa, joka ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on kestoltaan viikkoja tai enintään kuukausia. Käytössä on käypähoitosuositus, jossa ohjeistetaan erilaisten fyysisten ja henkisten oireiden asianmukaiseen hoitoon.

”Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saattohoitokoulutuksen järjestäminen ei ole tarpeeksi systemaattista ja alan erityispätevyyden haltijoita on Suomessa liian vähän. Koulutuksen ja tiedon lisääminen on paras tapa parantaa nopeasti saattohoidon laatua Suomessa”, sanoo kansanedustaja Sanna Lauslahti.

 Saattohoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. Saattohoitoyksiköitä tarvitaan lisää ja samalla on kehitettävä kotisaattohoitoa. Saattohoidon puutteet voivat näkyä esimerkiksi siinä, ettei kivunlievitykseen saa asianmukaista apua.

”Hyvä saattohoito tarvitsee toteutuakseen siihen sitoutuneen ja osaavan hoitohenkilökunnan, jotta ihmisiä voidaan kunnioittavasti säästää tarpeettomalta kärsimykseltä. On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan rooli ja vastuut”, toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

 Toisin kuin usein kuvitellaan, lääketieteen näkökulmasta saattohoidossa käytettävät menetelmät ovat pääosin melko helposti opittavissa. Kyse on usein asenteista, huomauttaa kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina ja jatkaa:

”Kuolemasta puhuminen on vaikeaa sekä henkilökunnalle että potilaalle ja hänen omaisilleen. Kuitenkin hoidon periaatteista tulisi sopia ajoissa ja hoidettavan itsensä tulisi olla tietoinen hoitolinjauksista. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa”, painottaa Raassina.

 Sote-kolmikko esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää viipymättä selvityksen saattohoidon toteutumisesta koko Suomessa. Selvityksen yhteydessä on kartoitettava mahdolliset laatusuositus- ja lainsäädäntötarpeet, saattohoidon organisoiminen sote-uudistuksen yhteydessä sekä moniammatillisen henkilökunnan koulutukseen järjestäminen ja resursointi.

 Eduskunta keskustelee tänään eutanasia-aloitteesta täysistunnossaan. Eutanasia on iso eettinen kysymys, johon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sarkomaa, Raassina ja Lauslahti paneutuvat huolella. Aloite nostaa esille kuolevan potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saattohoito

Nykyinen perhevapaamalli on aikansa lapsi - malli on päivitettävä tähän päivään

Torstai 2.3.2017 - Sanna Lauslahti, Sari Multala, Sari Sarkomaa

Kokoomuksen perhevapaamalli parantaa tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä / Perhevapaajärjestelmä on uudistettava

Perhevapaajärjestelmän ja varhaiskasvatuslinjausten tulee elää ajassa. Nykyinen perhevapaamalli ei huomioi riittävästi erilaisten perheiden yksilöllisiä tarpeita. Nyky-yhteiskunnassa perhevapaamallin pitää joustavasti mukautua niin yksinhuoltajan kuin uusioperheenkin arjen tarpeisiin. Arkihaasteiden lisäksi nykyinen järjestelmä syrjäyttää naisia työelämästä, mikä näkyy naisten muita Pohjoismaita alempana työllisyytenä, heikompana palkkakehityksenä ja pienempänä eläkkeenä. 

Nykymalli on luotu aikana, jolloin varhaiskasvatusta ei ole vielä tunnistettu tärkeäksi osaksi koulutusjärjestelmämme. Myöhemmin tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatuksen voiman oppimiserojen tasaajana, ja että suurimmat hyötyjät olisivat usein juuri ne lapset, joita nykyisin hoidetaan pisimpään kotona esimerkiksi kotihoidontuen sisaruslisän turvin. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on huomattavasti muita Pohjoismaita alhaisempi.

Nykyinen perhevapaamalli kaipaa pikaista päivitystä. Kokoomus julkaisi helmikuun lopussa Perheet ja työelämä –asiakirjan, joka tarjoaa ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Ehdotuksissa on huomioitu perheiden arjen sujuvuus kokonaisuutena ja asetettu lasten etu etusijalle. Samalla on haluttu vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, lisätä työnteon kannustimia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Kokoomuksen perhevapaamallin keskeiset periaatteet ovat laaja joustavuus ja molemmille vanhemmille kiintiöidyt perhevapaakuukaudet.  Laaja joustavuus ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet ja mahdollistaa valinnanvapauden. Puolueemme mallissa pyritään eroon vapaiden käytön tiukoista raameista sekä tuetaan mahdollisuutta osa-aikaiseen työntekoon. Kiintiöinnillä puolestaan kannustetaan tasa-arvoisempaan hoitovastuun jakaantumiseen perheissä.

Pähkinänkuoressa malli koostuu viiden viikon äidille maksettavasta odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta. Lisäksi malli sisältää kuuden kuukauden mittaisen joustavan 800 euron hoitorahan, joka jaetaan tasan vanhempien kesken. Isän vanhempainvapaan ensimmäinen kuukausi olisi korotettu, kuten äideillä nykyisin. Toisen vanhemman ei ole myöskään pakko käyttää omaa osuuttaan.

Perheiden erilaiset tarpeet on huomioitu Kokoomuksen mallissa – esimerkiksi vapaasti jaettavan kuuden kuukauden osuuden voi käyttää isovanhempi tai uusperheen aikuinen jäsen. Perhevapaita voi käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä osa-aikaisen työn ohessa.  Täysimääräisenä tuet riittävät siihen, kun lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina 3-vuotiaaksi asti.

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä. Uudistus tarjoaisi ratkaisun moneen ongelmaan. Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava ympäröivän maailman mukana ja tuettava perheiden mahdollisuutta yhdistää työnteko ja lastenhoito joustavasti ja vaihtelevissa tilanteissa. 

 

Kokoomuksen kansanedustajat

Sanna Lauslahti

Sari Sarkomaa

Sari Multala

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjallinen kysymys:Vapaaehtoistoiminnassa karttunut kokemus on tunnustettava osana ammatillisen puolen opintoja

Tiistai 28.2.2017 klo 15:22 - Sanna Lauslahti

KIRJALLINEN KYSYMYS

Vapaaehtoistoiminnassa karttunut kokemus on tunnustettava osana ammatillisen puolen opintoja

 

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan unioni haluaa edistää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista. Se on pyytänyt jäsenmaitaan toteuttamaan vuoteen 2018 mennessä järjestelyt, joilla tällaisen oppimisen tulokset voidaan validoida.

Vapaaehtoistyössä saatu osaaminen on hyväksi luettava osana ammatillisia tutkintoja. Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen tuovat tähän erinomaisen mahdollisuuden.  Osana ammatillisen koulutuksen uudistustyötä on pidettävä huolta, että oppilaitokset hyväksyvät myös vapaaehtoistyössä saadut kokemukset osaksi opintoja soveltuvin osin jatkossa nykyistä useammin.

Vapaaehtoistyön osaamisen tunnustamisesta hyötyvät kaikki. Se tuo yhden hyvän vaihtoehtoisen lisän arkityöoppimiseen.  Näin opiskelija saa eväitä työllistymiseen.  Ja samalla annamme kolmannen sektorin toimijoille juuri sen arvostuksen, joka heille kuuluu.

Sitran ja Suomen Partiolaisten yhteistyöhankkeella suunnitellaan toimintamalleja, joilla voidaan todentaa vapaaehtoistoiminnassa hankittua osaamista työelämää ja opintoja varten.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä tavalla lisätään vapaaehtoistoiminnassa karttuneen kokemuksen tunnustamista osana ammatillisia opintoja?

 

Helsingissä 28.2.2017

 

Lauslahti Sanna /kok

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaaehtoistyö, ammatillinen koulutus

Kokoomuksen Lauslahti: Puoliväliriihessä tehtävä päätös tiekartasta kohti osittain maksutonta varhaiskasvatusta

Torstai 23.2.2017 klo 13:25 - Sanna Lauslahti

TIEDOTE 22.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Lauslahti: Puoliväliriihessä tehtävä päätös tiekartasta kohti osittain maksutonta varhaiskasvatusta

Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti muistuttaa, että kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on saada kaikille lapsille maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus.  Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ottanut asiaan aiemmin kantaa ja todennut, että maksuton osuus olisi kaikille 3 vuotta täyttäneille 20 tuntia viikossa. Lauslahden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tulee tehdä päätös tiekartasta, jonka avulla edetään kohti osittain maksutonta varhaiskasvatusta. Tämän lisäksi hän edellyttää, että puoliväliriihessä tulee tehdä ensimmäinen päätös, jolla tavoitetta kohden edetään esimerkiksi laajentamalla osa-aikaista varhaiskasvatusta ikäluokka kerrallaan tai  maksuja alentamalla.

 Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu noin 70 prosenttia kolme vuotta täyttäneistä lapsista. Osallistumisaste on OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja selvästi muita Pohjoismaita alempi. Esimerkiksi monet oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa ennen koulua ja vahvistaa lapsen osaamista tulevaa koulutietä varten, minkä vuoksi osallistumista varhaiskasvatukseen voidaan pitää tärkeänä seikkana.

 Monet tahot, kuten viimeisimpänä EK, ovat ehdottaneet varhaiskasvatusmaksujen alentamista. EK:n tekemä ehdotus varhaiskasvatusmaksujen alentamista nykyisestä on oikean suuntainen. Osa-aikaisen maksuttoman varhaiskasvatuksen tarjoaminen kaikille on monesta syystä kannatettavaa. Lapsen edun mukaista on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus astua koulutielle hyvillä kouluvalmiuksilla.  Samoin lapsiperheiden talous on tiukkaa tiukempaa, jolloin maksuhuojennukset helpottavat oleellisesti perheen arkea ja taloushuolia, toteaa Lauslahti.

 Maksujen alentamisen puolesta puhuu myös naisten matala työllisyysaste ja kestävyysvajeen taittaminen.

 Varhaiskasvatusmaksujen pienentäminen on myös tasa-arvon ja työnteonkannusteiden lisäämisteko.  Tällä päätöksellä voidaan vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Hallitus on ottanut jo aiemmin askeleita oikeaan suuntaan, kun perui varhaiskasvatusmaksujen korotuksen.  Erityisen tärkeä päätös oli alentaa pienituloisen yksinhuoltajaperheen maksuja yli 600 eurolla vuodessa. Tiekartan hyväksyminen kohti osa-aikaisesti maksutonta varhaiskasvatusta olisi looginen jatko hallituksen puoliväliriihessä, toteaa Lauslahti.

 

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti, 050 512 2380

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, lapset, kannustinloukut, maksut

Kokoomuksen Lauslahti: Oman osaamisen vuosikartoitus on otettava osaksi ammattikoulutuksen tutkintouudistusta

Maanantai 20.2.2017 klo 16:33 - Sanna Lauslahti

Tiedote 17.2.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti: Oman osaamisen vuosikartoitus on otettava osaksi ammattikoulutuksen tutkintouudistusta

 Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti kiittelee opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen työtä ammatillisen koulutuksen tutkintouudistuksen eteen.

 - Ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus on oikeansuuntainen ratkaisu siihen, miten voimme mahdollistaa nuorille nykyistä paremmin työllistymisen ja uuden oppimisen yhä nopeammin muuttuvassa työelämässä. On annettava kiitosmaininta opetusministeri Grahn-Laasoselle siitä, että hän on vienyt rohkeasti läpi tutkintorakenneuudistusta. Tämän päätöksen myötä otetaan ratkaiseva askel, jonka kautta ammatillinen koulutus tulee antamaan entistä paremmat lähtökohdat tulevaisuuden työelämään varten, toteaa Lauslahti.

 Tänään annetulla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella on hyväksytty uusi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne. Erilaisten ammatillisten tutkintojen määrä vähenee 351 erilaisesta tutkinnosta noin puoleen. Vuoden 2019 alusta lähtien ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56.  Uudistus otetaan käyttöön vaiheittain, ja Lauslahti korostaa, että jokaisesta opiskelijasta huolehditaan siirtymäaikana.

 - Sirpaleinen tutkintojärjestelmä saadaan nyt yksinkertaistettua ja selkeämmäksi, ja samalla tutkinnot muuttuvat laaja-alaisemmiksi. Tämä on juuri oikea toimi tilanteessa, jossa työpaikat ja työn sisällöt ovat muutoksen alla. On myönnettävä, että emme tiedä, miltä työelämä näyttää kymmenen, saati kahdenkymmenen vuoden päästä. Juuri siksi meidän tulee antaa tulevaisuuden osaajillemme koulutus, jossa annetut tiedot auttavat säilyttämään ammattitaidon läpi työuran ja oppimaa uutta. Tutkintorakenteen uudistus on oiva täsmätoimi tähän vastaamiseksi, Lauslahti sanoo.

 Lauslahti korostaa, ettei opiskelu ja oppiminen lopu tutkinnon suorittamiseen.

 - Se vasta alkaa siitä.  Oppilaitoksen antama yksi tärkein elämäneväs on se, että nuorelle tulee intohimo ja mahdollisuus oppia uutta työuransa aikana.  Oman osaamisen tarkasteluun tulee olla tarjolla sähköinen oman osaamisen vuosikartoitus.  Siihen tulee liittää mukaan ehdotus siitä, mitä osaamista kannattaa päivittää ja mistä osaamisen päivityspaketin saa, jotta omaa polkua kohti unelma-ammattia voi kulkea, ehdottaa Lauslahti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: osaaminen, elinikäinen oppiminen, ammatillinen koulutus

Kokoomuksen Lauslahti: Korkeakoulun aloittamisikää saatava alemmaksi

Keskiviikko 15.2.2017 klo 10:48 - Sanna Lauslahti

Laadukas ja kansainvälisesti arvostettu korkeakoulutus on sivistyksemme ja menestyksemme peruskallio. Juuri siksi korkeakoulujemme asemaa on vahvistettava. Ministeri Sanni Grahn-Laasosen aloittamaa visiotyötä on odotettu, ja siinä on katsottava avoimesti ja ennakkoluulottomasti eri kehittämisvaihtoehtoja. Tavoitteet on asetettava myös riittävän korkealle, vaatii Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Lauslahti.   

Tiistaina aloitetun korkeakoulujen visiotyön tarkoituksena on tuottaa tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen vuoteen 2030 mennessä. Osana työtä tarkastellaan korkeakoulujärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja ja -malleja sekä arvioidaan näiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta.

Korkeakoulujen rakenteellinen uudistuminen on lähtenyt jo käyntiin; työnjakoa ja yhteistyötä on virinnyt ilahduttavan runsaasti. Tässä yhteydessä on nostettava esille, että erilaiset mittarit ovat hälytystilassa. 

- Korkeakoulun aloittamisikä on keskimäärin 24 vuotta. Opinpolulle päästään kestämättömän myöhään nuoren näkökulmasta. Kestävyysvajetta ratkaistaisiin tehokkaasti erityisesti alentamalla sisäänpääsyikää, ja nopeuttamalla valmistumisaikoja.   Nykyiset keinot eivät yksinkertaisesti riitä, toteaa edustaja Lauslahti.

-  Keinojakin on löydettävissä. Toiselta asteelta tulee päästä nykyistä jouhevammin ja nopeammin ilman mutkia korkeakouluihin. Lukion ja korkeakoulujen rajapinnat tulee avata, ja mahdollistaa jo lukioaikana korkea-asteen opinnot. Opinto-ohjauksen roolia tulee vahvistaa ja resurssoida riittävästi. Jos nuorelle eivät koulun ovet avaudu heti ensimmäisellä kertaa, välivuoden opinnot tulee mahdollistaa nuoren niin halutessa. Avoimen yliopiston, avoimen ammattikorkeakoulun ja kansalaisopistojen roolia tulee vahvistaa siltana kohti korkea-asteen opintoja. Välivuoden opinnot tulee voida hyväksi lukea täysimääräisesti opinpolun auettu, luettelee Lauslahti.

Korkea aloittamisikä kertoo myös vuosien varrella kertyneestä "opintopaikkavelasta". Hakijasuman purkutyöt on aloitettava mahdollisimman nopeasti, ja kaikki keinot otettava käyttöön asian hoitamiseksi oikealle uomalle. Hallituksen puoliväliriihessä on syytä ottaa ratkaistavaksi se, miten nuoret saataisiin yhä nopeammin korkeakouluopintoihin, edellyttää Lauslahti.

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korkeakoulut, opiskelu, aloittamisikä

Kokoomuksen sote-kolmikko: Asiakas- ja palvelumaksut eivät saa tyhjentää vanhuksen lompakkoa

Maanantai 13.2.2017 klo 11:53

Tiedote 11.2.17

Vapaa julkaistavaksi

 Kokoomuksen sote-kolmikko: Asiakas- ja palvelumaksut eivät saa tyhjentää vanhuksen lompakkoa

 Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat huolissaan sosiaali- ja terveyspalvelujen maksurasituksesta etenkin vanhuksille. Osana sote-uudistusta säädetään myös enimmäismaksut terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen osalta, joiden pohjalta tulevat maakunnat asettavat omat maksunsa.

”Kantamme on selvä, maksukorotuksiin ei ole varaa”, sote-kolmikko jyrähtää.

 THL:n tuoreen selvityksen mukaan kuntiin välillä on suuria eroja kotihoidon ja vanhusten tukipalvelujen palvelumaksuissa. Kansanedustajat näkevät tämän merkittävänä eriarvoistavana seikkana vanhusten välillä. Esimerkiksi ateriapalvelun hinta vaihteli kunnissa 5-12 euron välillä. Edustajat muistuttavat, että asiakasmaksut ovat kansainvälisesti vertailtuna Suomessa jo korkeat.

 ”Täytyy muistaa, että palvelua tarvitseva on usein pienituloinen yksinasuva vanhus.  Yhdestä ateriasta saatetaan laskuttaa jopa yli 10 euroa. Tämän päälle tulee vielä monta muuta maksua. Hyvin usein syntyy täysin kohtuuttomia tilanteita. Hallituksen on syytä nimetä asiantuntijaryhmä etsimään ratkaisuja maksupolitiikan eriarvoistavien ja hoitoon pääsyn estävien tilanteiden ratkaisemiseksi”, ehdottaa Sarkomaa.

 ”Pitää tarkastella, etteivät maksut estä tasa-arvoista hoitoon pääsyä ja kotona asumista. Sote-uudistuksessa tulisi löytää keinoja, joilla voidaan pienentää ikäihmisten palveluiden hintoja”, toteaa Lauslahti.

 Sote-kolmikko haluaa muistuttaa, että maakunnissa on mahdollisuus vaikuttaa eläkeläisten toimeentuloon. Kotona hoidettavalla vanhuksella kertyy erilaisia maksuja kasoittain. Vanhuksen että valtion kassan etu, että ihminen voi asua kotonaan mahdollisimman pitkään.

”Meillä on mahdollisuus puuttua eläkeläisköyhyyteen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen samalla kertaa kunnissa tukemalla iäkkäiden kotona asumista ilman kohtuutonta maksutaakkaa”, summaa Raassina.

 Hallitus on päättänyt, että tämän vuoden aikana nimetään työryhmä, jossa sote-uudistuksessa koskevassa arvioinnissa käydään kotona asuvien ikäihmisen kokonaisuus.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote, ikääntyneet, palvelut, palvelumaksut

Kevätkausi korkattu - Valtiopäiväavajaiset on takana, työt edessä.

Torstai 9.2.2017 klo 11:49 - Sanna Lauslahti

Tervetuloa tilaisuuksiin mm.

Keskiviikkona 22.2. klo 17-18.15 Sanna-cafe vieraana MEP Henna Virkkunen.  Avaan keskustelua kevään Eduskunta-asioista ja Henna kertoo EU-kuulumisia ml. miten Brexit näkyy ja tulee näkymään.  Paikka: Iso Omena, Laura’s coffee & wine.

Maanantaina 6.3. klo 16.30-17.30 Kolme koulutuspoliitikkoa tilaisuudessa pureudutaan koulutusasioihin.  Järjestän tilaisuuden yhdessä Inka Hopsun (vihr.) ja Martti Hellströmin (sdp) kanssa.  Paikka: Iso Omena, kirjaston lava.

Keskiviikkona 15.3. klo 16.30-17.45 Sanna-cafe pureutuu kunta-asioihin.

 

On välitilinpäätöksen aika

Kaksi vuotta on kulunut. Toimia ja päätöksiä on tehty kymmenittäin. Säästöjä on tehty neljän miljardin verran ja uudistuksia tönitty eteenpäin. Kilpailukykysopimus saatiin aikaan, vaikkakin hieman vesitettynä. Edessä on vielä isojen uudistusten kevät mm. Sote- ja maakuntauudistus pitäisi saada Eduskuntaan ja käsiteltyä 22.6. mennessä valinnanvapauslain kera.

Viimeksi kirjoittelin, että talouden tila näyttää valoisammalta. Tällä hetkellä näyttää edelleen valoisalle. Taloustilanteemme työllisyystilanteen parantumisen kera näyttää paremmalle kuin vuosiin. Yritysten investoinnit kasvavat ja rekrytointeja tehdään yhä enemmän. Yhtenä pikanttina yksityiskohtana voi mainita, että valtion velka kasvoi viime vuonna vain 2,5 miljardia, vaikkakin merkittävä osa tästä selittynee kassavarojen maksuvalmiuspuskurin pienentymisellä.  Viime vuoden veroviraston keräämät verotulot olivat 1,6 miljardia suuremmat. Kuntatalous vahvistui 450 miljoonalla eurolla.

Uudistuksista SOTE-uudistus näkyy koko kevään ajan työlistallani. Sivistysvaliokunnan puolella pohdimme omassa valiokuntatyöryhmässä mm. korkeakouluasioita tulevaisuuden linjauksineen. Tähän aiheeseen kuulisin sinun näkemyksiäsi. Sivistysvaliokuntaan tulee kevään aikana ammatillisen puolen uudistaminen rahoituslakeineen. Tähän liittyen teimme koko viime vuoden taustalla perehtymistä ammatilliseen koulutukseen kiertämällä eri puolia sijaitsevissa oppilaitoksissa. Lopputuotoksena julkaisimme viime viikolla Eduskuntaryhmän raportin ammatillisen koulutuksen kehittämissuunniksi. Alla on linkki tiedotteeseen ja raporttiin.

https://www.kokoomus.fi/uutiset/lauslahti-ammatillinen-koulutus-vastaamaan-yha-paremmin-tyoelaman-muutoksiin/

 

Uudistusten toimeenpanoa ja uusia päätöksiä tarvitaan

Silti tämä ei vielä riitä.  Velkaa on ehtinyt kertyä siihen malliin, että sitä pitää päästä jossain vaiheessa lyhentämäänkin. Hallituksen tavoite on kova – työllisyysastetta pyritään nostamaan 72 prosenttiin ja työllisten määrää vahvistamaan 110 000 henkilöllä sekä velaksi eläminen loppumaan vuoteen 2021 mennessä. 

Pitkäaikaistyöttömyyteen on löydettävä myös ratkaisu, ja työnteon kannusteita on syytä lisätä.  Tähän saatiin torstaina tutkijaryhmän ehdotus, jossa ehdotetaan osallistavan sosiaaliturvan mallia pitkäaikaistyöttömille ”osallistumistulo”. Kannatan ehdotuksia, koska mieluummin rakennamme aktivoivaa työttömyysturvaa passivoivan järjestelmän sijaan sekä estämme syrjäytymistä yhteiskunnasta. Kokoomuksessa on otettu kanta, että osallistavan sosiaaliturvan mallia tulee kokeilla. Se on varmasti paras tapa edetä ennen lopullista päätöstä ja mallia.  Siitä voisi tehdä päätöksen jo tämän vuoden aikana. Alla linkki tutkijatyöryhmän työhön.

http://tem.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tutkimusryhma-esittaa-suomeen-uutta-osallistavan-sosiaaliturvan-mallia

Linkki kannanottoon, jonka tein aiheesta Sarkomaan ja Raassinan kanssa joulukuussa.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/sarkomaa%20raassina%20lauslahti%20perustulo%20osallistava%20elementti-59056

 

Ei kirjettä ilman SOTEa

Sote-uudistuksessa eletään pykälävaihetta, rahoituksen osalta valmisteluvaihetta monikanavarahoituksen purkamisen kera ja valinnanvapauslaki on edennyt lausuntokierrokselle. Valinnanvapauslaki lähti lausunnoille hieman epätäydellisenä, ja vaatinee vielä korjauksia, mutta nostan siitä yhden näkökulman esille. Ensimmäistä kertaa koko aikana palveluiden käyttäjät on luokiteltu neljään luokkaan, joka on erinomainen asia. Tästä yhtenä esimerkkinä paljon palvelua käyttävät, joita suomalaisista on 10 prosenttia. Heidän kohdallaan tehdään palvelusuunnitelma palveluiden integroinnin kera maakuntatasolla eli asiakkuudenhallinta on yksissä käsissä.

Alla linkki kalvosettiin, jossa on hyvin tiivistetty valinnanvapauden periaatteita.

http://alueuudistus.fi/documents/1477425/3719803/06+Asiakkaan+valinnanvapaus+diaesitys+21.12.2016pdf.pdf

Sote-uudistuksessa on paljon hyviä asioita, mutta myös riskejä ja ongelmia. Yksi asia, josta olen jo aiemmin kirjoittanut, on Uusimaa ja sote-rahojen jako maakuntien kesken. Positiivista on, että Uusimaa sai joulukuun lopussa päättyneissä neuvotteluissa pari kymmentä miljoona lisää rahaa, joka pienensi Uudenmaan taakanjakoa.  Tästä kiitos Valtiovarainministeri Orpolle ja neuvotteluille. Silti edelleen on tilanne, että Uusimaa tulee olemaan runsaan sadan miljoonan verran häviöllä sote-rahojen jaossa.

Toinen näkökulma. Uusimaa tulee näyttäytymään entistä sekavammalle äänestäjän kantilta – Eduskuntavaaleissa Uusimaa (Helsinki oma vaalipiirinsä) ja Maakuntavaaleissa kaikki yhdessä nipussa. Kuka tahansa ei voine asettautua ehdolle, koska näin suuren vaalipiirin ehdokkuus vaatii enemmän panostuksia myös rahallisesti kuin eduskuntavaaleissa.  Harvalla sellaisia summia löytyy.  Toivon, että saamme tähän paremman ratkaisun esim. jakamalla Uusimaa vähintään kahteen vaalipiiriin (vrt eduskuntavaalijako) tai useampaan vaalipiiriin. Näin taataan myös alueellinen edustavuus maakuntahallinnossa.

Asioilla on aina hyvä puolensa ja huonot puolensa. Tässä pientä pohdintaa molemmin puolin. Muutosten jälkeen meillä on yksi uusi hallintotaso, joka kylläkin on sulautuma valtionhallinnon toimintoja ja kuntien toimintoja  - kunta, maakunta ja valtio. Toisaalta tässä on paikka ja mahdollisuus yksinkertaistaa valtion puolen organisointia.  Siltä osin voi todeta, että yksinkertaistaa ja myös tuo synergiahyötyjä. 

 

Kuntavaalit tulossa – ehdolla olen Espoossa

Olen neljättä kertaa ehdolla kuntavaaleissa. Intoa ja osaamista vaikuttaa yhteisiin asioihin riittää. Ja tuloksiakin on syntynyt. Esimerkiksi opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana olen todella ylpeä mm. olemme tehneet arvovalinnan eli emme ole säästäneet opetustunneista tai varhaiskasvatuksen laadusta, varhaiskasvatuksemme on edelläkävijä Suomessa ja vanhempien tyytyväisyys palveluun huippuluokka sekä koulupuolemme on suurten kaupunkien useita toimintamittareita sisältävässä vertailussa ylivoimainen ykkönen ja PISA-tulokset ovat paremmat kuin muualla Suomessa ja ylittävät pääkaupunkiseudun keskimääräiset luvut.

Ja jos haluat tulla mukaan, niin laittele viestiä tai jos itse olet innostunut vaikuttamisesta, niin uusille ehdokkaille on tilaa. Silloinkin laita viestiä tai soittele 050-5122380. Ja jos sinulla on ajatuksia tai toiveita, mitä asioita haluat minun vievän eteenpäin, niin silloinkin laittele viestiäJ

 

Tässä näin muutamia poimintoja vaikuttamisarjestani hyvän yhteiskunnan luomiseksi. Moni asia jäi tässä kertomatta mm. perjantaina on keskustelussa kiusaamiseen liittyvä lakialoitteemme tai parlamentaarisen kuntaryhmän väliraportti, jossa olen mukana, on tullut julki. Käykääpä kommentoimassa.

Siihen vielä tässä lopuksi linkki.

http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulevaisuuden-kunta-parlamentaarinen-tyoryhma-tulevaisuuden-kunta-rakentuu-elinvoi-masta-sivistyksesta-ja-hyvinvoinnista

 

Ihanaa helmikuuta. Lasketellen kohti parempia aikoja!

 

Sanna

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Valinnanvapausmalli parantaa paljon palveluita käyttävien asemaa

Keskiviikko 8.2.2017 klo 13:33 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 4.2.17

Vapaa julkaistavaksi

 

 

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Valinnanvapausmalli parantaa paljon palveluita käyttävien asemaa

 

Kokoomuskaksikko iloitsee, että Kokoomuksen tavoite tuoda erityisen paljon palveluja käyttäville, kuten vammaisille ja vanhuksille, henkilökohtainen budjetti sisältyy lausunnolle lähteneeseen valinnanvapauslakiin. Kansanedustajat alleviivaavat, että valinnanvapaus koskee kaikkia. Henkilökohtainen budjetointi mahdollistaa asiakkaan valinnanvapauden laajemmassa merkityksessä̈ kuin vain palvelun tuottajan valintana.
”Mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihin kasvavat kaikilla lompakon paksuudesta riippumatta. Mahdollisuus valita ei ole valikoivaa”, toteavat kansanedustajat.

Henkilökohtainen budjetti on sitoumus, joka kattaa henkilön tarvitsemien palvelujen kokonaisuuden kustannukset. Henkilökohtainen budjetti lähtee ihmisen avun ja palvelujen tarpeen tunnistamisesta, jonka pohjalta suunnitellaan yhdessä sopiva palvelukokonaisuus.  Henkilökohtainen budjetti on tarkoitus ottaa käyttöön paljon palveluja tarvitsevien kohdalla, kuten vammaiset ja ikääntyneet, joilla ei nykyisin ole riittävää mahdollisuutta olla osallisena palvelujen valitsemisessa tai niiden kehittämisessä.

”Henkilökohtaisella budjetilla vahvistetaan käyttäjän ja hänen läheisten osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta ja palveluiden pitkäjänteisyys turvataan”, kertoo Sari Sarkomaa.

Väitteet erityisryhmien putoamisesta pois valinnanvapauden piiristä kummastuttavat kokoomusedustajia. Erityisryhmien asema paranee huomattavasti valinnanvapauden myötä. Henkilökohtainen budjetti on käytössä useissa maissa ja se parantaa tutkitusti vaikutusmahdollisuuksia ja kustannustehokkaan palvelujen räätälöinnin ihmiselle.

”Henkilökohtainen budjetti on suunniteltu nimenomaan erityistä tukea tarvitseville. Valita ei ole pakko, mutta siihen on taattu aina mahdollisuus. Vihdoin ikääntyneet ja vammaiset voivat itse valita palvelunsa virkamiehen sijaan”, iloitsee Sanna Lauslahti.

Kokoomuksen vauhdittama henkilökohtainen budjetti laajentaa keinovalikoimaa parantaa ihmisten palveluja ja tuo inhimillisen vaihtoehdon kilpailutukselle. Palvelujen yksilöllinen räätälöinti turvaa asiakkaiden valinnanvapauden toteutumista ja edistää yrittäjyyttä niillä alueilla, joilla sote-palvelujen valikoima on niukka.

”Yhdenvertaisuus toteutuu juuri siten, että ihminen pääsee osalliseksi hänelle kuuluvien palvelujen ja avun valintaa. Ne ovat suuria asioita elämässä”, päättävät kansanedustajat.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: henkilökohtainenbudjetti, sote, valinnanvapaus

Kokoomuksen Lauslahti: Ammatillinen koulutus vastaamaan yhä paremmin työelämän muutoksiin

Keskiviikko 1.2.2017 klo 16:51 - Sanna Lauslahti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tänään visiopaperin tulevaisuuden ammatillisesta koulutuksesta. Visiossa eduskuntaryhmä esittää kahdeksan tavoitetta siitä, millainen tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen tulisi olla. Julkaisulla halutaan tuoda esille Kokoomuksen kannalta tärkeitä näkökulmia ammatillisen koulutuksen kehittämisestä.

 - Työelämän jatkuva muutos vaatii nykyistä joustavampaa koulutusjärjestelmää. Ammatillisen koulutuksen tulee tarjota joustavasti rakentuvia opintoja sekä ensimmäistä tutkintoaan suorittaville että työtyöuran aikana tarvittavaa lisäkoulutusta. Erityisesti alan vaihtamisen tulee olla nykyistä helpompaa, toteaa asiakirjan valmistelusta vastannut kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti.

 Kokoomuksen sivistysvaliokunnan kansanedustajat vierailivat viime vuoden aikana useissa ammatillisissa oppilaitoksissa ympäri Suomen kuulemassa henkilökunnan ja opiskelijoiden mietteitä tulevaisuuden ammatillisesta koulutuksesta.

 - Keskeinen viesti kentältä oli, että ammatillisen koulutuksen tulee olla opiskelijakeskeistä ja työelämälähtöistä.  Opiskelijoiden kannalta tärkeintä on, että opinnot johtavat työllistymiseen.  Samoin opintojen tulee olla kasvualusta uudelle oppimiselle ja oman osaamisen muuntamiselle työelämän muutoksia vastaamaan. Ratkaisevin tekijä on opettajien osaamisen rinnalla erittäin tiivis yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä.  Työssäoppimisen monipuolistaminen koulutussopimuksella on yksi tapa vahvistaa työelämän ja opintojen vastaamista työelämän tarpeisiin, painottaa Lauslahti.

 - Haluamme nostaa yritystoiminnan perusteet vahvasti osaksi jokaisen ammatillisen opiskelijan opintoja. Jokaiselle opiskelijalle tulisi antaa valmiudet toimia yrittäjänä ja ymmärtää yritysten toimintaa.   Perusasioiden ymmärtäminen yritysten ja organisaatioiden toiminnasta on keskeistä, vaikka ei tavoittelisikaan yrityksen perustamista heti valmistumisen jälkeen. Yhä useampi uusista työpaikoista Suomessa syntyy nykyisin pienyrityksiin. Yritystoiminnan perusteiden kouluttamisella annamme paremmat mahdollisuudet jokaiselle myös itsensä työllistämiseen, toteaa Lauslahti

 Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa kaikessa muutoksessa opettajien roolia ja keskeistä asemaa.

 - Tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen rakentamisessa keskiössä ovat ammattitaitoiset opettajat. Kun erilaisia koulutusmuotoja, kuten etäopiskelua ja työpaikkaoppimista, hyödynnetään yhä enemmän, korostuu opettajien tarve ja osaaminen aivan uudella tavalla. Työpaikkaoppimisen lisääntyminen ei vähennä opettajien tarvetta. Opettajien tulee liikkua oppilaiden mukana yhä enemmän työpaikoille tukemaan oppimista, Lauslahti huomauttaa.

  

Lisätietoja:

 Sanna Lauslahti

Kansanedustaja (kok.)

Sivistysvaliokunnan vpj.

p. 050 5122380

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ammatillinen koulutus, kokoomus

Tienkäyttömaksujen käyttööotto toisi uusia kuluja autoilijoille

Perjantai 6.1.2017 klo 10:46 - Sanna Lauslahti

Valtion liikenneverkkoyhtiötä koskeva selvitys käynnistettiin huhtikuussa 2016.  Tavoitteet ovat hyviä. Tarkoituksena on edistää uusia liikennepalveluita sekä taata liikenneinfrastuktuurin ylläpidolle ja kehittämiselle kestävä rahoitus. Nykyisin tiet ovat osa budjettia. 

Ajatuksena on, että tiestöt laitetaan pakettiin ja yhtiöitetään. Rahat teihin kerättäisiin käyttöön perustuvin maksuin ja investoijilta. Liikenneministeri on vakuuttanut, että uusia maksuja ei luoda vanhojen päälle eivätkä autoilijoiden kulut kasva.  Maksuilla korvattaisiin osa nykyisistä veroista. Tässä mallissa uusi liikenneverkkoyhtiö myisi autoilijoita laskuttaville palvelutarjoajayhtiöille tienkäyttöpaketteja.

Jäin pohtimaan autoilijoiden kustannusta ja sitä, että pitääkö tavoite pitää ennallaan maksurasitus kutinsa. Väitän, että ehdotettuun malliin liittyy suuri riski kustannusten kasvusta. Nostan tässä muutamia näkökulmia esille.

Esillä on ollut, että houkutellaan investoijia rahoittamaan väyläinvestointeja. Tämä pitää sisällään kustannusten kasvuriskin. Ehdoton edellytys tulee olla, että tieverkkoyhtiö ei hae ulkopuolisia investoijia omistajiksi. Valtion tulee olla 100 prosenttinen omistaja. Näin vältetään sähköverkkojen puolella tehdyt virheet. Nimittäin investoijat eivät tule mukaan, elleivät saa tuottoa sijoitetuille euroille. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että yhtiön tulee tuottaa voittoa, jotta osinkoja voisi maksaa sijoittajille. Tänä päivänä tiestöltä ei odoteta tuottoa, joten kustannus pitää sisällään vain tiehen liittyvät investoinnit ja hoitokulut. Tiestön kirjanpitoarvo on n. 15 miljardia euroa, joten sen osuus on reilu neljännes valtion taseesta. Luvut ovat todella suuria, joten selvää on, että pelkästään tuottovaade tuo mukanaan erittäin merkittävän kululisän teiden käyttäjille. Tästä löytyy elävä esimerkki sähkönjakeluverkkojen puolelta, jossa taataan merkittävä tuotto monopolihyödykkeen omistajille.

Toiseksi kilometriperustainen seuranta maksaa. Sitä ei voi tehdä tuosta noin vain. Autoihin tulee saada seurannan mahdollistava tekniikka. Vaikka itse laite ei maksaisi paljoakaan, asentaminen vanhaan autoon maksaa aina jonkin verran. Sen päälle tulevat lisäksi perustettavan yhtiön mm. tietojärjestelmäkulut, myynti ja muiden toimintojen kulut. Kuka nämä ylimääräiset kulut maksaa? Auton käyttäjä viime kädessä. Nämä kulut ovat uusia kuluja eli lisäkuluja.

Kolmantena näkökulmana on palvelujentarjoajien kulut ja katteet. Ne tulevat uusina kuluerinä maksettavaksi. Tästäkin meillä löytyy esimerkki sähkömarkkinoiden puolelta. Miten ne toimivat? Kilpailuttaa voi, mutta entistä kalliimpaa sähkö silti on niin jakelun kuin itse sähkön osalta. Palvelutarjoajan kuluja ovat mm. markkinointi, tietojärjestelmät, laskuttaminen jne. Samoin riskit ja voitot tulee leipoa myytävien käyttökilometrien sisään.  Väitän, että nämä voivat tuoda merkittävän uuden kululisän tienkäyttäjille.

Julkisuudessa on vakuutettu, että kustannukset eivät nouse. En usko, että tämä vakuutus pitää kutinsa ehdotetussa mallissa. Edellisten kappaleiden kautta tarkasteltuna käy pikemminkin päinvastoin – kansalaiset maksavat entistä enemmän vaikkakin uudella tavalla. Pahimmassa tapauksessa osa tästä rahasta siirtyy vielä Suomesta muille maille vierahille.

Ministeri Berner on vakuuttanut, että kustannukset tulevat luupin alle.  Hyvä niin. Väylien rakentaminen ja ylläpito tulee tehdä kustannustehokkaasti. Ja siihen on löydettävät järkevät keinot. Samoin tiestöstä on pidettävä huolta, ja taattava riittävä rahoitus. Palvelujen digitalisaatiota tulee edistää, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Nyt valittu malli ei ole kestävä kustannusriskien näkökulmasta.

Kirjoittaja on hallintotieteiden tohtori ja Kokoomuksen kansanedustaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tienkäyttömaksu, sateliittiseuranta, autoilijat, väylästö, tiet

Kokoomuksen Lauslahti: Paikantamiseen pohjautuvan tienkäyttömaksun ujuttaminen pikavauhtia eteenpäin ei ole asiallinen menettelytapa

Lauantai 31.12.2016 - Sanna Lauslahti

Tiedote 30.12.2016

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti: Paikantamiseen pohjautuvan tienkäyttömaksun ujuttaminen pikavauhtia eteenpäin ei ole asiallinen menettelytapa

 

Liikenne- ja viestintäministeriön ajatuksena on siirtää Suomen väyläverkosto uuden yhtiön hallintaan vuodesta 2018 alkaen. Suunnitelmissa on myllertää samalla täysin liikenneverkon rahoitus, jossa osa rahoituksesta kerättäisiin maksuilla ja osa ulkopuolisilta investoijilta.

-          Liikenneministeri Bernerin johdolla ujutetaan paikannukseen pohjautuvaa tienkäyttömaksua lähes väkivalloin eteenpäin.  Vuonna 2018 otettaisiin jo käyttöön uusi maksu ja jokainen auto, oli sitten vanha tai uusi, saisi seurantajärjestelmän sisäänsä. Jo pelkästään aikataulu kertoo hankkeen mahdottomuudesta, ihmettelee Kokoomuksen kansanedustaja Lauslahti.

Ministeri Berner on ansiokkaasti perustellut hanketta, kuten tekivät jo häntä ennen toimineet ministerit.  Yhtenä hyötynä hän näkee kansalaisten valinnanvapauden ja uudet liiketoimintamallit sekä sen, että asiakas maksaa siitä, mitä käyttää.

-          Älyliikenne on tulevaisuutta, ja sitä voidaan edistää myös muilla keinoin kuin paikannuspohjaisilla käyttömaksuilla. Nyt ollaan tuomassa suurten automassojen järjestelmää pieneen Suomeen. Vertailut Saksaan ovat hihasta vedettyjä. Saksan teillä liikkuvat automäärät ovat aivan toista luokkaa, kuin Suomen automäärät. Samalla unohtuu, että meillä on hyvin kustannustehokas tapa kerätä autoilijoilta verotuloja myös sähköautoilijoiden osalta. Nykyinen verotusjärjestelmämme huomioi niin käytön kuin CO2-päästöt eli on ympäristöystävällinen kaiken kaikkiaan, muistuttaa edustaja Lauslahti.

Suunnitelmat ovat vielä monin osin vajavaiset.  Seurannan teknisestä toteutuksesta ei ole vielä päätetty. Paikannukseen pohjautuvassa järjestelmässä kerätään tarkkaa tietoa auton liikkumisesta lähtien siitä, mihin aikaan auto liikkuu, mistä lähtee ja minne menee. Käytännössä nämä tiedot ovat yksityistä tietoa, johon liittyvät olennaisesti myös tietosuojakysymykset.  Vertailut puhelimeen eivät ole asiallisia, koska puhelimen voi jättää milloin tahansa kotiin ilman seuraamuksia.

-          Hyvä, että suunnitelma on tehty ja pohdittu uusia malleja. Silti tapa, jolla isoa uudistusta viedään eteenpäin ilman perusteellista julkista keskustelua, on asiaton.  Kansalaisten kannalta autojen paikantamisen kautta tehtävään laskutusjärjestelmään liittyvät ongelmat ovat todellisia, ja niiden edes välttävä ratkaiseminen on erittäin vaikeaa. Pahimmillaan avataan ovet kansalaisten yksityisyyden vakavalle loukkaamiselle, toteaa edustaja Lauslahti.

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

050-5122380

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sateliittipaikannus, autoverotus, paikannus, tietoturva

Kokoomuksen Lauslahti: Hyvä hallitus! Viisas päätös säilyttää kuraattorit- ja psykologit oppilaiden lähellä

Perjantai 30.12.2016 - Sanna Lauslahti

Tiedote 30.12. 2016

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti: Hyvä hallitus!  Viisas päätös säilyttää kuraattorit- ja psykologit oppilaiden lähellä

 

 

Sote-ja maakuntauudistuksen lausuntokierroksilla olleessa luonnoksessa ehdotettiin oppilashuollon siirtämistä maakuntiin. Hallituksen uudet linjaukset palasivat takaisin lähtötilanteeseen, jossa koulutuksenjärjestäjällä on vastuu kuraattori- ja psykologipalveluiden järjestämisestä. 

 

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, Kokoomuksen kansanedustaja Lauslahti on erittäin tyytyväinen, että kuraattorit ja psykologit jäävät oppilaiden lähelle koulutuksen järjestäjälle.  Tämä muutos alkuperäiseen edotukseen on oppilaiden kannalta ehdottomasti parempi päätös. Kuraattoreiden ja psykologien tulee olla kouluarjessa lähellä oppilaita. Kouluarjessa toimivan ammattilaisen luokse on matala kynnys mennä tutun ihmisen luokse, jos tarvetta tulee.

 

-       On hyvä muistaa, että oppilas- ja opiskeluhuoltolaki määrittelee oppilaitoksen hyvinvointityön perustaksi yhteisöllisen, kaikkia osallistavan ja ennaltaehkäisevän työn. Psykologien ja kuraattorien ajasta merkittävä osa on yhteisöllistä työtä, jota tehdään koulun arjessa yhdessä oppilaiden ja opettajien kanssa, toteaa edustaja Lauslahti.

 

-       Kuraattori- ja psykologipalveluiden rooli on olla lasten ja nuorten lähipalvelu, jonka avulla vähennetään kiusaamista, väkivaltaa ja syrjäytymistä.   Hallitus osoitti viisautta päätöksellä säilyttää nämä palvelut lähellä oppilaita, päättää edustaja Lauslahti

 

Lisätiedot

 

Sanna Lauslahti

050-5122380

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruskoulu, oppilashuolto, kuraattori, psykologi

Vanhemmat kirjoitukset »