Toukokuun kuukausikirje

Torstai 4.5.2017 klo 15:47 - Sanna Lauslahti

Tervetuloa tapaamaan mm.

5.6. kello 13-14.30 Nollatoleranssi Ikäsyrjinnälle, Eduskunnan kansalaisinfo

6.6. kello 16.15 Sanna-cafe tarjolla kahvia ja keskustelua katsauksen kera. Paikka: Lähellä Deli, Kauniaistentie 7, Kauniaisten ostoskeskus. Paikka tällä kertaa poikkeava, kun siirryn keskustelusta suoraan Rannalta onkimaan kts. alla

6.6. kello 17.40 Kanta-Espoon Kokoomuksen perinteinen rannaltaonginta, Espoonkeskus

 Kuntavaaleista ja valtuustokauden alkuaskeleet

Ensimmäiseksi todella suuri kiitos saadusta luottamuksesta jälleen kuntavaaleista – lähes 2300 ääntä ja toiseksi katsottaessa Espoon Kokoomuksen ääniä ministerin jälkeen. Koen suurta kiitollisuutta tästä. Pyrin tekemään jatkossakin parhaani lupausten täyttämiseksi. 

Uuden valtuustokauden alusta pari askelmerkkiä. Vaalien jälkeen paikallistasolla alkoivat puolueiden väliset neuvottelut siitä, mikä paikka menee millekin puolueelle. Vihreiden saama ääniosuuden kasvu sekä meidän Kokoomuksen ja perussuomalaisten laskeneet osuudet vaikuttavat suoraan myös paikkojen jakamiseen valtasuhteiden muutoksen myötä.  Kun paikoista on päästy sopuun, jaetaan puolueiden sisällä paikat.  Samaan aikaan käydään neuvotteluita Uudenmaan ylikunnallisten paikkojen jaosta puolueittain ja paikkakunnittain. Näistä muutama esimerkki HSY, HUS, Metropolia ja Omnia. Lopullisen päätöksen paikkajaosta tekee valtuusto kesäkuussa.  Siitä sitten uusi valtuustokausi käynnistyy.  Syksyn alkaessa rutistetaan kasaan valtuustosopimus, jossa asetetaan päätavoitteet ja keinolinjaukset.  Sen pohjalta työstetään sitten lautakuntasopimukset.

Uusi valtuusto lähtee työhönsä parempien taloustuulien puhaltaessa kuin edeltäjänsä. Toisaalta edessä on erittäin haasteellinen kausi, kun edessä on maakunta- ja soteuudistus. Se on aikakautemme suurin muutosmyllerrys.  Espoon kaupungintalous on voitollinen ja työttömyys on kääntynyt laskuun. Toisaalta metro ja muut isot hankkeet ovat vetäneet taseen velkaiseksi, ja maakuntauudistuksen häämöttäessä kaupungin kyky vastata ylikasvaneista veloista tulee olemaan vaikeampaa.  Lisäksi yksi kaupunkimme merkittävimmistä ongelmista – sisäilmaongelmaiset koulut on yksinkertaisesti hoidettava kuntoon kauden aikana.  Tähän teimme Sarkomaan Sarin kanssa runsas kuukausi sitten 28 toimenpiteen listauksen.

https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Terve-sis%C3%A4ilma-kouluihin-p%C3%A4iv%C3%A4koteihin-ja-sairaaloihin-2.pdf

 

Pari sanaa Eduskunnasta, jossa kuhinaa riittää

Kehys- ja puolivälitarkastelut ovat takana. Kolmen uuden ministerin sisääntulo tapahtuu huomenna perjantaina. Uusina ministereinä aloittavat meiltä erinomainen ja kyvykäs Antti Häkkänen, Keskustalta kokenut osaaja maatalousasioista Jari Leppä sekä Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Sampo Terho, jolle eurooppa-asiat ovat tulleet tutuksi MEPpinä.

Seuraavaksi jännitetään Perussuomalaisten puoluekokousta, ja sitä kuka valitaan uudeksi puheenjohtajaksi. Tällä on omat vaikutuksensa myös siihen, millä askeleilla hallituspolku taittuu. Itse toivon, että 100-vuotta täyttänyt Suomi kulkee seuraavat pari vuotta vakaalla hallitusaskelluksella.  Olemme saaneet enemmän päätöksiä eteenpäin nykyisellä hallituspohjalla kuin edellisellä.

Talouden suunnitelma 2018-2021: kasvun, työllisyyden, välittämisen ja osaamisen vahvistamisen aika

Keskityn kirjeessäni tällä kertaa tulevien vuosien talousnäkymiin. Ensimmäiseksi positiiviset asiat. Talous on kääntynyt vihdoin viimein kasvusuuntaan. Työttömyys on myös kääntynyt laskuun. Kasvua on odotettu jo vuosia, ja välillä on tullut itsellekin epätoivon olo, että koska laskusuhdanne saadaan käännettyä nousuun. Nyt se on vihdoin tapahtunut – viime syksystä lähtien.

Velkaa tulee silti, eli menot ylittävät tulot myös tulevina vuosina.  Velkaa kertyy lisää vuoden 2021 loppuun mennessä n. 14 mrd ja summa ylittää 120 mrd.  Ikuisena optimistina toivon, että samalla tavalla kuin laskusuhdanne yllätti ja velkaa tuli ennakoitua enemmän, että kasvu yllättäisi ja velkaa tulisi ennakoitua vähemmän. Tähän tähtäävät myös kehysriihessä päätetyt toimenpiteet. Kehyksen päätöksistä voisi sanoa, että siinä on elvyttävä ja kasvua herättelevä linja. Edeltävät vuodet olemme tehneet rankahkoja säästöpäätöksiä. Eduskunnan käsittelyssä olevat kasvuluvut ovat maltillisempia kuin muiden ennustelaitosten luvut.

2016

2017

2018

2019

2020

2021

Valtionvelka (mrd.)

102,3

107,9

112,0

116,2

118,7

122,3

Muutos edelliseen vuoteen (mrd.)

5,6

4,1

4,2

2,5

3,6

(luvut käyvin hinnoin)

 

 

 

 

 

 

 

Kasvun herättely kannattaa. Eilen istunnossa Pääministeri Sipilä avasi, miten merkittävä vaikutus on kasvulla. Valtiovarainministeriön luvut pohjaavat tänä vuonna 1,2 prosentin kasvuun, jolloin työllisyysaste kohenee n. 70 prosenttiin. Jos kasvu on 2 prosenttia, niin silloin päästään 72 prosentin työllisyysasteeseen ja samalla valtion kassan menot pienentyvät ja tulot lisääntyvät. Mahdollisuuksia merkittävämpään kasvuun luo maailmankaupan kasvu 3 prosentilla tänä vuonna. Lisäksi kustannuskilpailukykymme on vahvempi kuin aikaisempina vuosina mm. maltillisten palkankorotusten ja Kiky-ratkaisun myötä sekä kilpailijamaiden meitä korkeampien palkankorotusten kautta.  Eli näkisin, että tuleville vuosille lähtökohdat ovat ihan hyvät.

  • Työllisyysaste on 70,0 % ja työttömyysaste 7,8 % vuonna 2019.
  • Vuonna 2019 15–74-vuotiaita on töissä 45 000 enemmän ja työttöminä 42 000 vähemmän kuin v. 2015.

 Huolimatta siitä, että tilanne näyttää valoisalta, toimia ei ole riittävästi tehty. Menokuria tarvitaan ja työnteonkannusteita on lisättävä.  Kannusteisiin on tehty jo useita kiperiä toimia, ja lisää tulee tehdä. Sosiaaliturvaremontin suunnittelu/selvittely tulee aloittaa jo tällä kaudella samalla pitäen silmällä juuri kannustinloukkuja. Tässä kohdin on syytä saada eteenpäin nuorten osallistavan sosiaaliturvan tai osallistuvat perustulon pilotti, joka ohjaa nuoren suoraan työntekemisen tielle.  Yritystukiin ei uskallettu koskea, mutta niihin tulee olla valmiutta tehdä muutoksia. Erityisesti sellaisiin tukiin, jotka ovat normaalin markkinalähtöisen toiminnan tulppana tai pidetään yllä muuten kannattamatonta toimintaa tai markkinoita vääristäviin tukiin.

Lopuksi poimintoja kehyksestä ja Kokoomuksen ajatuksista jatkotyölle

  • Kokoomuksen tarjoama ratkaisu on maltilliset, työllisyyttä lisäävät uudistukset.
    • Esimerkiksi perhevapaauudistus yhdistettynä maksuttomaan päivähoitoon lisäisi työelämän tasa-arvoa ja parantaisi työllisyyttä. Nyt riihessä otettiin askelia päivähoidon osalta mutta ei saatu vielä eteenpäin perhevapaauudistusta. Kokoomus kannattaa sitä edelleen.
    • Tuottavuuden kasvua on tuettava panostuksilla tutkimukseen ja innovointitoimintaan
      • Esimerkkejä riihestä: Panostukset Suomen Akatemian lippulaivatutkimukseen (60 milj) ja Tekesille (70milj). Lisäksi lukiouudistus ja ammatillisen reformin tuki.
    • Palkkamalttia tarvitaan jatkossakin ja syksyn liittokierros tärkeä.
      • Kikyllä ollut positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, mutta maltille tarvetta jatkossakin. Työttömyys on edelleen korkealla ja julkinen talous velkaantuu.
    • Kohtaanto-ongelmiin uusia ratkaisuja – Avoimiin työpaikkoihin pitää löytyä tekijöitä
      • Kannustinloukkuja pitää saada purettua, ammatilliseen koulutukseen lisää tehoa, työnvälityksen pitää toimia, samoin asuntoja pitää rakentaa enemmän kasvukeskuksiin.
    • Kasvua tukevat veroratkaisut syksyn budjettiriihessä.

 Tässä tällä kertaa vähän pidempi viesti. Sote- ja valinnanvapaus jäivät tällä kertaa vähemmälle. Ensi viikolla saamme valinnanvapauslain Eduskuntaan. Uudistukset etenevät.

Ihanaa kevättä

Sanna

sanna.lauslahti@eduskunta.fi

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomusedustajat: Nyt on lukiouudistuksen aika!

Tiistai 2.5.2017 klo 9:44 - Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Siren, Sari Multala

Tiedote 26.4.

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomusedustajat: Nyt on lukiouudistuksen aika!

 Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Multala ja Saara-Sofia Sirén sanovat hallituksen käynnistämän lukiouudistuksen kertovan hallituksen kunnianhimosta koulutuksen uudistamisessa. Hallitus päätti käynnistää puoliväliriihessä lukiouudistuksen, jonka tavoitteena on tulla voimaan vielä tämän hallituskauden aikana. Edustajat korostavat, että muiden koulutusuudistusten jälkeen nyt on lukion vuoro.

 ”Lukiokoulutuksen tehtävä on jatkossakin olla yleissivistävä tutkinto, joka tuottaa jatko-opintokelpoisuuden. Nyt käynnistettävällä uudistuksella vahvistetaan yleissivistävyyttä ja tutkinnon laaja-alaisuutta. Uudistuksessa tulee keskittyä erityisesti koulutuksen laadun ja oppimistulosten parantamiseen, korkea-asteen opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseen sekä joustavampien opinpolkujen tukemiseen”, toteavat edustajat.

 Kokoomusedustajien mukaan lukiokoulutuksen tulisi vastata nykyistä paremmin muuttuneiden jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.

 ”Lukiokoulutus pitää päivittää 2020-luvulle. Tulevat jatko-opinnot ja työelämä vaativat koko ajan yhä laaja-alaisempaa osaamista sekä kykyä eri oppiaineiden osaamisen yhdistämiseen. Uudistuksessa tuleekin arvioida, kuinka koulutusta voitaisiin kehittää yhä laaja-alaisemman osaamisen antavaan suuntaan, esimerkiksi ilmiöpohjaista, oppiainerajat ylittävää koulutusta lisäämällä”, sanovat edustajat.

 Uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi nousee toisen ja korkea-asteen välisen kuilun kaventaminen. Kokoomusedustajien mukaan uudistuksessa on löydettävä yhdessä koulutuskentän kanssa parhaat keinot jatko-opintovalmiuksien kehittämiseksi ja aloitettava niiden määrätietoinen toteuttaminen.

 ”Lukiouudistuksessa tulee arvioida, kuinka siirtymää korkea-asteen opintoihin saataisiin sujuvoitettua. Yhä joustavammat opintopolut ja lisääntyvä yhteistyö korkeakoulujen kanssa voisivat olla keinoja tähän.  Opiskelijat voisivat mahdollisesti jo lukioaikanaan suorittaa itseään kiinnostavia yliopistojen peruskursseja ja näin aloittaa suuntautumisen tietylle alalle. Avoin korkeakouluopetus voisi mahdollistaa tämän kaikissa maan lukioissa”, sanovat edustajat.

 ”Yksi keskeinen teema tulee olemaan lukion kansainvälisyyden lisääminen. Opetusministerin väläyttelemä mahdollisuus jokaisen opiskelijan opiskelijavaihtoon on ehdottomasti selvittämisen arvoinen asia. Kokonaisuudessaan lukion uudistaminen on hyvin innostava projekti”, sanovat kokoomusedustajat.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukio

Kokoomuksen Jaskari ja Lauslahti: Hallituksen innovaatio- ja tutkimustoiminnan 240 miljoonan panostukset tukevat kasvua

Tiistai 2.5.2017 klo 9:43 - Sana Lauslahti, Harri Jaskari

Tiedote 26.4.

Kokoomuksen kansanedustajat Harri Jaskari ja Sanna Lauslahti iloitsevat hallituksen panostuksista innovaatio- ja tutkimustoimintaan puoliväliriihen yhteydessä.

 Hallitus on osana puolivälitarkastelua päättänyt tukea Suomen orastavaa kasvua vahvistamalla innovaatio- ja tutkimustoiminnan rahoitusta yhteensä 240 miljoonalla eurolla. Tekesin määrärahoja lisätään päätöksen mukaan yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosille 2018 ja 2019. Rahoitusta suunnataan kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin. Suomen Akatemialle varataan vastaavasti yhteensä 50 miljoonaa euroa lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen vuosina 2018 ja 2019. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen. Hallitus hakee lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen myös pääomituksen avulla. Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi pk-yrityksille suunnattua innovaatioseteliä jatketaan ja sen määrärahatasoa nostetaan.

 - Suomen taloudessa on ollut vihdoin nähtävissä merkkejä paremmasta. Hitaasti elpyvän kasvun pohjaa on vahvistettava ja kasvu on saatava kestävälle uralle. Tutkimus- ja innovointitoiminnan uusien panostuksien ansiosta yrityksemme pysyvät mukana teknisen kehityksen aallonharjalla ja pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palvelujen jalostusastetta, kansanedustaja Harri Jaskari sanoo.

Osaaminen, kasvu ja työllisyys olivat hallituksen keskeisiä teemoja puoliväliriihessä. Kansanedustajat Jaskari ja Lauslahti iloitsevat, että panostuksia tehtiin sekä perustutkimukseen sekä yrityksien innovointitoimintaan.

 - Menestyksemme pienenä kansakuntana on aina pohjannut osaamiseen. On järkevää, että hallitus panostaa tasapainoisesti sekä yritysten innovointitoimintaa että yliopistojen huippututkimukseen. Rahoituslisäykset täydentävät toisiaan ja luovat pohjaa uusien suomalaisten menestystarinoiden synnylle, Lauslahti toteaa.

- Ilman laadukasta perustutkimusta ei uusia innovaatioita synny yrityksissä, mutta toisaalta perustutkimuksenkaan resursseja ei voida turvata ilman menestyviä yrityksiä ja talouskasvua, Jaskari muistuttaa.

Jaskari ja Lauslahti painottavat, että Kokoomuksella on haluja pitkällä aikavälillä entisestään vahvistaa yliopistojen perustutkimuksen resursseja.

- Laadukas ja pitkäjänteinen perustutkimus on tulevaisuuden innovaatioiden kasvualusta. Siksi Suomen Akatemian lisärahoitus on todella hyvä päätös hallitukselta, Lauslahti päättää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tutkimus, innovaatiot, korkeakoulut, yliopisto

Kokoomusedustajat: Tutkimuksen rahoitus käännettiin nousu-uralle ? työn on jatkuttava

Tiistai 2.5.2017 klo 9:41 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 28.4.2017

Julkaisuvapaa

 

Kokoomusedustajat: Tutkimuksen rahoitus käännettiin nousu-uralle – työn on jatkuttava

 Tutkimusrahoituksen nostaminen nousu-uralle on yksi tänään hyväksytyn valtion lähivuosien kehysbudjetin merkittävistä teoista, iloitsevat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti. Panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat vuosina 2018-2021 yhteensä 163 miljoonaa euroa sekä 120 miljoonaa euroa pääomituksena. Edustajien mukaan tämä on suunta, jolla Suomi saadaan nousuun.

 ”Suomen vahvuus kansakuntana on ollut korkea osaaminen. Sitä meidän on vaalittava ja vahvistettava. Maamme kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta on täysin välttämätöntä, että työtä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen vahvistamiseksi jatketaan. Nyt tehty päätös lisärahoituksesta on periaatteellisesti merkittävä ja se oli Kokoomuksen eduskuntaryhmän keskeinen tavoite. Kokoomuslaisen ministerin johdolla saamme nyt käännettyä tutkimusrahoituksen nousuun”, edustajat toteavat.

 Lauslahti toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja Sarkomaa valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä.

 Hallitus on päättänyt tukea yliopistojen profiloitumista luomalla Suomeen uusia kestävän kasvun kannalta merkittäviä tutkimuksen lippulaivayksiköitä. Nämä toimivat yliopistojen tai tutkimuslaitosten osana ja niillä olisi joustava kytkentä kasvualojen liiketoimintaan. Tarkoituksena on, että lippulaiva-tutkimuskeskittymät kykenevät etsimään sellaisia vahvan osaamisen alueita, joilla on uusia mahdollisuuksia edistää kasvua.

 Suomen Akatemian kautta tutkimukseen investoidaan 50 miljoonaa euroa vuosina 2018–2019. Yrityslähtöiseen tutkimukseen ja innovaatioihin puolestaan kohdistetaan TEKESin kautta 70 miljoonaa euroa. Datalähtöisen tutkimuksen infraan panostetaan yhteensä 33 miljoonaa euroa vuosien 2018 ja 2021 välillä, minkä lisäksi innovaatiosetelin käyttöön osoitetaan lisärahoitusta noin 10 miljoonaa vuosina 2018 ja 2019.  Molempien, Suomen Akatemian ja TEKESin, kautta jaettava pääomitus lippulaivoihin on 60 miljoonaa euroa.

 -      ”Erityisesti Suomen Akatemian kautta uusiin lippulaivayksiköihin kohdistuvat panostukset ovat tärkeä lisäinvestointi tutkimuksen rahoitukselle. Suoralla rahoituksella voidaan kohdistaa rahaa suoraan tutkimukseen. Tärkeää on, että uusissa yksiköissä rahoitus kohdistuu tutkimukseen sen laadun ja oletetun vaikuttavuuden perusteella. Meidän näkemyksemme mukaan hallitus tukee nyt monipuolisesti erilaista tutkimustoimintaa tällä päätöksellään, kun laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta tuetaan. Rahoituksella pyritään saamaan tutkimustyössä syntyneet innovaatiot mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyiksi elinkeinoelämän ja koko maamme kasvumahdollisuuksien tueksi”, edustajat sanovat.

 Lauslahden ja Sarkomaan mukaan tutkimusrahoitusjärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa.

 ”Lisäpanostuksia tutkimukseen on edelleen tehtävä. Haluamme tässä yhteydessä nostaa esille myös perustutkimuksen vahvistamistarpeen, sillä ilman sitä ei synny myöskään kaivattuja innovaatioita. Lisäksi tutkimusrahoitusjärjestelmää on yksinkertaistettava osana korkeakouluvisiotyötä, edustajat painottavat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tutkimus, innovaatiot, korkeakoulut, yliopisto

Kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmä: Ammatillisen koulutuksen reformi on tarpeen!

Maanantai 24.4.2017 klo 13:08 - Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Siren, Sari Multala

Tiedote 24.4.

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmä: Ammatillisen koulutuksen reformi on tarpeen!

 Kokoomuksen eduskuntaryhmän sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala pitävät tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee. Kansanedustajien mukaan oli välttämätöntä, että eduskunta saa reformin vielä kevätkauden aikana käsiteltäväkseen, jotta lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä ennen syksyä. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta, ja siksi myös ammatillisen koulutuksen järjestäjille tulee taata riittävästi aikaa oman toimintansa muutosten valmisteluun.

 ”Nyt oli viimeinen hetki viedä ammatillisen koulutuksen reformia eteenpäin, jotta ammatillisen koulutuksen yksiköt ympäri Suomen voivat tehdä muutokset omaan toimintaansa huolellisesti. Vaikka ammatillisen koulutuksen reformia on valmisteltu jo pitkään hyvässä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja alan parhaiden ammattilaisten kanssa, myös sivistysvaliokunta tarvitsee riittävästi aikaa reformin käsittelyyn. Tällä aikataululla hallituskauden suurin koulutusuudistus saadaan käsiteltyä perinpohjaisesti ennen eduskunnan kesätaukoa”, sanoo sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti.

 Ammatillisen koulutuksen reformia tehdään, jotta jokaisella ammattiin opiskelevalla olisi mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuuden työelämään. Suurin yksittäinen ajattelutavan muutos tehdään ammatillisen koulutuksen opiskelijalähtöisyyttä lisäämällä. Jatkossa opinnoissa keskitytään erityisesti puuttuvan osaamisen hankkimiseen, mikä parantaa koulutuksen läpäisyaikoja aikuisopiskelijoiden osalta.

 ”Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tehdään jatkossa oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten sitä hankitaan. Näin voidaan luoda jokaiselle omiin tarpeisiin sopiva koulutuspolku ja oppimista tukevat tukitoimet. Tämä on tärkeä askel opintojen yksilöllistämisessä”, sanoo Saara-Sofia Sirén.

 Kansanedustajien mukaan ihmisten työurat ovat nykyisin entistä moninaisempia ja muuttuvampia. Yhä tärkeämpään rooliin nousee valmius uuden oppimiseen. Tutkinnon osaamisperusteisuus antaa mahdollisuuden oman osaamisen täydentämiseen työelämän aikana nykyistä joustavammin. Kun jokainen voi käydä helposti täydentämässä tarvitsemaansa osaamista yksittäisenkin moduulin verran, on oman osaamisen ajantasaisena pitäminen työuran aikana yhä helpompaa.

 ”Nykyisin esimerkiksi alanvaihto vaatii useissa tapauksissa kokonaan uuden tutkinnon suorittamisen. Jatkossa alanvaihto työelämässä olisi nykyistä joustavampaa. Jokaiselle alanvaihtoa harkitsevalle työntekijälle katsotaan yksilöllisesti, mitä täydentäviä opintomoduuleita hän tarvitsee saadakseen uuden alan osaamisen. Näin alalta toiselle siirtyminen muuttuu nykyistä joustavammaksi”, sanoo Sari Multala.

 Ammatillisen koulutuksen reformissa lisätään myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kansanedustajat pitävät tätä mahdollisuutena ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamiseksi.

 ”Reformi on askel työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen. Oppisopimusjärjestelmän rinnalle otetaan käyttöön uusi koulutussopimus. Sellaiset opiskelijat, joiden pääsy opiskelemaan oppisopimuksella on ollut vaikeaa syystä tai toisesta, voisivat päästä opiskelemaan koulutussopimuksella itselleen tutkintoa. Koulutussopimuksella yritys voisi tarjota ilman aiempaa osaamista alalle tulevalle nuorelle koulutuspaikan, jossa tämä voisi opiskella käytännön työtehtävissä. Näin myös käytännön kautta oppiville tarjotaan nykyistä paremmat mahdollisuudet itselleen sopivaan opiskeluun”, sanovat kansanedustajat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ammatillinen koulutus

Kokoomuksen Lauslahti haastaa poliittiset päättäjät tiiviimpään yhteistyöhön tiedemaailman kanssa

Maanantai 24.4.2017 klo 13:03 - Sanna Lauslahti

TIEDOTE 22.4.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti haastaa poliittiset päättäjät tiiviimpään yhteistyöhön tiedemaailman kanssa

 Kokoomuksen kansanedustaja ja Tutkaksen, eli tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtaja Sanna Lauslahti toivoo entistä laaja-alaisempaa yhteistyötä päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä.

 Lauslahden mukaan eduskunnan valiokunnilla on jo tällä hetkellä hyviä vakiintuneita käytäntöjä kuulla säännöllisesti ajantasaista tutkimustietoa käsiteltäviin lakiehdotuksiin liittyen, mutta myös uudenlaisia menetelmiä voitaisiin hänen mukaansa soveltaa.  Hänen mukaansa esimerkiksi tulevaisuusvaliokunnan vastatietoraportin ehdotuksia on syytä viedä eteenpäin. Raportissa esitettiin asiantuntijuuden jakamista akateemiseen, näköalapaikan, kokemus- ja näkemysasiantuntijuuteen, jotta valiokunnissa voitaisiin lisätä ymmärrystä siitä, mihin asiantuntijan esittämä tieto pohjaa.

 Lisäksi Lauslahti muistuttaa, että tutkijoiden ja päättäjien dialogin vahvistamiseen on käytettävissä myös tuore Tutkaksen organisoima tutkijarekisteri, joka tarjoaa kansanedustajille helpon tavan löytää tarpeen vaatiessa sopivia tutkijoita.

 - Tiedebarometrissa on tullut esille,  että suomalaiset arvostavat tiedettä ja tutkimusta. Samoin tällaisena aikakautena, jossa totuutta hämärretään ja kun eletään eräänlaista totuuden jälkeistä aikaa, tulee poliittisessa päätöksenteossa käyttää nykyistä enemmän tutkittua tietoa ja kuulla tutkijoita.  Olisi hyvä pitää huolta siitä, että jokaisessa merkittävässä poliittisessa asiassa kuullaan vähintään yhtä käsiteltävää asiaa koskevaa tieteellistä asiantuntijaa, Lauslahti linjaa.

 Lauslahti puhuu tänään lauantaina järjestettävällä maailmanlaajuisella Tiedemarssilla, joka haluaa kiinnittää huomiota tutkitun tieteen merkitykseen nykymaailmassa. Lauslahden mukaan yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa erityisesti poliittisen päätöksenteon tukena tulee lisätä, sillä vuoropuhelun lisäksi se tuottaa yhteiskuntaan tervetullutta läpinäkyvyyttä sekä lisää keskinäistä luottamusta.

 - Meidän tulee tukea poliittisten päättäjien ja tiedemaailman välistä keskustelua. Meidän poliitikkojen tulee kyetä kertomaan selkeämmin millaista tietoa tutkimuksesta tarvitsisimme, jotta tutkijat  kykenisivät kertomaan mahdollisimman hyvin tietoa päätöksentekoa hyödyttävällä tavalla. Tutkijoiden ja kansanedustajien seura on tehnyt jo vuosia tätä hyvää työtä, mutta haluan kannustaa myös ihan kaikkia muitakin vastaavassa asemassa olevia pohtimaan tieteen hyödyntämisen vahvistamista nykyistä enemmän, hän sanoo.

 Lauslahden mukaan nyt tulisi selvittää, miten tutkimuslaitosten tutkimustyötä voitaisiin hyödyntää lainvalmistelussa mahdollisimman hyvin. Selvää on se, että tutkijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden vuorovaikutusta tulee vahvistaa.

 - Tämä onnistuisi esimerkiksi perustamalla ministeriökohtaisia asiantuntijaverkostoja tukemaan ministeriöiden ja valiokuntien työtä, Lauslahti sanoo.

 Kansanedustaja painottaakin haastavansa nyt kaikki edustajakollegansa olemaan entistä aktiivisemmassa yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa.

 - Haastan edustajakollegat olemaan aktiivisessa yhteistyössä tiedemaailman, erityisesti nuorten tutkijoiden kanssa. Nuorilla tutkijoilla voi olla annettavan ainutlaatuisia ja tuoreita ajatuksia, joita emme ole osanneet vielä edes ajatellakaan. Jo nuorille tutkijauran alkuvaiheessa oleville olisi hyvä antaa perusymmärrystä poliittisesta päätöksenteosta. Samalla me edustajat saisimme paremman ymmärryksen siitä, millaista tiedemaailman arki on käytännössä. Tällaisella yhteydenpidolla tiedemaailman ja eduskunnan yhteistyöhön päädyttäisiin jo tiede- ja poliittisen uran alkupäässä ja yhteistyöstä saataisiin muodostettua tiivistä ja toimivaa, hän toteaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomus haastaa uudet valtuutetut mukaan tekemään töitä terveiden koulujen ja sairaaloiden turvaamiseksi

Torstai 6.4.2017 klo 15:08 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 6.4.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomus haastaa uudet valtuutetut mukaan tekemään töitä terveiden koulujen ja sairaaloiden turvaamiseksi

 Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkistanut tänään ”Terve sisäilma kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin”-pamfletin, jossa esitetään 28 konkreettista toimenpide-ehdotusta rakentamaan terveen sisäilman kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita. Kokoomuksen kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan johdolla valmistellussa pamfletissa esitetään tuleville kuntapäättäjille työkaluja, joilla kunnallisessa päätöksenteossa voidaan kitkeä ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia.

 ”Kokoomus haastaa kaikki tulevat valtuutettunsa tekemään töitä terveiden päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden eteen. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva vastuu siitä, että heidän kotikuntiensa tilat ovat terveellisiä käyttää. Seuraavalla valtuustokaudella tulee ottaa kärkitavoitteeksi terveelliset tilat jokaisessa Suomen kunnassa”, toteavat Lauslahti ja Sarkomaa.

 ”Hälyttävä määrä lapsia ja aikuisia altistuu päivittäin erilaisille sisäilmaongelmille. Kauniit sanat siitä, että laitamme sisäilmaongelmat kuntoon ei riitä.  Seuraavina vuosina tarvitaan lukuisa joukko ripeitä ja konkreettisia toimia, joilla taataan terveellinen oppimisympäristö päiväkodeissa ja kouluissa ja työtila julkisissa rakennuksissa työtään tekeville työntekijöille.  Pamfletissa esitämme kuntatasolla tehtäviä toimenpiteitä, joilla kunnissa voidaan vaikuttaa sisäilmaongelmien nykyistä tehokkaampaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja korjaamiseen. Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti ja niihin on puututtava matalalla kynnyksellä”, toteavat edustajat.

 Kansanedustajien mukaan sisäilmaongelmat ovat valtakunnallinen haaste. Koska ongelma on niin yleinen, raportissa esitetään, että kuntiin luotaisiin sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn pureutuvat suunnitelmat.

 ”Jokaiseen kuntaan on saatava yli valtuustokauden ulottuva toimenpidesuunnitelma sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi, ja sen tulee pitää sisällään rakennusten vuosi- ja peruskorjaussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa valmiiksi toimintatavat siitä, miten epäiltyyn tai havaittuun sisäilmaongelmaan reagoidaan.  Jos sisäilmaongelmia tulee tietoon, tulee tilanteen selvittely aloittaa viipymättä. Lisäksi jo pitkään on ollut tiedossa, että sisäilmaongelmaisten rakennusten hidas korjaustahti on kerryttänyt peruskorjausvelkaa merkittävään määrään maamme kuntia. Peruskorjausvelan kehittyminen on syytä raportoida kerran vuodessa kunnanvaltuutetuille. Näin valtuutetuilla saadaan nykyistä selkeämmin tieto tekemättä olevista peruskorjauksista ja jokaiselle kuntalaiselle voidaan saada tieto tehdyistä korjaussuunnitelmista”, toteaa Lauslahti.

 Yhtenä keinona kansanedustajat ehdottavat avoimuuden lisäämistä. Avoin, oikea ja saatavilla oleva tieto lisäisi monissa tilanteissa luottamusta ja vähentäisi huolta.

 ”Kouluterveydenhuollon velvollisuuksiin kuuluu tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus yhteistyössä muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Pidän tärkeänä, että raportit näistä tarkastuksista olisivat julkisia, jotta vanhemmilla ja tilojen kaikilla käyttäjillä olisi myös tieto siitä, missä kunnossa koulu- tai päiväkotirakennus on”, Sarkomaa toteaa

 

”Jokaisella koululaisella, heidän vanhemmillaan ja sairaalan työntekijöillä tulee olla helposti saatavilla oleva tieto siitä, mihin hän voi ilmoittaa epäilemistään sisäilmaongelmista. Kunnissa tulee olla yksi toimija, joka vastaanottaa nämä ilmoitukset ja vastaa selvitystyön aloittamisesta. Kuntien tulee tarjota kuntalaisille yksi taho, jonka kanssa asioida ja jonka he voivat luottaa ottavan vastuun ongelman selvittämisestä.  Jokaisella rakennuksella olisi hyvä olla oma nimetty talonmies”, edustajat päättävät.

 

Pamfletti kokonaisuudessaan: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Terve-sis%C3%A4ilma-kouluihin-p%C3%A4iv%C3%A4koteihin-ja-sairaaloihin-2.pdf

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sisäilmaongelma, homekoulut, terveys

Korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana

Perjantai 31.3.2017 klo 13:38 - Sanna Lauslahti

Korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana

 Etla ehdotti, että Suomessa lähdettäisiin selvittämään lukukausimaksujen ottamista käyttöön korkeakouluissa. Ehdotuksen on syytä saada täystyrmäys. Maksuton koulutus on yhteiskunnan peruskivi, joka takaa mahdollisuuksien tasa-arvon ja oikeuden sivistykseen.

 Lisäksi opiskelijat ovat jo kantaneet kortensa kekoon taloustalkoissa.  Lukukausimaksut ovat hallituksen ohjelman vastaisia. Kokoomus ei kannata lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille, eikä tämä hallitus tule niitä edistämään.  

 Kaikilla tulee olla mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin haluaa vaikka tohtoriksi asti ilman lukukausimaksuja. Vanhempien rahapussin paksuus ei saa määritellä yhdenkään nuoren opiskelumahdollisuuksia. Pienenä maana meillä ei ole varaa menettää yhtään lahjasta nuorta. Jokaisella suomalaisella nuorella tulee olla tasaveroiset mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin oma ahkeruus ja taidot riittävät.

 Aivan eri asia on koulutusvienti, jonka kautta voidaan saada yksi uusi kasvuala suomelle uusine työpaikkoineen.  Tämän vuoksi keskustelussa ei saa sekoittaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittäviä maksuja ja kotimaisten opiskelijoiden koulutuksen maksuttomuutta.  

Koulutusvienti laajentaa yliopistojen rahoituspohjaa ja osaamista suomalaisten nuorten hyväksi. Koulutusviennistä hyötyvät kaikki. Tässä on tehty kuitenkin selkeä rajanveto – suomalaisille opiskelijoille ei tule lukukausimaksuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukukausimaksut, korkeakoulutus, opiskelijat

Kokoomuksen Lauslahti ja Sazonov: Nuorten ja eläkeläisten ääni kuuluviin työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa

Maanantai 20.3.2017 klo 19:46

Tiedote 16.3.

Julkaisuvapaa heti

 Kokoomuksen Lauslahti ja Sazonov: Nuorten ja eläkeläisten ääni kuuluviin työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa

 Kokoomuksen kansanedustaja ja senioriverkoston puheenjohtaja Sanna Lauslahti sekä Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov ehdottavat, että työnantajat ja työntekijät nimeäisivät nuorten ja eläkeläisten edustajat omille paikoilleen eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoihin. Lauslahden ja Sazonovin mukaan näin voidaan lisätä sekä eläkeläisten että nuorten luottamusta järjestelmään.

”Eläkeyhtiöitä on pääosin hoidettu hyvin, ja eläkejärjestelmämme on kestävällä pohjalla. Eläkekeskustelussamme huokuu silti epäluottamus, jota tulisi purkaa avoimuutta lisäämällä. Työnantajat ja työntekijät voisivat tehdä avoimuuden nimissä kädenojennuksen ja nimittää seuraavalla kerralla eläkeläis- ja nuorisojärjestöjen edustajia paikoilleen eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoihin”, ehdottavat Lauslahti ja Sazonov.

Kokoomuslaisten mukaan eläkejärjestelmän kestävyyden tärkeimpiä piirteitä on luottamus.

 ”Eläkejärjestelmämme kannalta tärkeintä on, että siihen voivat luottaa nuoret tulevina eläkkeiden maksajina, eläkkeitä kartuttava aktiiviväestö sekä eläkeläiset. Erityisesti nuorten ja jo eläkkeellä olevien ääni ei kuulu riittävästi nykyisissä rakenteissa. Tähän on saatava muutos”, sanovat Lauslahti ja Sazonov.

Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa on oltava työeläkeyhtiölain mukaan vähintään puolet vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia.  Heidät valitaan keskeisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ehdotuksesta. Työntekijät ja yritykset ovat edustettuna, mutta nuorilta ja eläkeläisiltä puuttuu paikka hallintoneuvostoista. Työeläkevakuutettuja on runsas 2,7 miljoonaa (vuonna 2015).

 

”Luottamus rakentuu avoimuudelle, läpinäkyvyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kaikkien osapuolten näkökulmasta tässä on vain voitettavaa. Työmarkkinajärjestöjen kädenojennus olisi hieno ele luottamuksen lisäämiseksi”, sanovat Lauslahti ja Sazonov.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Daniel Sazonov

puh. 045 1296 812

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläkeyhtiöt, hallintoneuvosto, eläkeläiset, nuoret

Euroopan lääkevirasto Helsingissä laittaisi lentoon terveysalan kasvun

Maanantai 20.3.2017 klo 19:19 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 17.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Euroopan lääkevirasto Helsingissä laittaisi lentoon terveysalan kasvun

EU-ministerivaliokunta on tehnyt tänään päätöksen, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa EMA:aa. Lontoossa toimivaa virastoa ollaan siirtämässä brexitin vuoksi muualle. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti iloitsevat siitä, että Suomea on tarttunut tärkeään mahdollisuuteen. Tämän on hyvä tulevaisuuspäätös, jolla rakennetaan tulevaisuuden kasvua suomalaisen huippuosaamisen varaan. ”Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin”, toteavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

EMAn saamista Suomeen edistää se, että hallitus ratkaisee myös viipymättä auki olevan Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa koskevan kysymyksen. Aikoinaan tehty lääkealalle haitalliseksi osoittautunut päätös ei saa jarruttaa Euroopan lääkeviraston saamista Suomeen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Edustajat ovat jättäneet Fimeasta ja Emasta kirjallisen kysymyksen (KK 76/2017 vp).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan lääkevirasto, EMA, Fimea

KOULUJEN RETKILLE MAKSUTTOMAT JULKISEN LIIKENTEEN MATKAT 9-15 VÄLILLE

Maanantai 20.3.2017 klo 19:05 - Sanna Lauslahti

VALTUUSTOKYSYMYS
20.3.2017
 
KOULUJEN RETKILLE MAKSUTTOMAT JULKISEN LIIKENTEEN MATKAT 9-15 VÄLILLE
 
Espoossa koulut ovat eriarvoisessa asemassa retkien teon suhteen. Osa kouluista on lähietäisyydellä eri kulttuuri- ja liikuntakohteista, ja osalla niihin pääsy vaatii linja-automatkan. Silloin lähellä eri kohteita sijaitsevat koulut eivät joudu maksamaan ylimääräisiä linja-autokuluja, kun sen sijaan kauempana sijaitsevien koulujen toimintaa rajoittavat juuri matkakulut.
 
Tasaveroisuutta koululaisille tuo Kulttuuri- ja liikuntapolku (KULPS), johon kaikki pääsevät osallistumaan. Tarvetta käyttää julkisia liikennevälineitä retkillä on kasvanut.   Uusi opetussuunnitelma innostaa entistä enemmän lähtemään pois normaalista fyysisestä koulurakennuksesta. Esimerkiksi monialaisissa opintokokonaisuuksissa olisi tärkeää päästä retkikohteisiin, jotka tukevat annettuja oppimistavoitteita. 
 
Esimerkkinä yhdestä tilanteesta:
Opettajalla on luokassa mm. kehitysvammainen oppilas, joten pyörämatkat/kävellen kirjastoon meneminen on jo itsessään haasteellista.  Hän toivoisi, että he voisivat esimerkiksi käydä kierrätyskeskuksessa, konserteissa ja esimerkiksi yritysvierailuilla niin, että he eivät olisi riippuvaisia vanhempien keräämistä ylimääräisistä rahoista bussimatkoja varten.
 
Jos julkinen liikenne olisi maksuton koulujen retkillä, niin se myös antaisi koululaisille taitoja ja kokemuksia käyttää julkista liikenneverkostoa.
 
 
Kuinka nopeasti Espoon kaupunki lähtee valmistelemaan koululaisille mahdollisuutta käyttää ruuhka-ajan ulkopuolella julkisia liikennevälineitä?
 
Sanna Lauslahti

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peruskoulu, ops, retker

Nuorten päästävä ripeämmin korkeakouluihin

Sunnuntai 12.3.2017 - Sanna Lauslahti

Opetus- ja kulttuuriministeriö on aloittanut korkeakoulujen visiotyön. Sen tavoitteena on tuottaa tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen vuoteen 2030 mennessä.  Tämä on erinomainen asia, koska eri tahot ovat jo tehneet omia visionäkemyksiään, jotka on syytä sovittaa yhteen. Samoin korkeakoulujen rakenteellinen uudistuminen on lähtenyt jo käyntiin; työnjakoa ja yhteistyötä on virinnyt ilahduttavan runsaasti. 

 Rakenne- ja profilointikeskustelun alla on lähes unohtunut yksi erittäin hälyttävä asia: aivan liian moni joutuu viettämään välivuosia. Uusista ylioppilaista yhä useampi jää jatko-opintojen ulkopuolelle – lähes 70 prosenttia uusista ylioppilaista jää koulutuksen ulkopuolelle.  Se tarkoittaa sitä, että vain joka kolmannelle avautuu korkeakoulun ovi.

Tilanne on heikentynyt nuorten näkökulmasta – korkeakoulun ovien ulkopuolelle jää yhä useampi. Yksi välivuosi tai armeijavuosi ovat normaalia, mutta se, että opinpolun aloittamiseen menee sitä useampi vuosi, on kestämätöntä nuoren näkökulmasta. Osalla nuorista voi kärjistetysti sanoa opintojen alkavan siinä iässä, kun pitäisi olla jo aloittamassa työelämässä työuraa. 

 Keinojakin on löydettävissä. Toiselta asteelta tulee päästä nykyistä jouhevammin ja nopeammin ilman mutkia korkeakouluihin. Tätä ongelmaa on jo yritetty ratkaista mahdollistamalla ensikertaiskiintiöt. Sen osalta on tullut kriittisiä viestejä, että ratkaisu ei ole toiminut. Tämän vuoden lopulla tulee 2010-2015 aikana tehdyistä uudistuksista vaikutusraportti, jonka pohjalta on tehtävä tarvittavat korjaavat päätökset.  

 Uusin ratkaisuehdotus saatiin viime vuoden lopulla. Työryhmä ehdotti, että toisen asteen tutkintotodistusta hyödynnettäisiin nykyistä enemmän sekä toissijaisina polkuina olisi muita tapoja näyttää osaamista. Tärkeää on varmistaa, että tie ei katkea todistuksen arvosanoihin. Vaihtoehtoinen tapa edetä korkeakouluopintoihin on oltava aina olemassa.

 Vaihtoehtoisia tapoja osoittaa osaamistaan voi olla esimerkiksi lukioaikana suoritetut opinnot, välivuoden aikana tehdyt opintosuoritukset, soveltuvuuskoe ja/tai pääsykoe. Lukion ja korkeakoulujen rajapinnat tulee avata, ja mahdollistaa jo lukioaikana korkea-asteen opinnot. Tästä löytyy jo erinomaisia avauksia mm. Turun Yliopisto ja Turun kaupunki ovat sopineet lukiolaisten mahdollisuudesta osallistua yliopiston opetukseen. Toisaalta jos nuorelle eivät koulun ovet avaudu heti ensimmäisellä kertaa, välivuoden opinnot tulee mahdollistaa nuoren niin halutessa. Avoimen yliopiston, avoimen ammattikorkeakoulun ja kansalaisopistojen roolia tulee vahvistaa siltana kohti korkea-asteen opintoja. Välivuoden opinnot tulee voida lukea hyväksi täysimääräisesti opinpolun auettu.

 Korkeahko korkeakoulujen aloittamisikä kertoo myös vuosien varrella kertyneestä "opintopaikkavelasta". Hakijasuman purkutyöt on aloitettava mahdollisimman nopeasti, ja kaikki keinot otettava käyttöön asian hoitamiseksi oikealle uomalle.  Hallituksen puoliväliriihessä on syytä ottaa ratkaistavaksi se, miten nuoret saataisiin yhä nopeammin korkeakouluopintoihin. Ensimmäinen steppi voisi olla lisätä valikoiduilla aloilla, joissa on lähitulevaisuudessa työvoimatarpeessa kasvua, aloituspaikkoja.  Tähän hallitus voisi kohdentaa lisärahoitusta korkeakouluille.  Samalla tuotaisiin yksi oljenkorsi lisää kestävyysvajeeseen – nuoria nopeammin työelämään.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korkekoulu, opinnot

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Euroopan lääkevirasto saatava Suomeen ja Fimean päätoimipaikaksi Helsinki

Torstai 9.3.2017 klo 17:26 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 9.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

 

 

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Euroopan lääkevirasto saatava Suomeen ja Fimean päätoimipaikaksi Helsinki

 Hallituksen tulee tehdä viimeistään puoliväliriihessä päätös tarjota lääkeviraston sijaintipaikaksi Suomea. Samassa yhteydessä on viisasta perua virheellinen alueellistamispäätös Fimean osalta. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti kirittävät Suomea tarttumaan mahdollisuuteensa.

”Aikaa ei ole odottaa – tilaisuus tehdä Suomesta alan kärkimaa ei saa mennä meiltä ohitse”, kannustavat edustajat Sarkomaa ja Lauslahti.

 Brexitin myötä Lontoossa sijaitsevan Euroopan lääkeviraston (EMA) uusi sijaintipaikka tulee päätettäväksi. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. Useat maat ovat jo lähteneet liikkeelle. Ruotsalaiset ovat aloittaneet kiivaan lobbaustyön EMAn saamiseksi Ruotsiin. Lisäksi kiinnostuksensa sijoitusmaaksi ovat ilmoittaneet mm. Irlanti, Ranska, Tanska, Espanja ja italia. 

 ”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

 ”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

 Sarkomaa ja Lauslahti pitävät viisaana, että samassa yhteydessä hallitus purkaisi vahingolliseksi osoittautuneen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamisen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

 Lisätiedot:

 Sanna Lauslahti

050 512 2380

 Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

2 kommenttia . Avainsanat: fimea, EMA, lääkevirasto

Tasa-arvo -minne menet?

Keskiviikko 8.3.2017 - Sanna Lauslahti

Naistenpäivänä tuntuu luontevalle nostaa naisten tasa-arvo tikun nokkaan. Tasa-arvoa tulee pidettyä eräänlaisena itsestäänselvyytenä. Olen kokenut, että Suomi on kohtuullisen tasa-arvoinen maa moniin muihin maihin verrattuna. Mutta olemmeko sitä oikeasti? Vastaus on kyllä ja ei, ja myös riippuu kysyjästä ja asiasta tai tilanteesta.

Vaikka on naistenpäivän, aloitan kaikesta huolimatta kuitenkin pojista. Joissain asioissa voisi jopa väittää, että poikien ja miesten asemasta tarvitaan tasa-arvokeskustelua entistä enemmän.  Julkinen palvelujärjestelmämme vaatisi lisäreivausta, jotta poikien erityislaatuisuus huomioitaisiin riittävästi. Perukoulustamme on sanottu kärjistäen, että se on rakennettu kilttien tyttöjen ehdoilla. Viimeisin niitti tähän tuli tuoreessa EVA:n tutkimuksessa, jossa todettiin 79 000 parhaassa työiässä olevan miehen olevan työvoiman ulkopuolella. Samoin PISAssa tytöt kirivät tuloksissa poikien ohitse lujaa vauhtia.

Naisten tasa-arvon tie on ollut pitkä. Suomalainen nainen on lähtenyt tilanteesta, jossa n. 150 vuotta sitten naiset olivat vielä holhouksen alaisia. Ajatus tuntuu lähes toiselta planeetalta tulevalle nykynaisten näkövinkkelistä. Toisaalta tämä on todellisuutta tänäkin päivänä osalle maailman naisia.  Holhouksesta päästyä naiset pääsivät kiinni pienillä, mutta sitäkin tärkeämmillä askeleilla kohti nykyistä täysivaltaisuutta.  1906 naiset saivat äänioikeuden. Itsenäisyyden alkuvuosien myötä naimisissa oleva nainen sai oikeuden tehdä työtä ilman aviomiehen lupaa.  Tasa-arvo on ottanut ison loikan verrattuna lähtötilanteeseen. 

Entä miltä maailma näyttää Eduskunnassa tänään ja sata vuotta sitten. Ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 19 naista valittiin kansanedustajiksi (1907). Vuonna 2015 eduskuntaan valittiin 83 naiskansanedustajaa. Erotumme tässä positiivisesti maailman muiden parlamenttien rinnalla. Toisaalta miten naisten rooli on vallankäyttäjänä muuttunut. Suomella on ollut naispresidentti ja paraikaa Maria Lohela heiluttaa puhemiehen nuijaa Eduskunnassa. Lisäksi nykyisen kauden aikana Eduskunnassa tehtiin historiaa, kun ensimmäinen nainen, Maija-Leena Paavolainen, valittiin pääsihteeriksi.  Eduskunnassa eletään tasa-arvon kannalta historiallisia aikoja.

Huolimatta siitä, että naiset ovat saaneet jalansijaa vallankammareissa.  Niin on hyvä vilkaista, miten naiset on nähty Eduskunnassa vaikuttajina ja mitä se on tänä päivänä. Naiset Eduskunnassa kirjassa (Suomen Eduskunta 100-vuotta kirjasarja) on osuvia kuvauksia 1950-luvun päättäjänaisten rooleista.  Kirjassa kerrotaan, kuinka kahtia jako oli selvä miesten ja naisten kesken. Tellervo Rengon mukaan Keskustan eduskuntaryhmässä kotihoidon tukeen liittynyttä asiaa ryhmän miehet sanoivat perinteiseen tapaansa, että se on ”naisten hommaa” ja napakkana piti olla, että sai naisensa äänensä kuuluviin sosiaalipoliittisissa asioissa.  SKDL:n Irma Torvinen taas totesi

”Muodollisesti meillä oli tietysti, että totta kaikki tunnustetaan, että me ollaan samanarvoisia, mutta eihän se käytännössä niin ollut kuitenkaan. Herttaa (Kuusinen) lukuun ottamatta piti, jos ne jotakin asiaa rupesi ajamaan, olla ---suorastaan kiukkuisia ennen kuin rupesivat saamaan huomiota..” (Naiset Eduskunnassa s.247).

Näissä kokemuksissa, joita 1950 päättäjänaiset kertovat on paljon tuttua. Joissain asioissa olemme harpanneet jättiaskeleita tasa-arvotiellä, ja osassa matka on vielä kesken, mutta tästä on hyvä jatkaa. Valta otetaan, sitä ei kukaan kultatarjottimella anna.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: naistenpäivä, tasa-arvo

Vapaaehtoistoimintakokemus on hyödynnettävä osana opintoja

Sunnuntai 5.3.2017 - Sanna Lauslahti

Yleensä tulee parjattua Euroopan Unionia, mutta vapaaehtoistyön saralla EU:ssa on tehnyt erinomaisia linjauksia liittyen vapaaehtoistyön arvostamiseen ja sen kautta kertyneen osaamisen tunnistamiseen osana opintoja. Euroopan unioni haluaa edistää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista. Se on pyytänyt jäsenmaitaan toteuttamaan vuoteen 2018 mennessä järjestelyt, joilla tällaisen oppimisen tulokset voidaan validoida.

Suomi lähteen jälkijunassa vapaaehtoistyön tunnustamisessa osana opintoja. Onneksi meiltä löytyy jo hyviä esimerkkejä osasta oppilaitoksia mm. ammattikorkeakouluissa vapaaehtoistyökokemuksia on lähdetty tunnustamaan osana opintoja. Ammatillisella puolella sen sijaan tehtävää tällä saralla riittää. Käynnissä olevan ammatillisen puolen uudistustyössä on pidettävä huolta, että oppilaitokset hyväksyvät myös vapaaehtoistyössä saadut kokemukset osaksi opintoja soveltuvin osin jatkossa nykyistä useammin.

On ilo todeta, että eri toimijat ovat tarttuneet toimeen etsien uusien ratkaisuja. Uusia työkaluja vapaaehtoistyön ja harrastustoiminnan kautta tulleen osaamisen tunnustamiseen tuo Suomen Partiolaisten ja Sitran yhteishanke, jossa etsitään uusia toimintamalleja. Näiden mallien avulla voidaan todentaa. vapaaehtoistoiminnassa hankittua osaamista työelämää ja opintoja varten.

Selvää on, että harrastustoiminnassa ja vapaaehtoistyön kautta voi oppia luontevalla tavalla uusia taitoja. Sellaisia taitoja, joista on hyötyä myös työelämän näkökulmasta. Konkreettinen esimerkki esimiestaitojen harjoittelemisesta on, kun pyörittää ikäihmisten ystävien vapaaehtoisten rinkiä.

Vapaaehtoistyön osaamisen tunnustamisesta hyötyvät kaikki. Se tuo yhden hyvän vaihtoehtoisen lisän arkityöoppimiseen. Näin opiskelija saa eväitä työllistymiseen. Ja samalla annamme kolmannen sektorin toimijoille juuri sen arvostuksen, joka heille kuuluu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaaehtoistyö, ammatillinen koulutus

Kokoomuksen sote-kolmikko vaatii: Oikeus hyvään saattohoitoon turvattava

Torstai 2.3.2017 klo 18:59 - Sari Sarkomaa, Sari Raassina, Sanna Lauslahti

Tiedote 2.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Hyvä ja oikea-aikainen saattohoito tulee olla jokaisen suomalaisen perusoikeus.  Saattohoito on hoitoa, joka ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa ja on kestoltaan viikkoja tai enintään kuukausia. Käytössä on käypähoitosuositus, jossa ohjeistetaan erilaisten fyysisten ja henkisten oireiden asianmukaiseen hoitoon.

”Kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten saattohoitokoulutuksen järjestäminen ei ole tarpeeksi systemaattista ja alan erityispätevyyden haltijoita on Suomessa liian vähän. Koulutuksen ja tiedon lisääminen on paras tapa parantaa nopeasti saattohoidon laatua Suomessa”, sanoo kansanedustaja Sanna Lauslahti.

 Saattohoito toteutuu Suomessa vaihtelevasti. Saattohoitoyksiköitä tarvitaan lisää ja samalla on kehitettävä kotisaattohoitoa. Saattohoidon puutteet voivat näkyä esimerkiksi siinä, ettei kivunlievitykseen saa asianmukaista apua.

”Hyvä saattohoito tarvitsee toteutuakseen siihen sitoutuneen ja osaavan hoitohenkilökunnan, jotta ihmisiä voidaan kunnioittavasti säästää tarpeettomalta kärsimykseltä. On tärkeää, että hyvässä saattohoidossa ja säädöksissä määritellään hoitajan rooli ja vastuut”, toteaa kansanedustaja Sari Sarkomaa.

 Toisin kuin usein kuvitellaan, lääketieteen näkökulmasta saattohoidossa käytettävät menetelmät ovat pääosin melko helposti opittavissa. Kyse on usein asenteista, huomauttaa kansanedustaja, syöpätautien erikoislääkäri Sari Raassina ja jatkaa:

”Kuolemasta puhuminen on vaikeaa sekä henkilökunnalle että potilaalle ja hänen omaisilleen. Kuitenkin hoidon periaatteista tulisi sopia ajoissa ja hoidettavan itsensä tulisi olla tietoinen hoitolinjauksista. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee aina kunnioittaa”, painottaa Raassina.

 Sote-kolmikko esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää viipymättä selvityksen saattohoidon toteutumisesta koko Suomessa. Selvityksen yhteydessä on kartoitettava mahdolliset laatusuositus- ja lainsäädäntötarpeet, saattohoidon organisoiminen sote-uudistuksen yhteydessä sekä moniammatillisen henkilökunnan koulutukseen järjestäminen ja resursointi.

 Eduskunta keskustelee tänään eutanasia-aloitteesta täysistunnossaan. Eutanasia on iso eettinen kysymys, johon sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Sarkomaa, Raassina ja Lauslahti paneutuvat huolella. Aloite nostaa esille kuolevan potilaan hyvän ja inhimillisen hoidon.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saattohoito

Nykyinen perhevapaamalli on aikansa lapsi - malli on päivitettävä tähän päivään

Torstai 2.3.2017 - Sanna Lauslahti, Sari Multala, Sari Sarkomaa

Kokoomuksen perhevapaamalli parantaa tasa-arvoa ja naisten työllisyyttä / Perhevapaajärjestelmä on uudistettava

Perhevapaajärjestelmän ja varhaiskasvatuslinjausten tulee elää ajassa. Nykyinen perhevapaamalli ei huomioi riittävästi erilaisten perheiden yksilöllisiä tarpeita. Nyky-yhteiskunnassa perhevapaamallin pitää joustavasti mukautua niin yksinhuoltajan kuin uusioperheenkin arjen tarpeisiin. Arkihaasteiden lisäksi nykyinen järjestelmä syrjäyttää naisia työelämästä, mikä näkyy naisten muita Pohjoismaita alempana työllisyytenä, heikompana palkkakehityksenä ja pienempänä eläkkeenä. 

Nykymalli on luotu aikana, jolloin varhaiskasvatusta ei ole vielä tunnistettu tärkeäksi osaksi koulutusjärjestelmämme. Myöhemmin tutkimukset ovat osoittaneet varhaiskasvatuksen voiman oppimiserojen tasaajana, ja että suurimmat hyötyjät olisivat usein juuri ne lapset, joita nykyisin hoidetaan pisimpään kotona esimerkiksi kotihoidontuen sisaruslisän turvin. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on huomattavasti muita Pohjoismaita alhaisempi.

Nykyinen perhevapaamalli kaipaa pikaista päivitystä. Kokoomus julkaisi helmikuun lopussa Perheet ja työelämä –asiakirjan, joka tarjoaa ratkaisuehdotuksia ongelmiin. Ehdotuksissa on huomioitu perheiden arjen sujuvuus kokonaisuutena ja asetettu lasten etu etusijalle. Samalla on haluttu vahvistaa mahdollisuuksien tasa-arvoa, lisätä työnteon kannustimia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa.

Kokoomuksen perhevapaamallin keskeiset periaatteet ovat laaja joustavuus ja molemmille vanhemmille kiintiöidyt perhevapaakuukaudet.  Laaja joustavuus ottaa huomioon perheiden yksilölliset tarpeet ja mahdollistaa valinnanvapauden. Puolueemme mallissa pyritään eroon vapaiden käytön tiukoista raameista sekä tuetaan mahdollisuutta osa-aikaiseen työntekoon. Kiintiöinnillä puolestaan kannustetaan tasa-arvoisempaan hoitovastuun jakaantumiseen perheissä.

Pähkinänkuoressa malli koostuu viiden viikon äidille maksettavasta odotusrahasta ja vuoden mittaisesta ansiosidonnaisesta vanhempainvapaasta, josta molemmille vanhemmille on kiintiöity kolme kuukautta. Lisäksi malli sisältää kuuden kuukauden mittaisen joustavan 800 euron hoitorahan, joka jaetaan tasan vanhempien kesken. Isän vanhempainvapaan ensimmäinen kuukausi olisi korotettu, kuten äideillä nykyisin. Toisen vanhemman ei ole myöskään pakko käyttää omaa osuuttaan.

Perheiden erilaiset tarpeet on huomioitu Kokoomuksen mallissa – esimerkiksi vapaasti jaettavan kuuden kuukauden osuuden voi käyttää isovanhempi tai uusperheen aikuinen jäsen. Perhevapaita voi käyttää kokopäiväisenä tai osapäiväisenä osa-aikaisen työn ohessa.  Täysimääräisenä tuet riittävät siihen, kun lapsi on 1,5-vuotias ja puolitettuina 3-vuotiaaksi asti.

Perhevapaiden uudistaminen on otettava tarkasteluun hallituksen puoliväliriihessä. Uudistus tarjoaisi ratkaisun moneen ongelmaan. Yhteiskunnan tukijärjestelmien on muututtava ympäröivän maailman mukana ja tuettava perheiden mahdollisuutta yhdistää työnteko ja lastenhoito joustavasti ja vaihtelevissa tilanteissa. 

 

Kokoomuksen kansanedustajat

Sanna Lauslahti

Sari Sarkomaa

Sari Multala

Kommentoi kirjoitusta.

Kirjallinen kysymys:Vapaaehtoistoiminnassa karttunut kokemus on tunnustettava osana ammatillisen puolen opintoja

Tiistai 28.2.2017 klo 15:22 - Sanna Lauslahti

KIRJALLINEN KYSYMYS

Vapaaehtoistoiminnassa karttunut kokemus on tunnustettava osana ammatillisen puolen opintoja

 

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan unioni haluaa edistää epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen tunnustamista. Se on pyytänyt jäsenmaitaan toteuttamaan vuoteen 2018 mennessä järjestelyt, joilla tällaisen oppimisen tulokset voidaan validoida.

Vapaaehtoistyössä saatu osaaminen on hyväksi luettava osana ammatillisia tutkintoja. Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen tuovat tähän erinomaisen mahdollisuuden.  Osana ammatillisen koulutuksen uudistustyötä on pidettävä huolta, että oppilaitokset hyväksyvät myös vapaaehtoistyössä saadut kokemukset osaksi opintoja soveltuvin osin jatkossa nykyistä useammin.

Vapaaehtoistyön osaamisen tunnustamisesta hyötyvät kaikki. Se tuo yhden hyvän vaihtoehtoisen lisän arkityöoppimiseen.  Näin opiskelija saa eväitä työllistymiseen.  Ja samalla annamme kolmannen sektorin toimijoille juuri sen arvostuksen, joka heille kuuluu.

Sitran ja Suomen Partiolaisten yhteistyöhankkeella suunnitellaan toimintamalleja, joilla voidaan todentaa vapaaehtoistoiminnassa hankittua osaamista työelämää ja opintoja varten.

 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millä tavalla lisätään vapaaehtoistoiminnassa karttuneen kokemuksen tunnustamista osana ammatillisia opintoja?

 

Helsingissä 28.2.2017

 

Lauslahti Sanna /kok

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vapaaehtoistyö, ammatillinen koulutus

Kokoomuksen Lauslahti: Puoliväliriihessä tehtävä päätös tiekartasta kohti osittain maksutonta varhaiskasvatusta

Torstai 23.2.2017 klo 13:25 - Sanna Lauslahti

TIEDOTE 22.2.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Lauslahti: Puoliväliriihessä tehtävä päätös tiekartasta kohti osittain maksutonta varhaiskasvatusta

Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti muistuttaa, että kokoomuksen pitkän aikavälin tavoitteena on saada kaikille lapsille maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus.  Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ottanut asiaan aiemmin kantaa ja todennut, että maksuton osuus olisi kaikille 3 vuotta täyttäneille 20 tuntia viikossa. Lauslahden mukaan hallituksen puoliväliriihessä tulee tehdä päätös tiekartasta, jonka avulla edetään kohti osittain maksutonta varhaiskasvatusta. Tämän lisäksi hän edellyttää, että puoliväliriihessä tulee tehdä ensimmäinen päätös, jolla tavoitetta kohden edetään esimerkiksi laajentamalla osa-aikaista varhaiskasvatusta ikäluokka kerrallaan tai  maksuja alentamalla.

 Suomessa varhaiskasvatukseen osallistuu noin 70 prosenttia kolme vuotta täyttäneistä lapsista. Osallistumisaste on OECD-maiden keskiarvon alapuolella ja selvästi muita Pohjoismaita alempi. Esimerkiksi monet oppimisvaikeudet voidaan tunnistaa ennen koulua ja vahvistaa lapsen osaamista tulevaa koulutietä varten, minkä vuoksi osallistumista varhaiskasvatukseen voidaan pitää tärkeänä seikkana.

 Monet tahot, kuten viimeisimpänä EK, ovat ehdottaneet varhaiskasvatusmaksujen alentamista. EK:n tekemä ehdotus varhaiskasvatusmaksujen alentamista nykyisestä on oikean suuntainen. Osa-aikaisen maksuttoman varhaiskasvatuksen tarjoaminen kaikille on monesta syystä kannatettavaa. Lapsen edun mukaista on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus astua koulutielle hyvillä kouluvalmiuksilla.  Samoin lapsiperheiden talous on tiukkaa tiukempaa, jolloin maksuhuojennukset helpottavat oleellisesti perheen arkea ja taloushuolia, toteaa Lauslahti.

 Maksujen alentamisen puolesta puhuu myös naisten matala työllisyysaste ja kestävyysvajeen taittaminen.

 Varhaiskasvatusmaksujen pienentäminen on myös tasa-arvon ja työnteonkannusteiden lisäämisteko.  Tällä päätöksellä voidaan vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla. Hallitus on ottanut jo aiemmin askeleita oikeaan suuntaan, kun perui varhaiskasvatusmaksujen korotuksen.  Erityisen tärkeä päätös oli alentaa pienituloisen yksinhuoltajaperheen maksuja yli 600 eurolla vuodessa. Tiekartan hyväksyminen kohti osa-aikaisesti maksutonta varhaiskasvatusta olisi looginen jatko hallituksen puoliväliriihessä, toteaa Lauslahti.

 

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti, 050 512 2380

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: varhaiskasvatus, lapset, kannustinloukut, maksut

Kokoomuksen Lauslahti: Oman osaamisen vuosikartoitus on otettava osaksi ammattikoulutuksen tutkintouudistusta

Maanantai 20.2.2017 klo 16:33 - Sanna Lauslahti

Tiedote 17.2.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti: Oman osaamisen vuosikartoitus on otettava osaksi ammattikoulutuksen tutkintouudistusta

 Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti kiittelee opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen työtä ammatillisen koulutuksen tutkintouudistuksen eteen.

 - Ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus on oikeansuuntainen ratkaisu siihen, miten voimme mahdollistaa nuorille nykyistä paremmin työllistymisen ja uuden oppimisen yhä nopeammin muuttuvassa työelämässä. On annettava kiitosmaininta opetusministeri Grahn-Laasoselle siitä, että hän on vienyt rohkeasti läpi tutkintorakenneuudistusta. Tämän päätöksen myötä otetaan ratkaiseva askel, jonka kautta ammatillinen koulutus tulee antamaan entistä paremmat lähtökohdat tulevaisuuden työelämään varten, toteaa Lauslahti.

 Tänään annetulla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella on hyväksytty uusi ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne. Erilaisten ammatillisten tutkintojen määrä vähenee 351 erilaisesta tutkinnosta noin puoleen. Vuoden 2019 alusta lähtien ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56.  Uudistus otetaan käyttöön vaiheittain, ja Lauslahti korostaa, että jokaisesta opiskelijasta huolehditaan siirtymäaikana.

 - Sirpaleinen tutkintojärjestelmä saadaan nyt yksinkertaistettua ja selkeämmäksi, ja samalla tutkinnot muuttuvat laaja-alaisemmiksi. Tämä on juuri oikea toimi tilanteessa, jossa työpaikat ja työn sisällöt ovat muutoksen alla. On myönnettävä, että emme tiedä, miltä työelämä näyttää kymmenen, saati kahdenkymmenen vuoden päästä. Juuri siksi meidän tulee antaa tulevaisuuden osaajillemme koulutus, jossa annetut tiedot auttavat säilyttämään ammattitaidon läpi työuran ja oppimaa uutta. Tutkintorakenteen uudistus on oiva täsmätoimi tähän vastaamiseksi, Lauslahti sanoo.

 Lauslahti korostaa, ettei opiskelu ja oppiminen lopu tutkinnon suorittamiseen.

 - Se vasta alkaa siitä.  Oppilaitoksen antama yksi tärkein elämäneväs on se, että nuorelle tulee intohimo ja mahdollisuus oppia uutta työuransa aikana.  Oman osaamisen tarkasteluun tulee olla tarjolla sähköinen oman osaamisen vuosikartoitus.  Siihen tulee liittää mukaan ehdotus siitä, mitä osaamista kannattaa päivittää ja mistä osaamisen päivityspaketin saa, jotta omaa polkua kohti unelma-ammattia voi kulkea, ehdottaa Lauslahti.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: osaaminen, elinikäinen oppiminen, ammatillinen koulutus

Vanhemmat kirjoitukset »