Suurkaupunki vai suuret kaupungit?

Sunnuntai 12.2.2012 klo 16:43 - Sanna Lauslahti

Kuntarakennetyöryhmän esitys valmistui. Odotetusti siinä ehdotetaan kuntien määrän vähentämistä. Muutoksen tärkeimmät syyt ovat taloudellisia. Ennen kaikkea valtio velkaantuu nopealla tahdilla. Valtion velan määrä vastaa jo valtion kahden vuoden verotuloja. Kolmasosa kunnista tulee olemaan suurissa vaikeuksissa jo vuonna 2020.

Ehdotuksen mukaan Suomessa olisi tulevaisuudessa 66-70 kuntaa. Syytä rakenteiden uudistamiseen on, kun puolet kunnistamme on alle 6000 asukkaan kuntia, joilla on suuria vaikeuksia selviytyä edes peruspalveluiden järjestämisestä. Uudistuksen jälkeen kuntakoon mediaani olisi n. 40 000 asukasta, ja määrällisesti eniten olisi 40 000 – 100 000 asukkaan kuntia eli ihan kohtuullisen kokoisia kuntia. Palveluiden tuottamisen kannalta optimaalinen koko on 30 000- 50 000 asukkaan kunta. Tällä kuntakoolla yksikkökohtaiset kustannukset ovat alhaisimmat.

Samassa rytäkässä on esitetty miljoonan asukkaan kaupungin perustamista pääkaupunkiseudulle liittämällä yhteen Espoo, Helsinki, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo. Ehdotus hyppää erikoisena esityksenä ehdotuksesta esille. Kuntauudistuksen tekemisen kriteerit eivät millään täyty tämän ehdotuksen osalta.

Ensinnäkin taloudelliset perusteet. Ehdotuksen kohteena olevat kaupungit eivät ole kriisissä, eivätkä tule olemaan tulevina vuosina. Nykyisten maamme suurimpien kaupunkien osalta on merkittävää säästöpotentiaalia olemassa jo pelkästään keskittymällä oman toiminnan kehittämiseen ja valintojen tekemiseen. Nykyisten pääkaupunkiseudun kuntien rahoituspohja on jo riittävän vahva.

Kuntarakenteen yksi peruste on pienten kuntien määrän vähentäminen. Kyse on maamme suurimmista kaupungeista. Ei pienistä kehyskunnista. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa nähdään tärkeäksi suuremmat väestömäärät. Vantaa, Helsinki ja Espoo ovat jo riittävän suuria väestöpohjiltaan, eli tältä osin ei ole tarvetta muutokselle.

Se, mitä nostetaan esille, on ihmisten asiointi. Espoon, Kauniaisten ja Vantaan pendelöinti on 40 prosenttia Helsinkiin. Toisaalta 60 prosenttia ei pendelöi Helsinkiin. Tämä vesittää työssäkäyntialuetta liitoksen perusteluna pääkaupunkiseudun osalta jo melkoisesti.

Syrjäytyminen ja segregaatio vähenisivät. Tässä kohti herää kysymys, ovatko työryhmän jäsenet asuneet metropolialueilla tai tietävätkö yleensä, mitkä ovat maailman suurten kaupunkien ongelmat. Otetaan esimerkkinä Lontoo. Siellä on hyvin suuret erot asuinalueiden välillä. Juuri näiden erojen syntyminen on osaltaan tuonut otollisen alustan mellakoille ja syrjäytymiskehityksen nopeutumiselle.

Elinvoiman vahvistaminen. Työryhmä esittää, että kaupunkiemme keskinäinen kilpailu poistetaan liitoksen avulla. Kilpailu kuntien välillä on synnyttänyt kuitenkin vuosien varrella paljon hyvää ja työpaikkoja. Vantaalla on kehittynyt upea logistiikan ja kaupan keskittymä lentoaseman kupeeseen. Espoo on teknologiayritysten kotipesä. Kilpailu luo parhaimmillaan uutta ja vahvistaa verotulokertymää. Tietenkin on kaupungin päättäjien asia, halutaanko kehittyä vai taantua. Kilpailu ja kunnan halu olla paras synnyttävät juuri elinvoimaa kunnalle.

Hamuaako Helsinki vain kavereiden hunajapurkille? Esimerkiksi Espoo on pitänyt omasta taloudestaan tiukasti huolta. Säästänyt pahan päivän varalle. Taseessa on nopeasti likvidoitavia varoja yli puoli miljardia. Helsingillä on ostoslistalla mitä suurempia hankkeita, kuten esimerkiksi Guggenheimin taidemuseo Katajanokalle. Helsingin Energialla on valtavat investointitarpeet odottamassa. Olympiastadionkin odottaa peruskorjausta ja katsomoiden kattamista lähivuosina. Onko kyse siitä, että Helsinki haluaakin maksajiksi muiden kuntien veronmaksajat, kun valtiolta ei enempää tipu ja oman kirstun pohja paistaa?

Lopuksi otamme esille vielä talousnäkökulman. Jos kerran tavoitellaan säästöjä, miksi ehdoin tahdoin halutaan lisätä kustannuksia? Vantaan ja Helsingin yhdistysselvitys on jo osoittanut, että kustannukset nousisivat mm. palkkojen harmonisoinnin vuoksi. Samaisessa selvityksessä nostettiin esille moniportaisuus ja päätöksenteon jäykistyminen.
Jos suuruus toisi pienempiä kustannuksia, eikö Helsingin kustannusten tulisi olla silloin maamme matalampia eikä korkeimpia? Helsingillä ei ole uskottavuutta vaatia liitoksia naapurikaupunkiensa kanssa ennen kuin se saa omat kustannuksensa kuriin ja organisaationsa ajan tasalle

Kevätkausi alkaa kovilla ehdotuksilla

Sunnuntai 12.2.2012 klo 16:42

Alla on kuukausikirjeeni, jos haluat tulla postituslistalle, niin voit laittaa minulle viestiä sanna.lauslahti (at) eduskunta.fi

Ihanaa kevään alkua. Aloitan keväällä Sanna-kahvilan pidon Ison Omenan Coffee Housessa. Ensimmäinen kahvilahetki on 22.2. keskiviikkona 16:30-17:30.  Jatkossa pidän kahvihetkiä noin kerran kuukaudessa keskellä kuukautta ja keskellä viikkoa. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia ja antamaan evästyksiä.

Eduskuntatyö alkoi maanantaina tutuilla nuoteilla. Ensin valitsimme ryhmämme johdon ja ensimmäisen varapuhemiesehdokkaan Ravin Pekan. Ryhmämme puheenjohtajana jatkaa Janne Vapaavuori. Tiistaina oli juhlapäivä, joka alkoi ekumeenisella avajaisjumalanpalveluksella ja jatkui avajaisseremonioilla täysistuntosalissa. Presidentti Halonen piti viimeisen puheensa eduskunnassa. Tulevan Presidenttimme Sauli Niinistön valatilaisuus on Eduskunnassa 1.3.2012. En voisi ylpeämpi, että olemme saaneet aivan erinomaisen uuden Presidentin.

 Sitten koviin asioihin. Nostan tässä kolme kevään asiaa – kuntarakenneuudistuksen, puolustusvoimauudistuksen ja kevään kehysriihen käsittelyn.

 Kuntarakenneuudistustyöryhmä jätti tänään työnsä ministeri Virkkuselle kello 11:00. Ehdotuksen mukaan kuntia olisi jatkossa 66-70. Ehdotus pohjautuu asiointi- ja työssäkäyntialueisiin.  Esitys ei ole hallituksen siunaamaa, vaan lopullinen hallituksen kanta otetaan kuntien kuulemisen jälkeen. Kuntakoon mediaani kasvaisi 43 500 asukkaaseen, kun se nyt on n. 6000 asukasta.  

Se, mikä pistää silmään on, että kohtuullisten kokoisten kuntien joukkoon halutaan synnyttää jättimäinen miljoonakaupunki Helsingistä, Espoosta, Vantaasta, Kauniaista ja Sipoosta. Viiden miljoonan asukkaan Suomeen syntyisi näin yksi hallitseva jättiläiskaupunki. Yksi ehdotuksen perusteita on kilpailun poistaminen. Itse kylläkin koen, että kilpailu kaupunkiemme välillä on aina tervettä, kun sen avulla syntyy uusia työpaikkoja ja näin verotuloja. Se pitää meidät vireinä ja laittaa yrittämään. Lisäksi jäin kaipaamaan laskelmia – syntyykö säästöjä vai tuleeko lisää kustannuksia?

En ole vielä ehtinyt paneutua selvitykseen, mutta teen sen seuraavien päivien aikana. Kirjoittelen kuntarakennekysymyksestä vielä erikseen blogiini, kun olen perehtynyt asiaan. Tässä on teillekin linkki materiaaleihin. http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20120208Kunnal/name.jsp

Puolustusvoimauudistuksesta on myös puhuttu paljon ja pitkään. Selvää on, että ajat ovat toiset kuin maailmansotien aikaan jo pelkästään teknologisen kehityksen vuoksi. Jo se vaatii pohtimaan rakenteita uudelleen. Vaikein keskustelu käydään todennäköisimmin kuuden yksikön lakkauttamisesta.  Yleinen asevelvollisuus tulee säilymään jatkossakin puolustuksemme perustana.  Puolustusvoimia koskevat uudet lakipykälät eli itse muutos tulee eduskuntaan syksyllä. Vuonna 2015 puolustusvoimilla on uusi organisaatio ja toimintatapa. Muutoksella pyritään vastaamaan myös puolustusvoimien noin 200 miljoonan euron säästövelvoitteeseen hallitusohjelman mukaisesti.

Kevään kehysriihi alkaa maaliskuussa. Kehysriihessä tulee mitä todennäköisimmin lisäsäästö- ja veronkorotuspäätöksiä.

Kadoksissa 32 500 nuorta

Keskiviikko 1.2.2012 klo 13:03 - Sanna Lauslahti

EVA:n tuoreessa analyysissä arvioitiin, että maassa on 51 300 syrjäytynyttä 15-29 -vuotiasta. Syrjäytymisen kovassa ytimessä on 32 500 nuorta.  He eivät näy missään tilastoissa. Heistä ei tiedetä, keitä he ovat ja mitä tekevät.

 Syrjäytyneiden nuorten määrä on hiukan kasvanut. Suomalaistaustaisten nuorten määrä on jonkin verran laskenut. Kasvun selittävät ensisijassa maahamme muuttaneet nuoret, joista joka kolmas on syrjäytynyt. Kantaväestöön kuuluvista joka kahdeksas on syrjäytynyt.

 Huolimatta vaikeista taloudellisista vuosista ilahduttavaa on, että syrjäytyneiden nuorten määrässä ei ole tapahtunut rajua nousua, kuten tapahtui 90-luvun lamassa. Enemmistö syrjäytyneistä nuorista pystyy pääsemään normaalielämään kiinni. Syrjäytyneistä 60 prosenttia siirtyy töihin, ja 40 prosenttia pysyy syrjäytyneenä.

 Syrjäytymisen hintalappu on korkea niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Yksi syrjäytynyt maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa elinaikanaan. Päätöksentekijöinä meidän tulisi tarkastella vaihtoehtoiskustannuksia. Kannattaako mieluummin palkata terveydenhoitaja, joka voi antaa ennaltaehkäisevän tuen isolle joukolle lapsia vai maksaa 45 000 euroa vuodessa yhdestä huostaan otetusta lapsesta. Laitoksessa asuvan huostaan otetun syrjäytymisriski on erittäin korkea.

 Miten tilanne on päässyt tähän pisteeseen? Mitä voidaan tehdä? Perheet ovat avainasemassa. Osassa perheistä vanhemmuus pystytään kantamaan hienosti. Meillä on yhä enemmän perheitä, jotka tarvitsevat erilaisten syiden vuoksi tukea kasvatustyössään. Juuri perhetyöhön tulee seuraavina vuosina panostaa.

 Hallitus on sitoutunut syrjäytymisen ehkäisemiseen monin eri tavoin. Edelliseltä hallituskaudelta on mainittava etsivän nuorisotyön vakiinnuttaminen, jolla pyritään pureutumaan juuri kadonneiden nuorten löytämiseen ja auttamiseen uuteen alkuun. Nuorten yhteiskuntatakuu tulee olemaan yksi tärkeimmistä toimista.  Jokaisella riskiryhmän nuorella tulee olla jatkossa yksi vastuuhenkilö, joka pitää huolta ja ohjaa nuoren polulla.

 Hallinnonalojen rajat on pystyttävä ylittämään. Koko ikäluokka kohdataan peruskoulussa ja neuvolassa. Varhaiskasvatuksen siirtäminen sivistystoimen yhteyteen edistää kokonaisvaltaista otetta lasten ja nuorten kasvun tukemisessa

Kauden viimeinen valtiopäivätoimi

Torstai 22.12.2011 klo 14:51 - Sanna Lauslahti

Keskiviikkona keskeytettiin valtiopäivät äänestysten ja puhemiehen lyhyen puheen jälkeen. Keskiviikkona tein myös kauden viimeisen valtiopäivätoimen. Kerron tässä, mistä kysymys sai alkunsa ja, miten työstimme sitä. Siitä avautuu myös hyvin, miten tärkeää ja arvokasta työtä taustalla avustajamme tekevät.

Viime viikolla sain kysymyksen Espoon Ison Omenan glögitilaisuudessa, miksi laitoshoidossa olevalta rintamamiesveteraanin rintamalisästä peritään 85 prosenttia. Mieshenkilö kysyi, että eikä se kuulu 100 prosenttisesti rintamalla taistellleelle. Siitä kysymyksen työstäminen sitten lähti käyntiin. Seuraavana päivänä puhuin asiasta Ministeri Risikolle. Sen jälkeen avustajani Antti lähti selvittelemään lainsäädännöllistä taustaa, jossa tuli esille, että rintamalisä on suojattu eli siitä ei oteta 85 prosenttia pois laitosmaksuihin. Sen jälkeen tarkistin Espoon vanhuspalvelujen johtajalta toimitaanko Espoossa lainmukaisesti. Ja toimitaan. Sen sijaan lainmukaisesti 85 prosenttia lähtee ylimääräisestä rintalisästä.  Tämän jälkeen avustajani Antti tarkisteli vielä pykäliä ja sen jälkeen teki kirjallisen kysymyksen, jonka sitten eilen luin läpi, allekirjoitin ja vein henkilökohtaisesti keskuskansliaan. Valtiopäivätoimet tulee tehdä henkilökohtaisesti - paperi ojennetaan sananmukaisesti. Nyt sitten jään odottamaan vastausta ministeriltä.

 

Eduskunnan puhemiehelle

 Rintamasotilaseläkelain (28.1.1977/119) mukaan rintamasotilaalla ja rintamapalvelukseen osallistuneella henkilöllä on oikeus rintamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään. Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on "(…) rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. Ylimääräinen rintamalisä on täysimääräisenä 45 prosenttia ja kuitenkin vähintään 25 prosenttia siitä maksettavasta kansaneläkkeen osasta, joka ylittää 981,60 euroa vuodessa. Jos henkilöllä on kansaneläkelain (568/2007) 22 §:ssä ja kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) 8 §:ssä tarkoitettua tuloa, lukuun ottamatta kansaneläkelain 23 §:n 6 kohdassa tarkoitettua työeläkkeen korotusta ja kansaneläkelain voimaanpanolain 10 §:n 1 ja 4 momentissa tarkoitettua etuutta tai korotusta, edellä mainittu 45 prosentin määrä alenee prosenttiyksikön kutakin tulon 58,36 euron vuotuista määrää kohden kansaneläkelain 20 §:n mukaiseen tulorajaan saakka ja sen jälkeen prosenttiyksikön kutakin tulon 144,38 euron vuotuista määrää kohden. Ylimääräistä rintamalisää määrättäessä tulo otetaan huomioon samalla tavalla kuin henkilön kansaneläkettä määrättäessä."

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (9.10.1992/912) mukaan maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen määräytymisessä tuloina ei oteta huomioon mm. rintamalisää. Sen sijaan ylimääräinen rintamalisä on huomioon otettava tulolaji. Siitä voidaan siis pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalta henkilöltä maksukyvyn mukaan määräytyvää maksua määriteltäessä periä vastaava 85 prosentin osuus kuin muista henkilön tuloista, joita ei ole erikseen lueteltu edellä mainitussa asetuksessa. Esimerkkinä voidaan ajatella kahta samassa hoitolaitoksessa samassa kunnossa olevaa henkilöä, joista toinen saa ylimääräistä rintamalisää ja toinen ei. Ylimääräisen rintamalisän saaja joutuu maksamaan hoidosta enemmän kuin toinen, vaikka hoito ja hoidon kustannukset olisivat kummankin henkilön kohdalla täsmälleen samat.

Koska rintamalisä on tulo, jota ei oteta huomioon hoitomaksuja määriteltäessä, olisi johdonmukaista ja kunniallista, että myöskään ylimääräistä rintamalisää ei otettaisi huomioon, ja rintamasotilaana palvellut saisi kokonaan itselleen pienen etuutensa, jonka on kaiken oikeustajun ja kohtuuden mukaan varmasti ansainnut.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 Aikooko hallitus muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuista annettua valtioneuvoston asetusta siten, että ylimääräistä rintamalisää ei otettaisi huomioon pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön maksukyvyn mukaan määräytyvien maksujen perusteena olevina tuloina?

Viikko 50 - matka kohti joulua

Maanantai 19.12.2011 klo 12:40 - Sanna Lauslahti

Viikko 50. Vuoden viimeiset viikot alkavat. Maanantaina oli viimeinen valtuuston kokous. Siellä käsiteltiin seuraavan vuoden budjetin toiveet ja valtuuston työjärjestyksen muutoksia.  Työjärjestyksen muutos sisälsi useita parannuksia. Puheenvuorojen pituuksia lyhennetään siten, että ensimmäinen puheenvuoro voi kestää 5 minuuttia ja seuraava 3 minuuttia. Toivottavasti näin saadaan kokouksien kulkua napakoitettua. Mitä tiiviimmin asiansa osaa esittää sitä paremmin se myös menee kuulijalle perille. Työjärjestykseen on nostettu kunnallinen kansanäänestys ja kuntalaisaloite. Lisäksi nuorten ääni tulee jatkossa paremmin kuuluviin. Nuorisovaltuuston edustaja voi olla valtuuston kokouksissa mukana ja myös saada äänensä kuuluviin kokouksen aikana. Erittäin hyvä. Espoossa on nuorten ääni ihan mallikkaasti mukana päätöksenteossa mm. nuorisovaltuuston edustaja on mukana lautakunnan kokouksissa. Omat kokemukseni tästä ovat vain positiiviset. Varsinkin opetuslautakunnassa nuorten näkemykset ovat kultaakin arvokkaampia.

Tiistaina sain napattua kauniin kuvan eduskuntatalosta siirtyessäni pariksi tunniksi uimaliiton hallituksen kokoukseen. Asialistalla oli tärkeitä muutospäätöksiä mm. kilpailujärjestelmän uudistaminen. Jatkossa uintiin tulee GP-kisoja huipentuen GP-finaalikisaan. GP-järjestelmästä päätetään tarkemmin ensi keväänä. Lisäksi hyväksyimme NextWave-projektisuunnitelman, jossa tavoitteena määritellä millaista osaamista tarvitsemme, jotta voimme saavuttaa päämäärämme olla Pohjoismaiden paras uintiurheilumaa.kts lisää.  Vuoden tärkeimmät päätökset olivat kuitenkin vuoden uintiurheilijoiden nimeäminen. Vuoden uintiurheilijaksi valittiin Hanna-Maria Seppälä ja uintiurheiluvalmentajaksi Tomi Pystynen. kts tästä lisää valintoja. Tiistai päättyi Suomen Pankin 200-vuotisjuhliin Musiikkitalossa.

Keskiviikkona alkoi kuusi päivää kestävä budjetin palautekeskustelu. Budjettikäsittely alkoi yleiskeskustelulla, ja jatkui viikon mittaan ministeriö kohtaisilla palautekeskusteluilla. Illalla olin tapaamassa kansalaisia glögin äärellä Isossa Omenassa. Tilaisuudet ovat todella tärkeitä tapoja keskustella rauhassa. Lisäksi sen kautta tulee myös tietoa konkreettisista ongelmatilanteista. Yksi selvitettävä asia oli, että Espoossa napataan 85 prosenttia rintamalisästä. Tätä asiaa selvitteli avustani Antti, joka selvitti onko lainsäädännössä tosiaan näin. Näin ei ollut, vaan laki turvaa rintamalisän 100 prosenttisesti. Sen jälkeen laitoin (tänään maanantaina) viestiä vanhuspalvelujohtajallamme, onko niin, että Espoon kaupunki ottaa 85 prosenttia rintamalisästä. Toivotaan, ettei näin tapahdu. Yleisöstä on tullut pyyntöä, että voisinko pitää Sanna kahvilahetkiä tasaisin väliajoin. Ensi vuonna aloitan keskellä kuukautta keskellä viikkoa pidettävät kahvilahetket Espoon Isossa Omenassa.

Torstai oli todellinen HUS-päivä eli Helsingin ja uudenmaan sairaanhoitopiirin hallituspäivä. Päivä alkoi kello 8 Biomedicumista ja jatkui kello 9 HUS:n valtuuston kokouksella. Siirryin sieltä kello 10 eduskuntaan ja täysistuntoon. Kello 14 meillä oli jälleen HUS hallituksen kokous, joka kesti pidempään kuin ajattelin. Päätimme mm. sydänkeskuksen aloittamisesta. kts tiedote. Kokouksesta siirryin täysistunnon viimeiselle kyselytunnille. Kello viideltä istuimme Kokoomuksen kasvutyöryhmän kuulemisessa.  Kasvutyöryhmästä siirryin tapaamaan mentoroitavaani. Meillä on yhteinen tavoite, löytää työpaikka. Ilta päättyi ryhmämme pikkujouluihin. Talo oli täynnä pikkujoulun viettäjien mm. demareilla oli perinteiset pikkujoulunsa ja myös valiokuntaneuvoksilla oli omat juhlansa.

Perjantai alkoi Venäjä-ystävyysryhmän tapaamisella. Saimme kuulla Venäjän vaalien jälkeisestä tilanteesta ja WHO-kauppasopimuksen vaikutuksista. Oli erittäin mielenkiintoinen kokous. Päivä päättyi OAJ:n Espoon ja Kauniaisten paikallisyhdistyksen perinteiseen vaikuttamisiltaan. Ilta oli todella hyvä. Sain kuulla kommentteja ajatuksia varhaiskasvatuksesta aikuisten koulutusasteille asti. Kiitos mahdollisuudesta olla mukana - erityiselle kuvassa etualalla näkyvälle Hannulle.

Lauantain ja sunnuntain sitoi yhteen Lucia kulkueet. Lauantain Lippulaivan glögitilaisuuden aikana kulki ohitse suloinen Lucia-kulkue. Sunnuntaina oli taasen SimmisGranin perinteinen joulujuhla, jossa Lucia-kulkue ui. Lapset uivat rintauinnin potkuilla. He näyttivät enkeleiltä - kynttilöin valaistussa uimahallissa. Todella kaunis hetki. Meidän Villen uintiryhmän vanhemmilla oli vastuulla glögitys. Sain olla keittämässä ja myymässä glögiä:)

 

 

Lisää terveyttä ja veroeuroja

Perjantai 9.12.2011 klo 12:57 - Sanna Lauslahti

Ikääntyvä Suomi tarvitsee terveitä kansalaisia. Päättäjinä vastuumme on kannustaa terveellisiin elämäntottumuksiin ja ruokavalintoihin.

 Hyvinvointiyhteiskuntamme yksi suurimmista riskeistä liittyy väestön terveydentilaan. Mitä parempi terveys, sitä pidempään jaksaa tehdä työvuosia, sitä vähemmän on sairauspäiviä, sitä vähemmän on sairauksiin liittyviä kuluja ja ennen kaikkea sitä enemmän meillä on terveitä päiviä.

 Tilastot kertovat karua sanomaa. Ylipainoisia naisia on 62 prosenttia ja 47 prosenttia miehistä. Yhä useampi lapsi on ylipainoinen – jo leikki-ikäisissä on 5-10 prosenttia ylipainoisia. Nuorten 12-18 -vuotiaiden ylipainon yleisyys 2-3 -kertaistui 1977-2003. Varusmiesten keskipaino on noussut vuoden 1993 vähän alle 71 kilosta viime vuoden noin 77 kiloon, kun keskipituus on pysynyt käytännössä samana. Cooperin testin huonojen tulosten osuus on 2000-luvun aikana jatkanut kasvuaan. Vuonna 2000 huonon tuloksen sai 15 prosenttia varusmiehistä, ja vuonna 2010 osuus oli noussut jo 22 prosenttiin. Tytöistä ja naisista ei ole vastaavan laajuisia mitattuja tietoja saatavilla, mutta ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että heidän tilanteensa olisi mitenkään ratkaisevasti parempi kuin miehillä.

 Nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista muodostaa liian vähäisen liikunnan kanssa aikapommin, joka uhkaa räjähtää käsiin samaan aikaan, kun huollettavien osuus väestöstä muutenkin kasvaa eläköitymisen myötä.

 Ylipaino ja sairaudet kävelevät käsi kädessä. Tästä yksi esimerkki on räjähdysmäisesti noussut kakkostyypin diabetesta sairastavien määrä. Kun lasketaan mukaan nekin, jotka eivät tiedä sairastavansa diabetesta, sairastavien määrä on 500 000 eli kymmenen prosenttia kansastamme. Diabetesliiton mukaan diabeteksen hoidon kustannukset ovat kaksinkertaistuneet kymmenen vuoden aikana. Diabeteksen hoidon kustannukset lienevät noin puolitoista miljardia euroa.

 Lihomisen taustalla on elinympäristön ja elintapojen muutos. Syömme yhä enemmän karamelleja (kulutus 20 vuodessa kaksinkertaistunut), jäätelöä, keksejä ja virvoitusjuomia.

 Päättäjinä emme tietenkään voi pakottaa yksilöä syömään tai juomaan terveellisesti tai liikkumaan terveytensä kannalta riittävästi. Kuitenkin niin kauan kuin terveydenhuoltoa rahoitetaan verovaroista, myös terveisiin elämäntapoihin kannustaminen on poliittinen kysymys.

 Se, mitä voimme tehdä, on kannustaa ja tarjota mahdollisuuksia terveisiin elämäntapoihin. Tässä yksi askel on ollut ottaa käyttöön makeis- ja jäätelövero. Verot myös tuovat rahaa valtion kassaan, ja kerättyjä varoja voidaan käyttää terveysongelmien hoidosta aiheutuvien kulujen kattamiseen. Virvoitusjuoma-, makeis- ja jäätelöveroa korotetaan ensi vuonna. Nämä ovat tärkeitä päänavauksia. Tanskaan verrattuna olemme kylläkin aika noviiseja tällä saralla. Meillä verotuksen taso on matalahko ja verojen laajuus kapea.

 Koska ensinnäkin keksien ja karkkien välinen rajanveto on ollut osin hankalaa ja toiseksi, että valtio tarvitsee lisäverotuloja, on perusteltua laajentaa veropohjaa kekseihin. Ottamalla tämän veron piiriin ne tuotteet, jotka verotaulukossa kuvataan nimikkeellä "Makeat keksit ja pikkuleivät, vohvelit ja vohvelikeksit", tukitaan ainakin se porsaanreikä, että vero voitaisiin välttää siirtämällä tietyt nykyiset suklaapatukat karkkihyllystä keksihyllyyn. Pitemmällä aikajänteellä loogisin ratkaisu olisi siirtyä verottamaan sokeria, mikä kattaisi myös niin sanotun piilosokerin, jota saadaan runsaasti esimerkiksi erilaisista valmisruoista ja eineksistä.

 Toisaalta tulee pohtia myös sitä voisiko verotuottoa käyttää terveellisen ruokailutottumuksen kannustamiseen esim. kouluruokailun laadullisen tason nostoon.

 Lisäksi olisi hyvä palkita kuluttajaa terveellisistä valinnoista kuten marjojen, hedelmien ja vihannesten suosimisesta. Myös tässä suhteessa kannustaisin hallitusta tutkimaan mahdollisuuksia luoda kirjaimellisesti myönteisiä porkkanoita kuluttajille.

 

Kirjallinen kysymys: Liikuntalain ja -rahoituksen uudistaminen

Tiistai 22.11.2011 klo 13:23 - Sanna Lauslahti

Eduskunnan puhemiehelle

 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu tavoite liikuntalain uudistamisesta.  Uudistamisen tavoitteena on turvata kestävän, yhdenvertaisen ja moniarvoisen huippu-urheilun toimintaedellytykset sekä tukea urheilijan urapolkua. Yksi keino tässä on liikuntajärjestelmän rakenteiden muuttaminen.

 Liikuntalakityöryhmä valmisteli liikuntalain uudistamista jo edellisellä vaalikaudella.  Työryhmä olisi ajanmukaistanut valtion liikuntaneuvoston tehtävät ja jaostorakenteen sekä rajannut valtion liikuntamäärärahoista maksettavat järjestöjen avustukset liikuntajärjestöille.  Jos lakia olisi muutettu esityksen mukaan, järjestöt olisivat joutuneet hakemaan uudelleen valtionapukelpoisuutta, mikä olisi tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa merkittäviäkin uudistuksia järjestökentällä.   Huolimatta siitä, että hallituksen esitys jäi antamatta, järjestökentällä on tapahtunut jonkin verran rakenteellista kehitystä.  Joitakin lajiliittoja on yhdistynyt, ja Suomen vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry:n on muodostettu.

 Liikuntajärjestöjen toiminta-avustusten vaikutusta liikunnallisen elämäntavan yleistymiseen, liikunnan harrastajien määrän kasvuun tai muiden keskeisten liikuntapoliittisten tavoitteiden toteutumiseen on ollut hankalaa tai mahdotonta seurata.  Syinä ovat olleet ylimalkainen tavoitteenasettelu, vaillinainen tai puuttuva arviointikriteeristö, käytettävissä olevan tietolähteistön sirpaleisuus ja heikko kattavuus sekä olemassa olevien tietolähteiden heikko luotettavuus. On hyvä, että valtion liikuntaneuvoston arviointihankkeen myötä näihin seikkoihin on kiinnitetty huomiota ja puutteita alettu korjata jo edellisen hallituksen kaudella. Melko selvää on, että osa liikuntamäärärahasta ylläpitää aivan muita toimintoja ja rakenteita kuin liikunnan ja urheilun järjestämistä. Lisäksi järjestökentän toimijoiden roolit menevät paikoin päällekkäin ja roolit ovat epäselvät. Järjestökentällä on uudelleen järjestäytymisen kautta mahdollisuus kohdentaa voimavaroja nykyistä enemmän suoraan kansan liikuttamisen ja huippu-urheilun tukemiseen.

 Hallituksen tavoite liikuntalain uudistamisesta liikuntajärjestelmän rakennemuutosta tukevalla tavalla on perusteltu ja oikea. Valtion liikuntamäärärahojen kasvu edellisellä vaalikaudella oli yhteensä peräti noin 40 prosenttia, eikä vastaavaa kasvua liene lähivuosina nähtävissä. Tästäkin syystä on huomio seuraavaksi kohdistettava siihen, miten nykyisen tasoisilla resursseilla voidaan saada enemmän todellista liikuntatoimintaa laajoille liikkujaryhmille sekä mahdollisuuksia huipputasolle tähtääville.

Valtion liikuntamäärärahoista vuonna 2011 maksettavat järjestöjen toiminta-avustukset olivat noin 41 miljoonaa, mistä valtakunnallisten lajiliittojen osuus oli hiukan alle puolet, 20,3 miljoonaa.  Merkittävimpiä muita avustuksen saajia olivat erilaiset liikunnan palvelu- ja edunvalvontajärjestöt sekä kansanterveysjärjestöt. Liikuntamäärärahoilla tuetaan niin valtakunnallisia järjestöjä kuin alueellisia yhteisöjä. Esimerkiksi Suomen Liikunta ja Urheilu SLU:n alueorganisaatiossa on 17 toimistoa eri paikkakunnilla. Nykytilanteen tarkoituksenmukaisuutta sopii vahvasti epäillä. SLU-alueet ovatkin asettaneet keskuudestaan organisoitumisen uudistamisen vaihtoehtoja pohtivan johtoryhmän.

Vaarana liikuntalain uudistuksen menestykselliselle toteutumiselle voidaan nähdä nykyisestä rahanjakomallista riippuvaiset intressitahot ja niiden vaikuttamispyrkimykset saavutettujen etujensa suojelemiseksi.

 Järjestökentän tahtoa rakentaa yksinkertaisempia ja selkeämpiä urheilurakenteita on tuettava. Marraskuussa 2011 liikunnan palvelujärjestöt SLU, Nuori Suomi ja Kunto ry ovat jo antaneet julkilausuman, jossa ne lupaavat selvittää yhteisen organisoitumisen vaihtoehdot jo vuoden 2012 maaliskuun loppuun mennessä.  Samalla SLU:n sisällä liikuntajärjestöt tiivistävät yhteistyötään viidellä yhteisellä valinnalla. Rohkeiden rakenteellisten muutosten kautta rajallisia rahamääriä voidaan kohdentaa entistä enemmän itse urheiluun ja liikuttamiseen hallinnollisten rakenteiden ylläpitämisen sijaan.

  Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Millä aikataululla hallitusohjelmaan kirjattu liikuntalain uudistaminen toteutetaan

ja

miten siinä yhteydessä varmistetaan, että historialliset rakenteet esimerkiksi järjestökentässä eivät estä lakiuudistuksen tavoitteiden toteutumista urheilijakeskeisen huippu-urheilujärjestelmän rakentamisessa

sekä

onko tarkoitus muuttaa liikuntajärjestöjen valtionapujen määräytymisperusteita siten, että ne omalta osaltaan vauhdittaisivat järjestökentän rakenneuudistusta?

 

Helsingissä 22  päivänä marraskuuta 2011

Sanna Lauslahti /kok

Asiapitoinen viikko

Maanantai 14.11.2011 klo 10:30 - Sanna Lauslahti

Edellinen viikko oli milteinpä hengästyttävä. Kuusipäiväinen työviikko alkoi uimaliiton asioille ja loppui SFI:n mestaruuskisoihin lauantai-iltana palkintoja jakamalla. Väliin mahtui monia lakeja ja kokouksia.

7.11 Maanantaina mahtui pohdintaa Uimaliiton toiminnan puitteissa ml. huippulle tähtäävä valmennustoiminta. Päivän aikana päivitin nettisivuni ja kävin läpi eduskuntaviikon, mitä tulossa täysistuntoon, mitä valiokunnissa ja viikko-ohjelman suunnittelu sekä kävimme läpi asioita avustajani kanssa. Illalla oli kaksi päällekkäistä tapahtumaa Uimaliiton hallituksen kokous ja tyttäreni Vilman abi-info. Tällä kertaa lähdin aikaisemmin hallituksen kokousta, jotta pääsin kuuntelemaan abi-infoa.  Kotona oli kahdeksan aikaan.

8.11. Tiistaina aamulla työpisteellä hetkinen sähköpostien parissa. Kello 10 alkoi sosiaali- ja terveysvaliokunta, jonka työlista on erittäin raskas. Asioita laidasta laitaan sosiaalipolitiikan ja terveydenhuollon saralta. Itselläni on eniten opeteltavaa sosiaalipolitiikan puolella. Joka kerta, kun sen puolen asia on käsiteltävänä. Opin uutta. Kello 12. aikaan alkoi sivistysvaliokunta, jossa lakirumba ei ole vastaava kuin sosiaali-ja terveysvaliokunnassa. Etenemistahti on hitaampaa. Kello 13.15 tapasin mentoroitavani, nuoren työetsivän. Tapaamisemme oli ensimmäinen. Tämän syksyn vapaaehtoiskeikkani on toimia mentorina. Tavoitteena on, että mentoroitavani työllistyy. Kello 14 alkoi täysistunto, jossa oli käsiteltävänä Euroopan taloustilanne pääministerin ilmoituksen muodossa. Ohessa linkki pitämääni puheeseen. .linkki Täysistunnosta siirryin kello 16.00 tapaamaan Maailmanpankin pääjohtajaa Axel van Trotsenburgia. Kuvassa keskellä. Tapaaminen kesti 1,5 tuntia. Eduskunnasta siirryin suoraan uintikassini kanssa uimaan.

9.11 keskiviikkona aamu alkoi lobbaritapaamisella. Tapasin lääkeyhtiön edustajia. Tapaamisen jälkeen ehdin hetkeksi työhuoneeseen, josta sitten siirryin 9.30 STV:n (sosterivaliokunta)  kokoukseen. Lähdin kokouksesta päätösasioiden jälkeen kesken, koska meillä oli tapaaminen Pääministeri Kataisen tapaaminen Kesärannassa.   Pääministerin tapaamisen vuoksi minulle tuli poissaolo sivistysvaliokunnasta. Kesärannasta siirryin työhuoneeseeni tekemään rästitöitä, joita riittää listallinen. Lista on loputon, kun jotensa kuten saa asiat selvitettyä uusia tulee listalle. Ennen istuntoa tapasin Tutkaksen sihteerin Ulrican. Kävimme läpi Tutkaksen seuraavia tilaisuuksia. Kello 14 alkoi täysistunto. Kello neljän jälkeen sain mukavia vieraita - Espoonlahdesta nuoria. Kerroin  heille työstäni ja vastailin kysymyksiin. Nuorten tapaamisen jälkeen ajelin Sitran toimistolle kello 17.30, jossa kävimme läpi Mentor-projektin etenemistä. Tavoite on, että saamme satoja ellei tuhansia mentoreita työtä etsiville nuorille. Kotona olin vähän ennen kahdeksaa.

10.11 Aamu alkoi kello 8.30, jolloin meillä oli Kokoomuksen sosiaali-ja terveysvaliokuntaryhmän kokous. Katse oli kohti tulevaa. Saimme STM:n kansliapäällikön Kari Välimäen katsauksen, mitä ministeriön alalla on tulossa. Kello 10 alkoi jälleen STV:n kokous. Kello 11.30 tapasin valmennuspäällikön Ippe Natusen. Söimme hernekeittolounaan, ja keskustelimme uintiasioita. Lounaan jälkeen kävimme tehokkaasti puolessa tunnissa läpi valmennuksen osaamisvaateisiin liittyvän projektisuunnitelman "Next Wave".  Kello 13 menin kuuntelemaan Epic-potilastietojärjestelmästä. (kuva). Kello 14.30 alkoi ryhmäkokous. Kello 16 täysistunto, josta lähdin hieman kesken. Ryhmähuoneessamme odotti Espoonlahdesta lukiolaisia. Kerroin heille työstäni ja vastailin kysymyksiin. Kotona olin kuuden jälkeen eli kivan ajoissa:) Illalla ehdin vielä Jarnon joogatunnille puoleksi toista tunniksi.

Perjantai alkoi Sosiaali-ja terveysvaliokunnan kokouksella kello 9. Lähdin päätösasioiden jälkeen, koska uudella puolella oli  Brittien suurlähettilään Matthew Lodgen tapaaminen.  Kello 11 oli sivistysvaliokunnan kokous. Olin päätösasioiden ajan kokouksessa. Samaan aikaan oli jo käynnistynyt SLU:ssa seuratoiminnan neuvottelutoimikunnan kokouksen, johon olin saanut kutsun osallistua. Erittäin tärkeä asia. kts.linkki.  Koska oli kyse ensimmäisestä kokoontumisesta ja tärkeistä asioista urheilukentän kehittämisessä jäi minulta tämän päivän täysistunto väliin. Arkityöni kokonaisuuden muodostuvat hyvin. Näen urheilussa valtakunnan tason ja myös eurooppalaisen näkökulman sivistysvaliokunnan kautta. Nyt SLU:n yhtä yhteistä kenttää ja samalla kehittymispolkua seuratoiminnan neuvottelukunnassa. Liittotasoa uimaliiton puheenjohtajana ja seuratasoa kolmen uimarin äitinä.  Kello 15 jälkeen oli Tapiolassa tapaamassa Espoon järjestöjen yhteisön ihmisiä. Kuulin nykytilanteesta ja siitä, miten he ovat viemässä RAY.n hanketta vertaistuen antamisesta eteenpäin. Hankkeessa yksi tärkeä yhteistyökumppani on HUS, jonka hallituksen jäsenenä toimin. Kotona oli viiden aikaan. Perjantai-illan päätin YIN Joogaan Kauniaisissa. Puolitoistatuntia pitkiä venytyksiä lämmössä.

Lauantaiaamun aloitin valmistautumalla Uimaliiton syyskokoukseen. Kävin läpi strategiamme, toimintasuunnitelman lukuineen sekä esityslistan.  Kello 10.30 alkoi syyskokous. Jännitin jonkin verran, koska edessä oli esitellä liiton uusi strategia. Strategia sai kivan vastaanoton. Teimme sitä laajasti - seurakyselyllä, valiokuntien ja hallituksen työpajoilla, toimiston väki teki useampaan otteeseen strategian työstämistä jne. Nyt on toteuttamisen aika. Olemme jo käynnistäneet kaksi strategian toteuttamiseen tähtäävää hanketta. Isoin asia on, miten saamme sen jalkautettua ja elämään seurojen arjessa. Ensi vuonna teemme aluekiertuille strategian esittelyä.  Syyskokouksesta siirryin 13.30 aikaan kohti Hyvinkäätä, jossa oli SFI:n mestaruuskisat. Kisoissa oli tosi hyvä henki ja kannustukset sekä kisa sujuivat mutkattomasti. Kaupassa käynti jäi. Onneksi ABC-huoltamolta löytyi avoinna oleva kauppa, ja sain kodin jääkaappia täydennettyä. Kotona olin vähän ennen kahdeksaa.

Sunnuntain pidin vapaata. Juoksin 45 minuutin lenkin. Pesin pyykkiä. Tein kaksi ruokaa. Vein Villen uintitreeneihin. Ja vain oleilin.

 

Suomen uinti nousukiidossa

Maanantai 31.10.2011 klo 9:57 - Sanna Lauslahti

Viikonloppuna käytiin Espoonlahdessa GP-kisat. Kisat olivat tunnelmaan aivan loistavat. Uimarimme ylsivät huippusuorituksiin. Kisajärjestelyt olivat upeat punaisine mattoineen ja Kaitsun juontoineen.  Lisäksi yleisö loi kisojen tunnelmaa kannustuksillaan.

Gp-kisojen pistemäärillä parhaaksi uimariksi nousi naisten puolella Hanna-Maria Seppälä. Miesten puolella paras oli Ruotsin Simon Sjödin. Hanna-Marian kintereillä viiden pisteen päässä oli Emilia Pikkarainen.  Hanna-Maria teki takuuvarman kovia uinteja kisoissa.  Emilia teki kaksi Suomen ennätystä kisoissa. 100 perhosessa uudeksi ajaksi tuli 58,37. Aika on tässä vaiheessa kautta 15 nopein maailmantilastoissa. 200 perhosen uusi SE-aika, 2,07,05, on maailmantilastoissa viidenneksi nopein!. Tässä on myös mainittava miesten puolelta AP Liukkonen, joka pinkoi viime viikonloppuna 50 metrin vapaalla uuden SE:n 21,46, joka oikeuttaa maailmantilastoissa kolmannelle paikalle!

Kisoissa rikottiin myös EM-kisarajoja Sami Juopperi ui upeasti 400 sekarilla rajan rikki, Patricia Aschan rikkoi rajoja 800 metrin vapaauinnissa ja 400 sekarissa, jossa Laukkasen Noora ui lähes samaan aikaan ja rikkoi rajan.  Nevalaisen Lotta yritti useampaan kertaan 50 selärin aikarajaa.  1 sadasosa meinasi estää kisalipun saamisen, mutta sunnuntaina viestissä raja meni rikki kahdella sadasosalla:)

Suomalainen uinti on ottanut aimo askeleen eteenpäin. Tästä on hyvä jatkaa seuraavalle tasolle. Oikeita asioita on tehty vuosien varrella. Uinti vaatii kovaa työtä.  Ilolla, halulla olla paras ja arvostuksella syntyy tuloksia.

kts tiedote.

 

Voinko auttaa?

Perjantai 28.10.2011 klo 14:30 - Sanna Lauslahti

Tutorointi, mentorointi, tukioppilas, kummioppilastoiminta. Vertaistuella on monta lempinimeä, ja näin saakin olla. Tärkeämpää on, että vertaistukea on tarjolla kattavasti kaikilla koulutusasteilla.

Monissa alakouluissa on jo kummioppilastoimintaa. Omien lasten kautta olen päässyt käväisemään koululaisen arjessa, jossa oma kummi on todella tärkeä ensimmäistä luokkaa aloittavalle pienelle koululaiselle. Samoin kummina toimiminen on ylpeyden aihe. Kotona kuulee lapsen suusta mm., että kummin kanssa kirjoitettiin yksi tarina. Kummiparit muistavat toisensa pitkään. Toiminnasta hyötyy niin kummi kuin kummilapsi.

Yläkouluissa on vastaavasti tukioppilastoimintaa, johon voi liittyä esimerkiksi kouluttautuminen tukioppilaaksi. Yläkoulun jälkeinen aika jää tänä päivänä monissa paikoissa pelkän ”viranomais”tuen varaan, ja vertaistuen rooli on pienehkö toisella asteella. Yliopistoissa taasen tutorointi on varsin kattavasti järjestetty, ja ylioppilaskunnat ja opiskelijajärjestöt ovat siinä aktiivisesti mukana.

Tutortoiminnasta on vaikea löytää negatiivisia puolia. Ongelmana arkitasolla lienee, että toiminnan järjestämistä varten jonkun täytyy koordinoida toimintaa ja järjestää toimintaa varten koulutusta. Tutortoiminnasta etuja löytyy vino pino. Sen avulla saadaan kouluun hyvä ilmapiiri. Koulu on kiva paikka tulla. Yhteishenki kasvaa, kun kouluyhteisö on yhteinen. Tutortoiminnalla voidaan myös edistää opinnoista nopeampaa suoriutumista. Tutorilta saaduilla vinkeillä voi turhat virheet välttää. Lisäksi tutortoiminnalla voidaan ehkäistä syrjäytymistä – kukaan ei jää yksin. Kaiken päälle toiminnasta saa hyvän mielen – olen päässyt auttamaan toista.

Tutor-toiminta on vakiinnuttava kiinteäksi osaksi lukioihin. Eikä pahitteeksi olisi, jos toiminta laajenisi kaikkiin peruskoulun jälkeisiin toisen asteen oppiasteisiin. Näin rakennamme välittävää yhteiskuntaa – miten voin auttaa sinua?

Alla on vielä tekemäni kirjallinen kysymys aiheesta.

————————————————————————————————

KIRJALLINEN KYSYMYS

Tutortoiminnan kehittäminen lukioissa

Eduskunnan puhemiehelle

Lausuntokierroksella olevassa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman luonnoksessa on esitetty linjaus, jonka mukaan lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit siten, että ne voidaan ottaa käyttöön syyslukukaudella 2014. Opinto-ohjaus laajasti nähtynä kattaa muutakin kuin varsinaisen opinto-ohjaajana toimivan opettajan tekemän työn. Kouluyhteisön tarjoama tuki opiskelijan opintojen alkuun saamiselle ja sujuvalle etenemiselle muodostaa kokonaisuuden, jossa tärkeitä elementtejä ovat myös vertaisohjauksen eri muodot kuten opiskelijatutorointi.

Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän muistiossa (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:14) todetaan oppilaskuntiin ja tutortoimintaan liittyen esimerkiksi seuraavaa: “Oppilaskuntatoiminnalla voidaan rakentaa lukioihin yhteisöllisyyttä, joka lieventää esimerkiksi koulu-uupumusta, koska koulutyöhön liittyy silloin muutakin kuin opiskelu. Kouluviihtyvyyteen ja etenkin uusien lukiolaisten sopeutumiseen lukioon voidaan vaikuttaa myös vertaistukitoiminnalla. Tutor- / tukiopiskelijatoiminta auttaa opiskelijoita ja luo kouluun välittämisen henkeä. Nuorten osallistuminen koulun toimintaan, kuten oppilaskunnan hallituksen työhön, ilmentää osaltaan kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon ja on osa kansalaiskasvatusta.”

Kouluviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi juuri oppilaskuntatoiminta ja tiiviissä vuorovaikutuksessa sen kanssa järjestetty vertaistuki opintoja aloittaville on laajasti nähty tehokkaana tapana ennaltaehkäistä opiskelua haittaavia ja yleistä hyvinvointia vähentäviä sosiaalisia ja henkisiä ongelmia, kun jokainen uusi opiskelija saa heti alusta lähtien toimivan, henkilökohtaisen kontaktin opiskelijayhteisöön. Suomen lukiolaisten liitto on työskennellyt sen puolesta, että tutortoiminta laajennettaisiin kaikkiin lukioihin ja kirjattaisiin myös lukiolakiin.

Tällä hetkellä opinto-ohjauksesta säädetään lukiolain perusteella lukioasetuksessa (6.11.1998/810), jonka 2§ kuuluu seuraavasti: “Opinto-ohjauksena opiskelijoille annetaan 1 §:n mukaan toteutetun ohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Opinto-ohjauksesta määrätään opetussuunnitelmassa.” Säädöstasolta ei opiskelijatutoroinnin järjestämiselle näytä löytyvän kovinkaan vahvaa selkänojaa, vaan se jätetään koulutuksen järjestäjien tai jopa oppilaitoksissa sisäisesti harkittavaksi. Vastaavasti myös oppilaskuntien tehtäväksi lukiolaissa on väljästi kirjattu vain opiskelijoiden yhteistoiminnan ja koulutyön edistäminen.

Oppilaskunnat ovat lukiossa jo nyt lakisääteisiä, ja niiden myönteinen rooli kouluyhteisöjen sosiaalisen hyvinvoinnin lisääjinä on yleisesti tunnustettu. Niiden roolia opinto-ohjauksen ja varsinkin opiskelijatutoroinnin yhteydessä olisi perusteltua edistää myös valtiovallan toimin joko selkeiden suositusten tai säädösten kautta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Aiotaanko lukioiden hyvän opinto-ohjauksen kriteereihin tai lukiota koskeviin säädöksiin sisällyttää vaatimuksena opiskelijatutoroinnin järjestäminen?

Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2011

Sanna Lauslahti /kok

Muutama sana budjettiprosessista ja Yliopistosairaaloissa tehtävän tutkimuksen valtionrahoitus

Torstai 20.10.2011 klo 13:45 - Sanna Lauslahti

Eduskunnassa on juuri paraikaa käynnissä budjetinkäsittely. On myönnettävä, että sairasteluni vuoksi myöhästyin talousarvio-aloitteiden teolta, joita minulla oli kaksi. Toisella lisää rahaa valtionkassaan ja terveydenedistämistä sekä toinen liittyi yliopistollisillissa sairaaloissa tehtävään tutkimustyöhön. Se, että aloitteet myöhästyivät pari tuntia eivät tee vaikuttamistyötä turhaksi. Asioita käsitellään niin valiokunnissa kuin myös ryhmän kautta voi vaikuttaa. Lisäksi aiheisiin voi tehdä kirjallisia kysymyksiä ja saada laki-aloitteen muodossa keskusteluun istunnossa. Alla on yksi aiheista, jota pyrin ajamaan - yliopistollisissa sairaaloissa tehtävä tutkimustyö ja sen rahoittaminen. Jos vuosia valtion osuutta tutkimustyöstä on tiputettu, ja jälleen vähennystä tehdään 5 miljoonan edestä. Se tarkoittaa joko sitä, että tutkimustyötä vähennetään tai sitten, tutkimustyö rahoitetaan kunnilta ja asiakkailta perittävien maksujen sisällä.

Avaan tässä vielä budjettiprosessin etenemistä talossamme. Ensin meillä oli lähetekeskustelu, jossa oli mahdollisuus nostaa esille näkemyksiä. Nyt käsittelemme valiokunnissa budjettia. Ensin oli yleiset katsaukset, ja nyt olemme valikoineet tietyt alueet, joista sitten lausumme valtiovaroille. Valtiovaroissa ja sen jaoksissa  on omat asiantuntijakuulemiset ja meidän substanssivaliokuntien lausunnot menevät sinne evästämään työtä. Samaan aikaan ryhmissä kerätään omia painotuksia ja budjettimuutostoiveita. Niitä sitten sovitellaan mitä todennäköisimmin marras-joulukuun vaihteessa eri puolueiden välillä. Lopputuloksena on valtiovarojen mietintö ja yleensä siinä yhteydessä on lisätty joitakin kymmeniä miljoonia tärkeiksi koettuihin kohteisiin. Talousarvioaloitteet ovat osa prosessia, mutta käytännössä ne kaikki kaatuvat joulukuun äänestyksissä. Osa saattaa tulla huomioiduksi valtiovarojen lisäyksissä.

Talomme budjettiprosessia on kehitelty. Paljon siinä vielä kehitettävää piisaa. Talous- ja toiminta pitäisi olla samoissa käsissä. Nyt lait ovat ns. substanssivaliokuntien alaa ml. budjettilait. Lähes kaikilla lakiesityksillä on taloudellisia vaikutuksia. Budjetissa me voimme halutessamme antaa lausunnon valtiovaroille, jossa taas on omat substanssialakohtaiset jaoksensa. Voisi kysyä, miksi ei tulevaisuudessa yhdistettäisi jaoksia ja substanssivaliokuntien tehtäviä toisiinsa. Valtiovarat toimisi silloin kuin konsernihallituksena rahojen jakovaiheessa. Näin tehdään myös kunnissa.

 

 

Eduskunnan puhemiehelle

Hallituksen esityksessä valtion vuoden 2012 talousarvioksi esitetään vuoden 2011 tasoon nähden viiden miljoonan euron vähennystä määrärahalle, jonka käyttötarkoitus on terveydenhuoltolain (1326/2010 ) 59-60 §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtionrahoituksen maksaminen. Tämä vähennys merkitsee käytännössä kyseisten viiden miljoonan euron kustannusten siirtämistä sellaisinaan yliopistosairaaloita ylläpitävien kuntien hoidettaviksi. Edes nykyisen tason säilyttäminen ei kattaisi kunnille tästä aiheutuvia kustannuksia kuin osittain, vaan jo nykytilanteessa kunnat joutuvat rahoittamaan koulutuksen ja tutkimuksen tehtäviä. Niiden rahoittaminen kuuluisi valtiolle, koska tuloksetkin hyödynnetään laajemmin kuin vain paikallisella tasolla.

Lääke- ja hammaslääketieteellisellä opetusyksiköllä on lakisääteinen tehtävä tieteelliseen tutkimukseen perustuvaan opetukseen. Panostus tutkimukseen ei saisi vaikuttaa alueellisesti palveluista maksettaviin hintoihin. Valtion tutkimuskorvaus on 15 vuodessa pudonnut kolmasosaan 1990-luvun lähtötilanteesta, ja lääketieteellisen koulutuksen volyymia on valtion toimin kasvatettu huolehtimatta yliopistollisten sairaaloiden kustannusten korvaamisesta määrärahaa kasvattamalla.

Korvauksen riittämättömyys on käytännössä jouduttu paikkaamaan kuntien palveluhintoihin sisältyvällä rahoitusosuudella. Palveluiden kilpailuttamisessa yliopistosairaaloiden kilpailukyky huononee, koska tutkimuksen ja opetuksen kustannukset nostavat myytävien tuotteiden hintoja. Yliopistosairaalassa välttämättömät tutkimus ja opetus muodostavat kuntien palvelutuotteiden hinnoissa yhä kasvavan osan. Suomen potilastutkimuksen määrästä ja laadusta on huolehdittava, jotta terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaisten osaaminen sekä kansalaisten terveyden- ja sairaanhoito pysyisivät asiallisella tasolla. Esitetty viiden miljoonan vähennys heikentäisi tilannetta entisestään.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta terveydenhuollon yksiköissä tehtävän yliopistollisen tutkimuksen valtionrahoituksen taso säilyy ennallaan?

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2011

Sanna Lauslahti /kok

Sumuinen viikko

Perjantai 14.10.2011 klo 18:35 - Sanna Lauslahti

Sinittelin työpaikalla koko viikon huolimatta selkäni kovasta hermopinteestä, joka kipuili 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta tulipa testattua oma motivaatio työhön, ja se on kova. Ei sitten millään olisi malttanut sairastaa. Halu olla mukana talousarviokeskustelussa oli kova. Lyhensin kuitenkin päiviäni niin, että en ollut ihan kellon ympäripäiviä ja siirsin iltatapaamisia. Kovin tehokas viikko ei ollut, enemmänkin sumuista kulkua päivästä toiseen kivun ja lääkkeiden vaikutuksen takia. Toivottavasti ensi viikolla saan kipuni pois ja pääsen normaalityöteholla asioihin kiinni. Sain Väätäisen Juhalta loistavan kiropraktikon nimen, jonka luona olen käynyt nyt kaksi kertaa. Hoidot tuntuvat tepsivän.

Nostan yhden tapaamisen tältä viikolta esille. Näimme uimaliiton valmennuspäällikön Ippe Natusen, nuorten olympiavalmentajan Jari Varjosen ja toiminnanjohtajamme Mikko Sainion kanssa Mika Kojonkoskea. Hän on HUMUn eli huippu-urheilun muutostyön projektiryhmän jäsen. Suomalainen huippu-urheilu on viimeisten vuosien aikana ollutaika alamaissa, jonka vuoksi työryhmällä on ollut vastuulla etsiä uusia uria urheilukentällä. Mika esitteli meille visiota uudesta toimintamallista/organisoinnista suomalaisessa urheilukentässä. Idean voisi tiivistää nykyinen hajanainen toimijakenttä rakentuu tulevaisuudessa tiiviimmin ja osaamista vahvistetaan.  "Yhdessä olemme enemmän - kuvaa uutta toimintamallia".  

HUMU-työtä kohtaan on ollut jonkin verran kriittisiä kirjoituksia.HUMU-työssä on jo tehty askeleita.  HUMU-työ on kuitenkin näyttäytynyt meille liittotoimijoille erinomaisena keskusteluareenana ja uusien toimintamallien tuojana. Lajien välinen keskustelu on lisääntynyt. Urheilijan urapolku on mallinnettu. Esimerkiksi uimaliitossa on luotu uimarin urapolun, jota paraikaa jalkautetaan roadshow:n muodossa ympäri Suomea. Seuraavaksi on vuorossa valmentajaurapolku ja valmentajien osaamisen vahvistaminen jne.

HUMU-ryhmä on tehnyt hyvää työtä. Nyt on aika ottaa rohkea askel kohti visiota ja uusia rakenteita.  kts lisää HUMU-ryhmä.  Uudet valinnat ja organisoitumiset tulevat mitä todennäköisimmin esille SLU:;n syyskokouksessa 18.11. Sitä ennen niitä käsitellään eri lajiliittojen hallituksissa.

 

 

 

 

 

Suomen valtion ja Suomen pankin vastuut velkakriisissä

Maanantai 3.10.2011 klo 12:42

Jätin tänään alla olevan kysymyksen vastattavaksi. Olen erittäin huolissani siitä, miten hallitsemme velkakokonaisuutta ja sitä, etteivät veronmaksajan riskit nouse liian suuriksi. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus myös edellyttää, ettemme siirrä heidän kannettavaksi liian suurta taakkaa. Nyt olemme tätä tekemässä mm. velkaantumalla reippaasti myös ensi vuonna 7 mrd. Velka kertoo vain yhden totuuden, lisäksi on mm. kattamattomia eläkevastuita niin valtiolla kuin EU:lla. Velkaantumiskehitys on pysäytettävä rohkeilla päätöksillä kaikissa maissa! Velka- ja vastuukokonaisuuden hallinta on oltava yksissä käsissä "ohjauksessa".  EU:n kautta tiukka talouskuri - kaikille maille samanlaiset tulos- ja IFRS:n mukaiset taselaskelmat ja kannatan tässä tilanteessa yhteistä taloushallintoa jne.

Eduskunnan puhemiehelle

 Suomalainen veronmaksaja on osallistumassa monen eri organisaation ja mekanismin kautta velkaisten valtioiden tukemiseen. Elokuussa päivitettyjen valtiovarainministeriön julkaisemien tietojen mukaan Suomi on osallistunut vuosina 2008-2011 lainoitusohjelmiin joko kahdenvälisesti tai epäsuorasti EU:n tai IMF:n kautta, sekä vähäisessä määrin muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kuten Maailmanpankin kautta. Vastikään eduskunnassa hyväksytty esitys ERVV-puitesopimuksen muuttamisesta nosti Suomen takausosuuden pelkästään tämän järjestelyn yhteydessä lähelle 14 miljardia euroa. Näiden lisäksi suomalaiselle veronmaksajalle syntyy vastuuta keskuspankkijärjestelmän kautta. Ministeriön julkistamissa yhteenvedoissa ei näy keskuspankkijärjestelmän kautta valtiolle epäsuorasti jyvittyvää vastuuosuutta.

 Keskuspankkijärjestelmän käyttö välilliseen julkiseen rahoitukseen on tullut velkakriisin pitkittyessä yhä voimakkaammin mukaan kokonaisuuteen. Euroopan Keskuspankki on kesällä 2011 lähtenyt ostamaan jälkimarkkinoilta muun muassa Italian ja Espanjan velkapapereita.  Tämän lisäksi Suomen pankin tuoreissa taseluvuissa näkyy noin 780 miljoonan euron lisäys kuluvan vuoden heinäkuusta elokuuhun kohdassa "arvopaperimarkkinoita koskeva ohjelma".

 Suomen pankin tämän kaltainen rooli kiinnittää huomion, sillä laissa Suomen pankista on säädetty julkisen rahoituksen kielto, jonka mukaan Suomen Pankki ei saa antaa luottoa Euroopan unionin toimielimille tai laitoksille, Euroopan unionin jäsenvaltiolle, sen alueelliselle, paikalliselle tai muulle viranomaiselle taikka muulle julkisyhteisölle eikä myöskään merkitä edellä tarkoitettujen yhteisöjen liikkeeseen laskemia velkasitoumuksia. Suomen pankki on kuitenkin ollut mukana Euroopan keskuspankin vuonna 2010 käynnistämässä arvopaperimarkkinoita koskevassa SMP-ohjelmassa. Tämän ohjelman mukaisesti eurojärjes­telmä on ostanut jälkimarkkinoilta yksityisiä ja myös julkisia velkakirjoja. Ohjelman tavoitteeksi on ilmoitettu rahapolitiikan välittymismekanis­min toiminnan turvaaminen finanssikriisin vuoksi häiriintyneillä markkinalohkoilla.

 Julkilausuttuna tarkoituksena ei ole ollut Suomen laissa ja myös Euroopan Keskuspankkijärjestelmän perussäännössä kielletty julkinen rahoitus, eikä kyse ole ollut suoranaisesta merkitsemisestä liikkeellelaskun yhteydessä. Jälkimarkkinaostot ovat kuitenkin osaltaan vähintäänkin tukeneet julkista rahoitusta hillitsemällä esimerkiksi Italian ja Espanjan valtionlainojen korkokehitystä ja siten tukeneet näiden maiden valtiontaloutta. Arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman virallinen peruste on ollut rahapolitiikan tehokkaan välittymisen turvaaminen. Suomen pankkia koskevassa laissa julkisen rahoituksen kiellon muotoilu on tiukempi kuin EKP:n perussäännössä EKP:tä koskeva vastaava kielto. Suomen pankin rooli valtioiden velkakirjojen ostoissa vaikuttaa tästä näkökulmasta epäselvältä.

 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 Onko Suomen pankin taseeseen arvopaperimarkkinoita koskevan ohjelman kohdalle heinä-elokuussa 2011 tullut noin 780 miljoonan euron lisäys ollut osittain tai kokonaan valtioiden velkasitoumuksia, ja jos näin on ollut, mitkä ovat olleet ne säädökset, joiden perusteella pankki on asiassa toiminut?

 Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2011

Sanna Lauslahti /kok

 

Ihania työkavereita

Maanantai 3.10.2011 klo 12:30 - Sanna Lauslahti

Viime viikolta iltapäivälehdessä Toivolan Jani kertoi, miten ihania ihmisiä meillä eduskunnassa on. Se on aivan totta. Omat työkollegaedustajat ovat aivan älyttömän mukavia, joiden kanssa on helppo tehdä töitä yli puoluerajojen. Vaikka viimekin viikolla olimme vahvasti opposition täysin eri mieltä kuntarakenteiden uudistamisesta, niin silti täysistuntosalista lähdettäessa halausten kera olemme hyviä työkavereita keskenämme.

Meidän lisäksi työtä kanssamme tekevät päivittäin omat avustajamme, jotka ovat kultaakin arvokkaampia edustajalle. Minulle on siunaantunut ihan älyttömän hyviä avustajia. Ensin oli Johanna ja nyt Antti. Ilman heidän apuansa ei taustaselvittelyitä tehtäisi. Kaikkeen ei vai itse ehdi.

Naurua solisevat hetket tuleva sisääntuloaulassamme. Postin luukulla on meittin Marja. Aina hymyilemässä ja pilkettä silmäkulmassa. Paha tuuli katoaa taivaan tuuliin Marjan ohitse käveltäessä, ja joskus ehtii myös pysähtyä. Aulan ihania ihmisiä ovat myös meidän vahtimestarimme. Apua saa aina. Esimerkiksi viime viikolla yksi edustaja kiiruhti kravattia kaulaan laittaen paternosterhisseihin ja valiokunnan kuvaukseen. Aulassa kuulin, että kravatti oli lainassa meidän ala-aulan vahtimestarilta. Kuvassa näkyykin kravatiton mukava ihminen aulastamme:)

Talossa on myös muita tärkeitä ihmisiä. Heidän kanssaan arki sujuu. Valiokuntien virkamiehet ovat meidän joka päivän työssämme näkyviä. Osa heistä on neuvoksina kokouksissa ja osan työ on taustatyötä, joka ei näy niin suoraan. Lisäksi istuntojen sujuvuuden varmistavat oma hienot ihmiset. Arjessamme on tärkeitä ihmisiä on paljon. Tässä ei kaikkia voi luetella, mutta jokainen on tarpeellinen.

Niin,olen aina arvostanut niitä ruoka- ja kahvihetkiä kahvilassamme tai henkilöstöravintolassa. Aina on ollut ystävälliset ja välittävät ihmiset vastassa.

 

Suomen lapset tarvitsevat uuden sairaalan

Torstai 22.9.2011 klo 18:25 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

HUS:n Lastenklinikan ja lastenlinnan tilat ovat elinkaarensa päässä eivätkä vastaa nykyajan vaateita. Jatkuvat kattojen ja ilmastointilaitteiden vesivuodot aiheuttavat kosteusvaurioita. Kosteusvauriot taas lisäävät infektioriskejä. Ilmastointi on tehoton ja tilat ahtaat. Tiloissa hoidetaan eri puolilta Suomea tulevia vakavasti sairaita lapsia. Suomeen tarvitaan uusi lastensairaala. Suurin haaste on rahoituksessa ja sen ratkaisemiseksi on etsittävä ennakkoluulottomasti ratkaisuja. Guggenheimin sytyttämää innostusta päättäjissä tarvitaan myös lastensairaalan rakentamiseen. Suomen lippulaiva voi olla myös maailman huippua oleva terveydenhuolto.

Kuvaava esimerkki tilojen räikeistä puutteista on sen epäinhimillisen ahtaat keskosten hoitotilat. Tilojen ahtauden takia vanhempien läsnäoloa joudutaan jatkuvasti rajoittamaan. Vanhempien läheisyys on tärkeää keskosten toipumisen kannalta. Vanhempien mahdollisuus yöpyä lapsen luona tuo esimerkiksi pitkiä aikoja sairaalassa viettävälle syöpäpotilaalle turvaa. Sairaalla lapsella tulee olla oikeus vanhempiensa läsnäoloon.
 
On hyvä, että alustava tarveselvitys lastensairaalan toiminnoista on tarkoitus tehdä tämän syksyn aikana. Tämän jälkeen tilatarve tiedetään tarkemmin. Tarveselvityksen jälkeen on syytä heti määrittää rakennuksen sijainti ja käynnistää kaavoitustyöt. Ideaalisinta olisi rakentaa kokonaan uusi, riittävän iso lastensairaala lähelle vastasyntyneiden teho-osastoa. Ihanteellisin sijainti olisi lasten- ja naistenklinikan välillä mahdollisesti vanhaa hallintorakennusta purkaen. Muitakin mahdollisia paikkoja varmasti löytyy.
 
Lastensairaalassa tehdään myös maailmalla arvostettua ja urauurtavaa tutkimusta – tutkimusta, jonka avulla yhä pienempiä ihmisen alkuja pidetään elämässä kiinni. Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen.
 
Jatkuva korjaaminen maksaa. Infektiot maksavat sekä vaarantavat lasten terveyden ja joskus jopa pienen ihmisen alun hengen. Siksi ei pidä enää odottaa. Sairaalan rakentaminen ja rahoitus on kaikkien kuntien ja myös valtion asia. Kiinteistöjen rakentamiseen pitää etsiä ennakkoluulottomasti uudenlaisia rahoitusratkaisuja. Yksi vaihtoehto lastensairaalan rakentamiseen voisi olla leasing-malli, jossa sairaalan omistaisi rahoitusyhtiö. Miksi ei HUS ja pääkaupunkiseudun suuret kunnat voisi olla rahoittajia tai etsiä rahoittajia rakentamiseen aivan uudelta pohjalta?
 

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
 
Sanna Lauslahti
Kansanedustaja (kok)
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallituksen jäsen

Varrelta viikon

Sunnuntai 18.9.2011 klo 11:09 - Sanna Lauslahti

Keräilen tässä viikon tapahtumia yhteen. Viikko on ollut antoisa. Paljon on tullut päätettyä, nähtyä, tehtyä ja opittua.

 Maanantai oli pitkälti luottamustoimipäivä. Alkoi 8.30 HUS:n liiketoimintajaoksen kokouksella, jatkui Uimaliiton olosuhde- ja talousasioilla sekä päättyi Espoon Valtuuston kokoukseen. Liiketoimintajaoksessa yksi merkittävimpiä kysymyksiä on ollut, miten tukipalvelut organisoidaan. Sen asian puimista jatkoimme jälleen. Uimaliiton talousvaliokunnassa mietimme mm. ensi vuoden budjettia. Rahaa ei ole ikinä tarpeeksi, ja kustannukset sen kuin nousevat inflaation myötä. Uimaliiton olosuhdevaliokunnassa mietimme, miten voimme edistää uusien uimahallien rakentamista ja vanhojen korjaamista. Olosuhdevaliokunnasta lähdin Mäkelänrinteen uimahalliin uimaan tunniksi, ja hetken katselin HSS:n treenejä. Hiukset märkinä lähdin Espoon valtuuston kokoukseen, jossa oli käsillä mm. tämän vuoden talousraportti ja seuraavien vuosien kehykset. Tämän vuoden tulos on 54,8 milj. positiivinen. Kustannukset lähes karkaavat käsistä 7 prosentin kasvuvauhdilla.  Tulos ja poistot eivät riitä kattamaan kaupungin erittäin suuria investointeja (230 milj.)  Teimme päätöksiä tulevien vuosien kehyksestä. Tulokset positiivisia ja vuosikate 127­-137 miljoonaa. Tulorahoitus ei riitä megaluokan investointeihin, joten rahastoja puretaan ja lainaa otetaan lisää. Seuraavan vuoden tuloveroprosentti pysyy ennallaan 17,75 prosentissa. Talouden epävarmuus näkyi valtuuston keskustelussa. Päivä alkoi 8.30 ja päättyi 22 aikoihin.

 Tiistai ei venähtänyt niin pitkäksi kuin maanantai. Olin kotona ennen kahdeksaa:) Aamu alkoi nihkeästi, kun juna oli myöhässä ja näin myös myöhästyin tapaamisesta. Näimme Antin (avustajani) kanssa lukiolaisten liiton edustajia. He kertoivat liiton tavoitteista. Yksi oli, TUTORointia pitäisi olla kaikissa lukioissa. Otan tämän asian eteenpäin vietäväksi. Tapaamisen jälkeen siirryin sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kello 10. Kokouksessa oli KELA valtuutettujen kertomus ja hallituksen toimenpidekertomus. Kokouksessa käytiin nopeasti läpi koko sosiaali- ja terveyspuolen tilanne - mitä on tehty viime vuonna. Kokouksessa sai hyvän kuvan tilanteesta.  Kello 13 aikaan menin YK:ssä pidetyn HIV-kokouksen palautetilaisuuteen ja pidin siellä lyhyen puheenvuoron. Kello 14 alkoi täysistunto. Istunnosta menin huoneeseeni valmistautumaan ja lukemaan sähköposteja. Kello 16 alkoi Tutkaksen seminaari aiheesta: Suomen yliopisto- ja Tiedepolitiikka, mitä hallitusohjelma tuo, mitä se vie?. Seminaari oli erittäin onnistunut. Huolimatta vaikeista ajoista ja säästöistä asenne oli positiivisesti tulevaisuuteen katsova. On tehtävä valintoja ja työnjakoa yliopistojen kesken. Suomalainen tieteen tila on hyvä. Voimme olla vieläkin parempia.  Erityisen maininnan haluan antaa Opetusministeri Jukka Gustaffsonille. Yleensä ministerit lähtevät puheenvuoron jälkeen. Jukka oli lähes koko tilaisuuden ajan paikalla! Eräs kollegani sanoi, että tilaisuus oli Toivoa luova. Meillä on niin upea ja osaava yliopisto- ja tutkijaväki, että Suomella on varmasti hyvä tulevaisuus.

 Keskiviikkona lähdimme sosiaali-ja terveysvaliokunnan tutustumismatkalle Tanskaan. Päivään mahtui kuntauudistusta, WHO-toimintaan tutustumista ja illallisella Tanskan vaalitilannetta. Tanskan kuntauudistus tehtiin viitisen vuotta sitten. Tällä hetkellä reilun 5 miljoonan ihmisen Tanskassa on 98 kuntaa aiemman 278 kunnan sijaan.  70-luvulla oli yli 1000 kuntaa!  Läänejä on viisi, kun niitä aiemmin oli 16.  Uudistuksen lähtökohdat ovat olleet hieman toiset. Tanskassa valtion, alueiden ja kuntien tehtäväjako oli toinen. Uudistuksessa kunnille siirrettiin alueilta mm. perusterveydenhuollon palvelut. Vaikutukset eivät oikein vaikuta kummoisilta mm. hallintoväki on jopa hieman kasvanut. Toisaalta isot uudistukset vievät aikaa ennen kuin ne tuovat tulosta. Tärkein Suomeen vietävä oppi on se, miten uudistus toteutettiin (toimeenpano).  WHO:n toimistossa kuulimme mm. tartuntataudeista ja mitkä aiheuttavat kuolemia ja sairastumisia.  Elämäntavat, elämäntavat ja elämäntavat. Niillä voidaan ehkäistä paljon särkyjä, sairastumisia ja kuolemia. Illalla saimme suurlähetystössä illallisella kuulla Tanskan vaaleista. Järjestelmä on toinen kuin meillä. Tanskassa on käytössä listavaalin ja henkilövaalien yhdistelmä.

Yön vietimme Ruotsin puolella Malmössä, koska Kööpenhaminan hotellit olivat täynnä. Bussissa matkustusta tuli ihan mukavasti. Torstaiaamu alkoi toisin nuotituksin kuin oli ajateltu. Tanskan ja Ruotsin välisellä sillalla oli aamusta onnettomuus, joka sulki sillan. Bussimatkamme vaihtui yllättävän nopeaan junakyytiin. Aikataulut pettivät kuitenkin jonkin verran. Ehdimme yhdelle vierailulle Tanskan suurimpaan vanhustenpalvelutaloon, jossa on kokeiltu uusia hyvinvointiteknologioita, kuten pesurobottia. Nostan tässä tärkeäksi meilläkin esille nousseet yhteisöt ja vapaaehtoistyön. Palvelutalon ovet ovat auki kaikille. Palvelutalo sijaitsee keskellä normaalia asutusta. Näin palvelutalossa asuvat ovat osa muuta yhteiskuntaa. Lisäksi vapaaehtoiset ovat tärkeä osa palvelutaloa, ja heitä varten on oma vapaaehtoistyökoordinaattori. Tämän vierailun jälkeen me Kokoomuslaiset jäsenet siirryimme lentokentälle, koska meidän piti ehtiä aikaisempaan koneeseen. Iltamme päättyi Kesärantaan pääministerin vieraaksi strategia-iltaan. Kotona olin kello yhdeksän aikaan. Näin ehdin näkemään lapsia ja aviomiestä ennen nukkumaanmenoa:) Vieressä olevassa kuvassa näkyy kansanedustaja arki-tilanne. Jokainen tyhjä hetki käytetään hyväksi. Ajatasalla pysytään lukemalla uutisia. Päivitetään ja luetaan facebook:ia. Sähköposteja läpikäydään.

 Perjantaiaamu alkoi kello 8.30 Suomen Akatemiassa. Kuulimme tieteentilasta ja Akatemian tutkimusohjelmista. Oli hyvä vierailu. Tämä on yksi esimerkki valiokunnan ”epävirallisesta” työstä. Osa työtämme on vierailla valiokunnalle tärkeissä paikoissa. Näin perehdymme tuleviin ja käynnissä oleviin asioihin. Keskustelu on myös vapaampaa. Valiokunnan kokoukset ovat hyvin muotosidonnaisia. Tapaamisen jälkeen ehti kääntyä työhuoneessa, jonka jälkeen alkoi sivistysvaliokunnan kokous.  Kokouksen jälkeen käännähdin taas huoneessani ja lounaalla. Ennen täysistuntoa istuimme avustajani Antin kanssa alas. Kävimme läpi asioita mm. yliopistojen rahoitusta. Kello 13 istunto oli lyhyt. Käväisin sen jälkeen kahvilla, josta sitten siirryin työhuoneeseen. Viikon ensimmäinen pidempi hetki oman työpöydän ääressä tuntui hyvälle. Kotiin lähdin ajoissa, jotta ehdin viemään poikani ja muutaman muun pojan uintitreeneihin. Kävin samalla reissulla myös juoksemassa. Huolimatta tiukasta viikosta ja aikataulusta, olin käynyt jo pari kertaa juoksevamassa aamulla ja yhdessä välissä jossa oli tunnin tauko. Pitkistä päivistä selviytyy, kun liikkuu riittävästi aina jossain välissä.

 Lauantaipäivän annoin perheelle ja liikkumiselle. Koko viikon kotityöt olivat tekemättä. Pesin viisi lastillista pyykkiä, kuivasin ja taittelin. Kävin kaupassa ja tein ruokaa. Lisäksi kävin uimassa tyttäreni kanssa ja joogaamassa pari tuntia.

Sunnuntai on lähes työpäivä. Näin aamusta kävin läpi yhden mielipidekirjoituksen. Kirjoittelen päiväkirjamerkintäni. Päivitän lauslahti.net:in etusivun ja samalla katson läpi tulevan viikon tapahtumat. Iltapäivällä lähdemme HUS:n hallituksen kanssa Hollantiin tutustumaan mm.  sairaalaan ja potilastietojärjestelmiin

Leikkauksiako?

Maanantai 12.9.2011 klo 19:00 - Sanna Lauslahti

Uutisvirtamme täytyy talouskeskustelusta. Tehdään veronkorotuksia. Oppositio haukkuu hallitusta säästöistä.

Valtion vuoden 2012 budjetti on 2 miljardia suurempi kuin kuluvan vuoden budjetti. Samalla kuitenkin kerrotaan, että menosäästöjä tehdään 1,2 mrd. Tästä herää kysymys, mitä ihmeen säästöjä, kun ensi vuonna kulutetaan kaksi miljardia enemmän.  Menojen nousu jatkuu myös seuraavina vuosina.

On harhaanjohtavaa puhua leikkauksista, kun tosiasiassa valtion rahankäyttö kasvaa reippaasti seuraavina vuosina. Valtion monet kustannuserät on sidottu indekseihin eli ne nousevat automaattisesti kustannustason nousua vastaavasti. Toisaalta yksittäisiä valtion kustannuskohteita katsottaessa voidaan tunnistaa aitojakin leikkauksia. Tästä esimerkkinä vuorotteluvapaaseen kohdistuvat heikennykset. Käteen jäävä euromäärä vähenee.

Yrityselämässä on toisin. Säästöt ovat todellisia. Yrityksissä se tarkoittaa henkilövähennyksiä ja henkilöstön uudelleen sijoittamisia valituille painopistealueille. Neuvotellaan raaka-aineiden 10 euron hinta 9 euroon, vuokrat uudelleen 10000 eurosta 9000 euroon, vähennetään markkinointikuluja 9000 eurosta 5000 euroon jne. Järkevästi tehdyt leikkaukset johtavat myös tuottavuuden paranemiseen – keskitytään tekemään uudella tavalla työtä ja keskitytään liiketoiminnan kannalta oleellisiin toimintoihin.

Tästä yksi esimerkki on Nokia, jonka vuoden 2010 liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 1,5 miljardia. Samaan aikaan yhtiö vähensi kiinteitä kulujaan noin 0,4 mrd. Yksityisellä sektorilla sopeuttaminen tarkoittaa todellisia menojen vähennyksiä ja toiminnan tehostamista, priorisointia ja virtaviivaistamista. Jos tähän ei kyetä, tulee loppu. Ihminenkin laihduttaa tullakseen terveemmäksi ja kohentaakseen kuntoaan – joku jopa lääkärin määräyksestä.

Budjettiriihi alkaa. Eiköhän ole aika keskustella ihan oikeista leikkauksista? Tilanne on kestämätön. Kerrytämme velkaa. Velkainen maa ei enää itse päätä omista asioistaan, vaan päätösvaltaa siirtyy markkinoille ja muille voimille.

Muutama pohdinta valtion kasvavista koroista.

 Korot ovat tulevaisuuden peikkomme. Mitä enemmän velkaa, sitä enemmän valtiolta menee rahaa korkoihin. Jos tänä vuonna korot ovat 1,9 mrd, ensi vuonna korkoja maksetaan jo 0,5 mrd enemmän. Korkojen osuus valtion menoista nousee. Vuonna 2015 korot ovat jo 3,7 mrd euroa. Se on 2 mrd enemmän kuin tänä päivänä. Olemme negatiivisen kehityskierteen kourissa. Se tarkoittaa, että joko näiden 2 miljardin euron korkojen maksuun tarvittavat lisärahat haetaan menoleikkauksilla tai lisäveroilla, tai sitten toivomme rahoituksen tulevan kasvun kautta, mikä näyttää lähivuosina entistä vaikeammalle.

Vuoden 2015 valtionvelan arvioidut korkomenot ovat samaa suuruusluokkaa kuin kaikki Suomen valtion sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden määrärahat yhteensä. 

Tervettä kriisitietoisuutta tarvitaan pahan kierteen katkaisemiseen. Valittu verojen korotustie on rajallinen ja syö kasvun pohjia. Meillä tulee olla rohkeutta pienentää menojamme ja tehdä rakenteellisia uudistuksia. Se on vähintä, mitä voimme tehdä lastemme tulevaisuuden eteen

Ensimmäinen syysistuntopäivä

Tiistai 6.9.2011 klo 21:03 - Sanna Lauslahti

Tiistaina alkoi syysistuntokausi. Ajattelin kertoa teille, mitä ensimmäiseen päivän aikana tapahtui. Ensinnäkin päivän kulkuvälineet olivat moninaiset - kuorma-auto, kävely, taksi kahdesti, metro, juna ja lopuksi kävely. Päivä alkoi kuorma-auton kyydillä. SKAL:lla on ollut aikaisemmin vastaava kampanja. Ihan hauska tapa kuulla, miten päätöksemme näyttäytyvät heidän arjessaan.

Aamupäivän olin työhuoneessani. Kävin läpi sähköpostit, lueskelin maamiina-asioita ja lakiesitys (sain avustajaltani Antilta hyvät taustatiedot), keräsin hallitusohjelmasta vapaaehtoistyötä koskevat kohdat ja kirjoitin illan puheeni sekä päivitin kalenterini. Lisäksi kävin läpi päivän täysistuntoasiat.

Kello 11.45 lähdin kävelemään kohti Ravintola Sipulia. Ulkoministeriö järjesti lounaan UNAIDSin pääjohtajan Michel Sidibén kunniaiksi. Mielenkiintoinen tapaaminen. Järjestön tekemä Aidsin vastainen työ yhdistää eri kansakunnan taistelemaan yhdessä AIDSia vastaan. Meilläkin tehtävä työ näkyy poikkiorganisatorisesti eri ministeriöissä - yhteinen tavoite yhdistää.   kts lisää.

13.40 satoi rankasti. Kävely eduskunnalle jäi väliin ja vaihtui taksin kyytiin.

14.00 Juoksin istuntoon työhuoneen kautta, josta hain materiaalini jalkaväkimiinakeskusteluun. Keskustelu oli pääosin hyvin kriittistä.

15.00 alkoi Tutkaksen eli tutkijoiden ja kansanedustajien kokous. Suunnittelimme tulevia tapahtumia ja samalla puhuimme tiede- ja tutkimuspoltiiikan asioita. Isoja asioita on käynnissä tällä saralla mm. tohtorikoulutuksen uudistamista, rahoituksen uudistamista jne. Meillä on hieno porukka mukana.  Seuraavassa tilaisuudessamme tarkastelemme tutkimus- ja tiedepolitiikkaa hallitusohjelman valossa.

15.50 kokous päättyi. Keskustelimme vielä hetkisen tämän jälkeen. Lisäksi keskustelin hetken professori Ahti Salon kanssa hänen tutkimustyöstään. Akatemiarahoituksessa on yhtenä ehtona, että meidän politiikan tekijöiden kanssan keskustellaan. Oikein hyvä. Näin saan päätöksentekijänä myös hyötyä tehtävistä tutkimuksista. 

n. 16.10 siirryin täysistuntosaliin. Pidin kriittisen puheenvuoron jalkaväkimiinoista. Hallituksen esityksen perustelutekstitkin olivat hyvin kriittiset - heikennämme puolustusta, miinojen peloitevaikutusta ei voi korvata muilla järjestelmillä ja kaiken päälle se lisää kustannuksia vähintään 200 miljoonalla eurolla. Toinen mitä ihmettelen, että jalkaväkimiinamme ovat varastoissa, eivät maastoissa. Meillä käytetään miinoja puolustukseen. Rajamme kun on pitkä.

n.16.30 menin työhuoneeseeni printtasin illan puheeni ja vastailin sähköposteihin. Eduskunnassa on siirrytty liikkuvaan tulostukseen. Meillä ei ole enää omia printtereitä. Valitettasti nämä printterit eivät ole oikein toimineet kaikin osin - oma lähiprintterini ei ole ollut yhteydessä serveriin tai sitten paperitukoksia. Tänään käytäviltä kuului pariin otteeseen kiroilua toimimattomista koneista.

17.05 lähdin kohti taksilla kohtia Sörnäisten Happea.

17.30 Eteenpäin olin vapaaehtoisten kiitosjuhlassa. Pidin siellä puheenvuoron eduskunnan vapaaehtoistyöryhmän puheenjohtajan ominaisuudessa. Tunnelma oli lämmin, ja pääsi nauramaan hauskoille esityksille. Meillä on ihan mahtavia vapaaehtoisia ja meidän vapaaehtoistyökoordinaattorit ovat raikas tuulahdus. Heillä on ihana tekemisen meininki, jotta vapaaehtoistyö olisi yhä tiiviimpi osa yhteiskuntaamme.

18.40 lähdin metrolla ja junalla kohti kotia. Lueskelin matkalla sähköposteja. Niiden lukeminen kännykällä on aika hidasta;)

19.40 olin kotona. Pakkasin matkalaukun. Keskiviikkona lähdemme sivistysvaliokunnan kanssa kahdeksi päiväksi Ahvenanmaalle. kts tiedote.

20.30-21.05 päivitin blogini. Ja seuraavaksi pojalleni teen kolmioleipiä:)

Muotia ja asiaa

Maanantai 5.9.2011 klo 16:34 - Sanna Lauslahti

Viikonloppuun mahtui niin asiaa kuin muotia. Lauantain pyhitin perheelle, ystäville ja harrastuksille. Kokeilin ensimmäistä kertaa powerpilatesta. Keskikeho pääsi töihin tunnin aikana.

Yksi lauantain kauniita hetkiä oli, kun menin tyttäreni Vilman kanssa katsomaan Gloria-fashion show:ta. Järjestelyt olivat todella hienot. Kyllä suomalaiset osaavat tehdä hyvää jälkeä muodin rintamalla. Glorian muotishow oli myös suosittu - kaikki liput oli myyty. Muoti ja kaikki se ihana kauneus ovat osa arkeamme. Esityksessä oli ihanasti yhdistetty värejä ja kulttuurin eri osa-alueita.

Suomi on yhä enemmän muodinmaa. Aikaisemmin lapsuudessani vaatteiden ostosreissuille lähdettiin Tukholmaan. Tänä päivänä tarjolla on samoja merkkituotteita kuin muodinmekoissa. Lisäksi meillä on aivan loistavia omia vaatemerkkejä ja tasokkaita vaatesuunnitelijoita. Toivottavasti tulevaisuudessa muotimme rantautuu muille maille ja yhä useampi tulee ostoksille Suomen butiikkeihin ja tavarataloihin. Tässä on yksi paikka, jossa voimme luoda maahamme uusia työpaikkoja ja työtä.

Sunnuntai oli palautumista kohti työviikkoa. Maanantaina olivat edessä aamusta HUS:n hallitus ja illalla valtuustoryhmän kokous. Se tarkoittaa sitä, että kahdet kokouspaperit on läpi käytävä.

HUS:n kokouksessa on käsillä merkittävät asiat. Ensinnäkin Meilahden tornisairaalan peruskorjaus (rak 1965). Korjaustyö alkaa lokakuussa ja päättyy kesäkuussa 2014.  Koko hintalappu peruskorjaukselle asettuu hivenen yli 100 miljoonan luokkaan. HUS:ssa on kerrytetty vuosien varrella kasa korjausvelkaa. Vuoroaan odottavat Töölön sairaala, lastenklinikka sekä lastenlinna. Tilat ovat osin surkeassa kunnossa mm. lastenklinikalla sadevedet tulevat suoraan sisällä ja ämpärit ovat olleet osa arkea. Toinen iso asia on HUS:n strategia. Strategialuonnoksen otsikko on nyt  ”HUS edelläkävijä  – vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi”. HUS:n strategisiksi päämääriksi esitetään neljää kohtaa: potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito, korkeatasoinen tutkimus ja opetus, tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa sekä vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta. Maanantain kokous on tulevaisuuden luontia. 

Valtuustoryhmän kokouksessa käsitellään niin ajankohtaisia asioita kuin seuraavan valtuuston kokouksen agenda. Valtuuston kokoukseen valmistaudutaan näin hyvissä ajoin. Asialistalla ovat mm. seurantaraportti, tulevien vuosien kehys ja veroprosentit. Seurantaraportti: Huolimatta vaikeista talousajoista Espoon talous on ollut plussan puolella. Tämän vuoden tulos näyttää 54,8 miljoonaa positiivista. Tulos ja poistot eivät kuitenkaan riitä kattamaan kaupungin erittäin suuria investoiteja. Ne ovat yhteensä 230 miljoona tänä vuonna! Jos kaupungin tulot ovat kasvaneet, niin ovat myös kulutkit. Kulut ovat kasvaneet yli 7 prosentin vuosivauhtia.  Kehys: Muutama sananen seuraavista vuosista. Ensi vuoden tuloveroprosentti on sama kuin tänä vuonna eli 17,75. Periaatteessa sen pitäisi olla 17,5 prosenttia, koska 0,25 prosentin nosto oli ajateltu tilapäiseksi. Näköjään se jääkin pysyväksi. Tulevia vuosia leimaa epävarmuus. Kehys on laadittu siten, että tehdään positiivista tulosta ja vuosikate on 127-137 miljoonaan tasoa. Lainaa per asukas on nyt 632 euroa, mutta 2014 1401 euroa. Tämä johtuu siitä, että investoinnit ylittävät poistot ja tuloksen. Näin osa investoinneista rahoitetaan velkarahalla. Investoinnit ovat huimia 2012 227 milj, 2013 260 milj., 304 milj. On syytä pohtia, mihin meillä on tosiasiassa varaa ja tehdä priorisointeja. Osaan investoinneista liittyy poistojen rinnalla myös nousevat käyttökulut.

Näiden kahden kokouksen asioita pohtiessani jäin jälleen kerran miettimään, missä, miten ja kenen toimesta asioita päätetään. HUS:n hallitukseen valinnat osuvat puolueittain saadun kannatuksen mukaan, jonka jälkeen ne puolueen sisällä jyvitetään eri kunnille. Sen jälkeen oman kunnan valtuusto (valtuustoryhmä itseasiassa) tekee päätöksen, kuka istuu missäkin ylikunnallisessa luottamuselimessä. HUS:n asiat ylittävät selkeästi kuntarajat Uudellamaalla. Monet HUS:n vastuulla asiat ovat valtakunnallisia. Hallintorakenteita miettiessä on hyvä myös sitä, miten HUS:n tyyppistä tuottajaorganisaatiota ohjataan poliittisesti. Nyt meitä on vino pino eri luottamuselimistä. On hyvä, että nyt nämä asiat ovat vihdoin myös omistajakuntien työlistalla uudelleen mietittävänä aiesopimuksen osana.  

Kesäkokouksen antia

Keskiviikko 31.8.2011 klo 12:57

Vuosittain syksyisin eri eduskuntaryhmät kokoontuvat pariksi päiväksi kokoustamaan. Tällä kertaan ryhmämme kokous pidettiin Loviisassa, Porvoossa ja kotikaupungissani Espoossa. Asiaa ja ohjelmaa oli tarjolla runsaasti kansan pariin jalkautumisen kera. Kokouksemme huipentuu sateen keskelle Tapiolan torille.

 Keskiviikon yllätysvieraaksemme saimme tulevan presidenttiehdokkaan Saulin. Hänen ajatuksiinsa on helppo yhtyä. Saulin puhe keskittyi kolmeen teemaan: talouteen, puolustuspolitiikkaan ja Suomen menestymiseen. Nostan tässä muutamia Saulin linjauksia julkisuudesta, jotka ovat järkevän oloisia. Talouden puolelta Sauli on peräänkuuluttanut vastuullisuutta. Lisäksi hän ei ole kannattanut eurobondeja, joissa vastuunkantaja katoaa näkymättömiin. IMF voisi olla se ratkaisija, joka pitäisi tulla Euromaiden sijaan ratkaisevampaan rooliin.  Mielestäni hallittua velkasaneerausta tullaan tarvitsemaan, ja osin sitä on jo tehty esim. euromaiden vähän aikaa sitten antaman lainan korkoja on muistaakseni jo ehditty alentamaan ja keskusteluissa on ollut laina-aikojen pidentäminen.

 Varsinainen kokous päättyi Jyrkin puheeseen. Jyrki nosti kahdeksan asiaa framille: Suomen kv-aseman vahvistamisen, KV-taloussuhteiden vahvistamisen aktiivisine vienninedistämistoimineen, kuntarakenteen uudistamisen, koulutuksesta perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämisen ja kerhotoiminnan tukemisen, lisäarvoistettavan ruuan, elinkeinopolitiikan ja siellä innovaatiopolitiikan reippaan kyseenalaistamisen (hyvä!!!, tässä myös pitää ottaa huomioon yliopistojen tärkeä rooli), syrjäytymisen ja köyhyyden poistamisen sekä avoimen ja läpinäkyvän yhteiskunnan.

 Siirryn tässä vielä ajassa yhden päivän taaksepäin tiistaille. Tiistaina läpikävimme budjettia eri osa-alueineen.  On kummallista, että puhutaan 1,1 mrd säästöistä, kun budjetin loppusumma on lähes 2 mrd suurempi kuin kuluvan vuoden budjetin loppusumma. Mielestäni ei voi puhua säästöistä, vaan kustannusten kasvusta. Politiikan talouskäsittely on kummallista touhua.

Summarum. Puolueemme on otettava poliiittinen johtajuus käsiin. Kukaan sitä ei annan, ei tyrkytä, vaan se tehdään teoilla ja selkeillä näkemyksillä tulevaisuudesta.

Alla vielä kuvat torilta ja agendalta.