Kokoomuksen Lauslahti ja Sarkomaa vaativat selvitystä: Toisen asteen oppimateriaalikustannukset on saatava kuriin

Keskiviikko 16.8.2017 klo 14:54 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

TIEDOTE 16.8.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti ja Sarkomaa vaativat selvitystä: Toisen asteen oppimateriaalikustannukset on saatava kuriin

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat selvitystä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppimateriaalien kustannusten pienentämisestä. Sarkomaan ja Lauslahden mukaan oppimateriaalien hinta ei saa muodostua esteeksi toisen asteen tutkinnon suorittamiselle.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt esittivät tänään huolenaiheensa toisen asteen oppimateriaalien korkean hinnan vaikutuksista opintojen keskeyttämiseen. Myös valmisteilla oleva nuorisobarometri osoittaa, että vähävaraisuus kaventaa opiskelun mahdollisuuksia ja tasa-arvoa. Korkea-asteella kulut ovat kurissa parempien lainaamismahdollisuuksien vuoksi. Toinen aste on se selvästi kalliimpi palanen.

-Ongelma on syytä ottaa vakavasti, ja tähän on löydettävä pikaisesti ratkaisut. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työelämästä siksi, ettei ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollista opiskella. Tilanne on kehittynyt hankalampaan suuntaan. Opiskelijoiden kustannukset ovat muuttuneiden vaatimuksien vuoksi nousseet. Sähköisten materiaalien yleistyminen vie pohjan pois oppimateriaalien kierrättämiseltä, jonka avulla aiemmin opiskelukuluja sai pidettyä kurissa, Lauslahti toteaa.

Kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan monelle opiskelijalle ja perheelle esimerkkisi kirjojen, sähköisten materiaalien ja laitteiden kustannukset voivat tulla yllätyksenä. Selvityksessä olisikin Sarkomaan ja Lauslahden mukaan syytä selvittää sitä, miten kustannukset muodostuvat toisen asteen eri aloilla ja miten niitä voidaan helpottaa.

Jo tällä hetkellä pienituloiset opiskelijat voivat saada esimerkiksi oppikirjahankintoja ja ylioppilastutkintomaksuja varten täydentävää toimeentulotukea. Itseisarvoisen tärkeää on myös, että koulutus ja koulussa ruokailu pysyvät maksuttomina. Selvitystä kokonaisuudesta kuitenkin tarvitaan koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi.

-Kustannusten noustessa kokonaisuus on selvitettävä, jotta kustannusten vaikutukset ja todellinen taso pystytään arvioimaan alakohtaisesti. Nuorisobarometrin ennakkotiedot antavat ymmärtää, ettei koulutuksen tasa-arvo kaikkien kohdalla toteudu, Nyt tarvitaan tasa-arvotalkoita, Sarkomaa painottaa.

Kokoomuksen tavoitteena on taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta. Mahdollisuudet eivät saa riippua perheen varallisuudesta, asuinpaikasta tai taustasta. Korkeat oppimateriaalikustannukset sotivat tätä periaatetta vastaan. Opiskelijoille ja perheille on myös annettava paremmin tietoa siitä, mistä apua hankintoihin on saatavilla. Koulutus ei saa jäädä kenenkään kohdalla oppimateriaaleista kiinni.

Lisätietoja

Sanna Lauslahti

09 432 3116

 

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kommentoi kirjoitusta.

Peruskoulu uudistuu pala kerrallaan

Torstai 10.8.2017 klo 15:32 - Sanna Lauslahti

Koulut ovat alkaneet. Aina näinä hetkinä pohtii, miten hienoa on saada olla suomalainen. Peruskoulusta korkea-asteelle kattava maksuton ja laadukas koulutus on asia, josta kannattaa pitää kiinni ja arvostaa. Opettajamme ovat maailman parhaita. Samalla kuitenkin myönnettävä, että peruskoulujen yllä roikkuu muutamia huolen aiheita. Pisa-tulokset ovat edelleen hyvät, mutta kehityssuunta väärä.
On hyvä, että on myönnetty se, että tumput suorina emme voi olla. Ongelmaa ei ole piilotettu maton alle, ja puheista on pyritty tekoihin.  Uudet opetussuunnitelmat puserrettiin ulos viime hallituskaudella. Ne antavat osittain vastauksen oppimistulosten kohottamiseksi. Niiden toimeenpano alkoi alakoulun puolelta, ja nyt uudet opetussuunnitelmat jalkautuvat yläkouluihin.
Uudet opetussuunnitelmat eivät itsessään tuo ratkaisua esiin nousseisiin ongelmiin. Tällä kaudella on perutettu uusi peruskouluohjelma, joka on osa hallitusohjelman kärkihankkeita. Tähän kohdennetaan ihan reipas summa myös euroja.  Kehitystyötä tuetaan 90 miljoonalla eurolla. Työssä kentän toimijat, tutkijat ja poliitikot yhdessä pohtivat uudelle peruskoululle teesejä ja suosituksia, joilla varmistetaan maailman parhaan peruskoulun laatu ja tasa-arvoisuus.
Viime kaudella aloitettua peruskoulujen uudistamistyötä on jatkettu tarmolla tällä hallituskaudella, Peruskoulu ottaa tällä hallituskaudella isoja harppauksia eteenpäin. Liikkuva koulu –ohjelma on laajennettu valtakunnalliseksi, opettajakoulutusta on kehitetty, opetuksen digitalisointiin on annettu opettajille tukea sekä nyt syksyllä käynnistetään kokeilu kielten opiskelun aikaistamisesta ja kielivalikoiman laajentamiseksi. 
Koulutuksen tasa-arvo on ollut aiheellisesti tapetilla. Siitä ei päästä mihinkään, että erot oppimisessa ovat kasvaneet. Tähän on löydettävä uudet lääkkeet. Yksi vastaus on uusien opetussuunnitelmien oppilaslähtöinen, nykyistä yksilöllisempi opetustapa. Sen lisäksi tuoreessa ensi vuoden budjettiesityksessä tuplataan tasa-arvoraha tästä vuodesta. Lisää rahoitusta koulutuksen tasa-arvon lisäämiseen tulee 15 miljoonaa euroa. Tasa-arvorahaa ei sirotella mihin tahansa, vaan kohdennetaan haasteellisimpien alueiden kouluille.
Säästöjen jälkeen koen, että on helpottavaa sanoa, että nyt vihdoin viimein pääsemme kääntämään opetuksen rahoituksen suuntaan säästöistä kohdennettuun lisärahoitukseen.  Tämä on myös arvovalinta, jota kannattaa puolustaa. Kyse ei ole vain lasten tulevaisuudesta, vaan koko kansankuntamme menestyksen takeesta.
Viime kädessä kuitenkin päätökset tehdään kotikuntien päättävissä elimissä. Niissä päätetään mm. perusopetuksen ryhmäkoosta, valinnaisten tuntien tarjonnasta sekä koulujen sisäilmakorjauksista. Luotan, että meillä on valistuneita ja koulutusmyönteisiä päättäjiä. Päättäjiä, jotka arvostava koulutusta. Maamme tärkeintä luonnonvaraa. Myönnettävä on, että pelkkä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös rahaa. Tässäkin kuntien tilanne on toinen kuin aiemmin. Kuntien talous on vahvistunut vihdoin viimein.
Lopuksi. Yli 60 000 uutta ekaluokkalaista aloittaa kulkemaan kohti koulupolun ensimmäisiä askeleita. Otetaan yhteinen tavoite. Varmistetaan, että jokainen suomalainen koululainen voi saada tasa-arvoisesti maailman parasta perusopetusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Lauslahti: Vahva kuntatalous on paras suojakilpi sivistykselle

Torstai 10.8.2017 klo 14:09 - koulutus

TIEDOTE 4.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Lauslahti: Vahva kuntatalous on paras suojakilpi sivistykselle

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti rauhoittelee OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen huolta peruskoulun tilasta. Hallituksessa on tiedostettu PISA-tulosten viesti ja tarve peruskoulun kehittämiselle. Uusi peruskoulu –ohjelma on osa hallitusohjelman kärkihankkeita. Kehitystyötä tuetaan 90 miljoonalla eurolla.

”Peruskoulu ottaa tällä hallituskaudella isoja harppauksia eteenpäin. Viime syksynä otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat, Liikkuva koulu –ohjelma on laajennettu valtakunnalliseksi, opettajakoulutusta on kehitetty, opetuksen digitalisointiin on annettu opettajille tukea ja nyt syksyllä käynnistetään kokeilu kielten opiskelun aikaistamisesta. En myöskään vähättelisi Uusi peruskoulu –visiotyön merkitystä. Työssä kentän toimijat, tutkijat ja poliitikot yhdessä pohtivat uudelle peruskoululle teesejä ja suosituksia, joilla varmistetaan maailman parhaan peruskoulun laatu ja tasa-arvoisuus”, Lauslahti toteaa.

Lauslahti muistuttaa, että vaikka koulutuksesta on jouduttu tällä hallituskaudella leikkaamaan, niin kuntiin tai perusopetuksen perusrahoitukseen ei ole kohdistunut heikennyksiä. Puoliväliriihessä myös päätettiin antaa lisää rahaa peruskouluille tasa-arvon vahvistamiseen. Tasa-arvoraha kohdennetaan haasteellisimpien alueiden kouluille, ja se on hallituksen vastaus eriarvoistumiskehityksen ehkäisyyn.

”Hallitus on tehnyt selkeän arvovalinnan peruskoulun suhteen, josta varsinkin Kokoomus on koulutuspuolueena tyytyväinen. Säästöjen sijaan hallitus on voimakkaasti uudistanut tällä kaudella peruskoulua uudella pedagogiikalla ja uusilla oppimisympäristöillä. Kokoomukselle on erittäin tärkeä tavoite varmistaa, että jokainen suomalainen koululainen voi saada tasa-arvoisesti maailman parasta perusopetusta”, Lauslahti huomauttaa.

Viime kädessä perusopetuksen ryhmäkoista, valinnaisten tuntien tarjonnasta sekä koulujen sisäilmakorjauksista tehdään päätökset kuntatasolla. Lauslahti luottaa siihen, että koulutusasiat kiinnostavat kuntapäättäjiä. Sote-uudistuksen myötä tulevaisuuden kunnat ovat sivistyskuntia, joissa koulutuspalvelut ovat keskeinen kilpailutekijä koko kunnan vetovoimalle. Lauslahti myöntää, että pelkkä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös rahaa. Kuntatalous onkin vahvistunut hallituksen toimien seurauksena.

”Kuntien talouden vahvistuminen on paras suojakilpi sivistykselle. Hallitus on vahvistanut kuntataloutta jättämällä kuntien valtionosuudet leikkausten ulkopuolelle, lupaamalla korvata kunnille uusien tehtävien aiheuttamat kustannukset sekä purkamalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Kaikki ne teot, joilla on saatu kuntien talous kohenemaan, ovat olleet ennen kaikkea sivistystekoja”, Lauslahti muistuttaa.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti

p. 050 5122380

 

Kommentoi kirjoitusta.

Elokuu kuukausikirje

Tiistai 8.8.2017 klo 14:59 - Sanna Lauslahti

Tervetuloa tapaamaan

 15.8. klo 16.15 Kauniaisten ostoskeskus Lähellä Delissä Sanna-cafe (sisäänkäynti poikkeuksellisesti talojen välistä juna-radan puolelta). Tarjolla kahvin kera keskustelua ja ajatusten vaihtoa ajankohtaisista asioista. Aiheena mm. evästyskeskustelu seuraavan vuoden budjettiin.

https://www.facebook.com/events/1881606235500130/?acontext=%7B%22ref%22%3A%2222%22%2C%22feed_story_type%22%3A%2222%22%2C%22action_history%22%3A%22null%22%7D&pnref=story

 Heinätöitä uusien teknologioiden parissa

 Toivottavasti itse kullakin on hyvä ja rentouttava loma takana. Omalta kohdaltani pidin kuukauden kesäloman pitkälti lepäillen tekemättä yhtikäs mitään. Heinäkuussa piipahdin pari päivää töissä, ja kävin läpi taustoja uusista teknologioista ja tein blogin aiheesta. 

 Tässä linkki blogiini https://www.lauslahti.net/blogi/2017/07/30/20097

 Työ tällä saralla jatkuu mm. nyt käyn läpi alan parhaiden tutkijoiden kanssa läpi geenieditointia ja sitä, millaista julkista keskustelua tästä tarvitaan ja/tai kansallisia linjauksia. USA:ssa on runsas viikko sitten onnistuttu blogissa mainitulla tekniikalla poistamaan perinnöllinen sairaus alkiosta.

 Elokuu antaa aikaa perehtyä tuleviin asioihin ennen viimeisiin asti aikataulutettua istuntokautta

 Elokuun alku on käynnistynyt sähköpostien ja kalenterin äärellä. Samoin kunnallisten luottamustehtävien hoitaminen alkoi heti kuun alussa mm. valmistautuminen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tuleviin asioihin.

 Eduskuntatyön puolella valmistaudumme tulevaan budjettiriiheen ja siellä tehtäviin linjauksiin. Samoin työstän ja teen taustatöitä kulttuuri- ja koulutusasioiden kanssa. Yksi esimerkki selvittelyteemoistani on se, että kielten opetusta on syytä monipuolistaa kaikilla tasoilla, ei vain peruskoulussa.  Kiinan ja japanin kielen taitajista on huutava pula, jonka vuoksi näiden kielten aloituspaikkoja tulee lisätä yliopistossa ja muiden aineiden opiskelijoille tarjota mahdollisuus monipuoliseen kielikurssitarjontaan.  Tässä taas on kyse siitä, miten voimme tarjota kielitaitoista osaavaa työvoimaa ja houkutella uutta työtä Suomeen. Samalla vahvistamme nuorten kilpailukykyä työmarkkinoilla.

 Eduskunta muuttaa takaisin peruskorjattuun Eduskuntataloon syyskuussa. Laitan kutsua tulemaan Eduskuntavierailulle ja opastuksineen, kun meidän vierailijakalenterit avautuvat.

 Budjetti2018: Kasvu lähtenyt jämäkkään kasvuun, mutta jakovaraa ei ole velan edelleen kasvaessa

 Ensi vuoden budjetista muutama lause. Huolimatta siitä, että talous on lähtenyt reippaaseen kasvuun ja työttömyys vähenee, valtion velka jatkaa kasvuaan. Jakovaraa ei ole. Syömävelkaa sen sijaan on miljarditolkulla.  Valtion velkaa oli kesäkuun lopussa 103 mrd ja 18 596 euroa per asukas. Nettolainaa otetaan lisää 5.4 mrd vuonna 2017 ja nousee vuoden lopussa n. 108 miljardiin. Niin ja takausvastuita valtiolla on jo 46 mrd.

 Selvää on, että kasvua vauhdittavia ja kilpailukykyämme vahvistavia toimia tarvitaan lisää. Ja jos johonkin halutaan tehdä lisäyksiä, on samalla kerrottava säästökohde, josta raha otetaan.

 Toisaalta tuon tähän vielä toisen näkökulman kautta pohdintaa. Valtiolla on ennätysmäärä velkaa, mutta korko ja korkomenot ovat laskeneet. Osa valtion velasta on jopa negatiivista eli lainaaja maksaa valtiolle rahaa lainaajaroolistaan. Tämä johtaa kysymykseen, olisiko järkevää ottaa lisälainaa johonkin kannattavaan ja tuottavaan investointiin. 10 vuoden laina 0.5 prosentin korolla ja jonkin kohteen tuotto on esim. 4 prosenttia vuodessa. Tästä tulemme pohdintaan, että kannattaako valtion realisoida joka vuosi hyvän osinkotuoton ja arvoaan kasvattavia osakkeitaan, joihin liittyy myös muitakin arvokkaita yhteiskunnallisia intressejä. Onko järkevämpää kuitenkin ottaa edullista lainaa, kuin myydä ns. lypsävät lehmät. Tätä pohdintaa on syytä tehdä syksyn päätösten alla vielä lisää.

  Elokuu on myös arkitasoon tutustumista, joka on oleellinen ja arvokas osa työtäni

 Kuukauden aikana käyn eri päiväkodeissa tutustumassa varhaiskasvatusarkeen. Arjessa uutena asiana ovat uudet varhaiskasvatussuunnitelmat, joita on työstetty niin valtakunnan tasolla kuin Espoossa paikallisesti. Mielenkiintoista kuulla, miten arjen ammattilaisemme nämä suunnitelmat kokevat ja näkevät.

 http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uudistus-voimaan-tanaan-pedagogiset-varhaiskasvatussuunnitelmat-jokaiselle-lapselle

 Koulutuksen eri tasoilla tehdään päivityksiä vastaamaan tulevaisuuden vaateita

Koulut alkavat, ja kouluasiat näkyvät vahvasti myös Eduskunnassa.  Lähes kaikilla koulutasoilla tapahtuu päivitystä, jotta koulutus vastaisi tulevaisuuden tarpeita.  
Peruskoulun osalta on myönnetty PISA-tulosten viesti, ja tarve peruskoulun kehittämiselle. Uusi peruskoulu –ohjelma on osa hallitusohjelman kärkihankkeita. Kehitystyötä tuetaan 90 miljoonalla eurolla. Peruskoulu ottaa tällä hallituskaudella isoja harppauksia eteenpäin -viime syksynä otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat, Liikkuva koulu –ohjelma on laajennettu valtakunnalliseksi, opettajakoulutusta on kehitetty, opetuksen digitalisointiin on annettu opettajille tukea ja nyt syksyllä käynnistetään kokeilu kielten opiskelun aikaistamisesta. En myöskään vähättelisi Uusi peruskoulu –visiotyön merkitystä. Työssä kentän toimijat, tutkijat ja poliitikot yhdessä pohtivat uudelle peruskoululle teesejä ja suosituksia, joilla varmistetaan maailman parhaan peruskoulun laatu ja tasa-arvoisuus. Lisäksi koululaisten eriarvoisuuden vähentämiseen päätettiin puoliväliriihessä antaa lisää rahaa peruskouluille tasa-arvon vahvistamiseen. Tasa-arvoraha kohdennetaan haasteellisimpien alueiden kouluille, ja se on hallituksen vastaus eriarvoistumiskehityksen ehkäisyyn.
Muillakin koulutusasteilla tapahtuu muutoksia. Varhaiskasvatuksen uudet opetussuunnitelmat otetaan tänä syksynä käyttöön. Ensi vuonna ammatillinen koulutus astuu uudelle tasolle – uuden lainsäädännön saattelemana. Korkeakoulujen visiotyötä tehdään parlamentaarisesti. Olen mukana tässä työssä. Otan mielelläni teiltä ajatuksia vastaan.

 Ihania elokuun päiviä

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Lauslahti: Suomeen on luotava taiteilija-allianssimalli taiteilijoiden toimeentulon vakauttamiseksi

Lauantai 5.8.2017 - Sanna Lauslahti

Tiedote 5.8.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti: Suomeen on luotava taiteilija-allianssimalli taiteilijoiden toimeentulon vakauttamiseksi

Taiteen ja luovien alojen työt ovat viime vuosina pirstaloituneet pätkiksi ja vakituiset työsuhteet ovat vähentyneet entisestään. Tämä on johtanut siihen, että alan työttömyys on kasvanut.  Koveneva kilpailu työmahdollisuuksista ja muutokset sopimuskäytännöissä uhkaavat laskea entistä enemmän taiteilijoiden jo matalaa palkkatasoa.

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti teki kulttuuriministeri Terholle kirjallisen kysymyksen muissa pohjoismaissa käytössä olevan taiteilija-allianssimallin saamiseksi Suomeen.

 - Taiteilijoille, kuten esimerkiksi näyttelijöille, tanssijoille ja ohjaajille, on syytä löytää uudenlainen ratkaisu nykyisen pirstaleisen toimeentulon sijaan. Jatkuva työttömyysturvan hakeminen ei ole kenenkään etu, toteaa Lauslahti.

Ministeri Terho vastasi edustaja Lauslahden kysymykseen, että vuosina 2017-2018 on tarkoitus laatia suuntaviivat taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämiseksi ja arvioida tarve eri taiteenaloja koskeville kehittämistoimille. Tätä varten asetetaan syksyllä 2017 työryhmä. Tässä yhteydessä on mahdollisuus tarkastella myös taiteilija-allianssimallin soveltumista Suomeen. Tavoitteena on, että taiteilijat saisivat toimeentulonsa nykyistä paremmin omaa työtään tekemällä riippumatta siitä, että ovatko he ammatinharjoittajia, työntekijöitä vai yrittäjiä.

 - Olen tyytyväinen, että ministeri Terho näkee myös tärkeänä tarkastella taiteilija-allianssimallin soveltamista Suomeen. Kannustan Ministeriä viemään ennakkoluulottomasti eteenpäin taiteilija-allianssimallin pikaista käyttöönottoa Suomessa.  Tästä on syytä tehdä päätös jo budjettiriihen yhteydessä.  Samalla saadaan hyvä pilotti siitä, miten työvoimavaltaisen alan ihmisten toimeentuloa vakiinnutetaan ja samalla kärpäsen iskulla karsitaan turhaa byrokratiaa, toteaa kansanedustaja Lauslahti.

 -  Kaikkea ei tarvitse myöskään keksiä itse, vaan malli voidaan soveltuvin osin kopioida Ruotsista.  Siellä allianssimalli on ollut jo vuosia käytössä. Allianssi tarkoittaa rajattua, tietyt ehdot täyttävien alalla työskentelevien freelancer-taiteilijoiden palkkausjärjestelmää siihen erikseen luodun organisaation kautta, linjaa kansanedustaja Sanna Lauslahti.

Taiteilija-allianssimallin toteuttaminen vaatii eri ministeriöiden välistä yhteisymmärrystä taiteilijoiden oikeudellisesta asemasta suhteessa yleiseen toimeentuloturvaan.  Nyt vain rohkeasti tekemään ministeriöiden sektorit ylittävää yhteistyötä, koska taiteilijat tarvitsevat vakautta elämäänsä vuosia jatkuneen epävakauden jälkeen, kannustaa edustaja Lauslahti.

 Lisätiedot

 Sanna Lauslahti

050-5122380

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taiteilija, taide, kulttuuri, taiteilija-allianssi

Taiteella hyvinvointia ? rikotaan sektoriraja-ajattelu

Maanantai 31.7.2017 - Sanna Lauslahti

Julkisten rahojen jakaminen on sektoreiden välistä kisaa – edelleen ja valitettavan usein.  Jokainen sektoripäättäjä taistelee kynsin ja hampain omista rahoista katsomatta sivuille.  Silti yhä useammin myös rahanjakoa pitäisi tarkastella yli sektorirajojen ihmislähtöisesti.  Tästä hyvänä esimerkkinä on kulttuurin vaikutus kansalaisten hyvinvointiin.  Kulttuuriin satsatut eurot tuovat säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin.  Kulttuurin eri osa-alueet voivat olla osa niin terveydenedistämisen keinovalikkoa kuin kuntoutusta ja hoitoa. 

Vaikka rahoista kinastellaan sektoreittain, niin se ei ole estänyt käytännön toimijoita löytämästä toisiaan.  Siitä iso kiitos. Taide- ja kulttuuri, sosiaali- ja terveydenhuolto sekä opetus- ja varhaiskasvatus toimivat kansalaisten kannalta yhä useammin sisäkkäin samanaikaisesti ilman rajoja.  Taiteen käyttö on esimerkiksi selkeästi lisääntynyt viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana hyvinvointialoilla. Teatteritoimijat ja taiteilijat ovat jalkautuneet ikääntyneiden palvelukeskuksiin.  Esimerkiksi vanhusten ja muistisairaiden hoidossa tietoisuus musiikin hyvää tekevästä vaikutuksesta on uusimman tutkimustiedon myötä lisääntynyt. Musiikki auttaa parantamaan muistisairaan muistia, koska laulaminen ja soittaminen saavat aivoissa aikaan monenkirjavia tapahtumia, esimerkiksi tunne-elämyksien heräämistä. Kun muistisairas kuulee tutun sävelmän, niin silloin hän tietää missä mennään.

Kultuurilla ja taiteella on iso merkitys lasten ja nuorten tulevaisuuden elämänpolun rakentumisessa.  Taiteen eri osa-alueet ovat mukana jo varhaiskasvatuksesta lähtien.  Laulu ja leikki ovat yksi tapa oppia vaikka uutta kieltä. Ennen kaikkea se on mahdollisuus ilmaista itseään ja purkaa tunteitaan.  Koulujen opetussuunnitelmat sisältävät taiteen eri osa-alueita.   Tämän lisäksi toimijat ovat löytäneet uusia tapoja nivoa toimintaa sisäkkäin lapsi- ja perhelähtöisesti.  Esimerkiksi Espoossa koululaiset pääsevät kokeilemaan ja kokemaan osana kulttuuri-ja liikuntapolkua eri kulttuurin muotoja. Tässäkin on yksi juju takana. Jos nuori löytää itselle mieleisen harrastuksen helposti, niin tiedetään sen olevan yksi keino estää syrjäytymistä.

Kulttuurin eri osa-alueet eivät ole teknisiä suoritteita, vaan vahvasti tunnelatautunutta inhimillistä toimintaa.  Se juuri erottaakin kulttuurin monesta muusta toiminnosta. Taide koskettaa syvälle sisimpiämme.  Se ei myöskään ole irrallinen pala yhteiskunnassa, vaan sillä on suuri merkitys niin yhteiskunnalle kuin tavallisen ihmisen elämään. Taide auttaa meitä ymmärtämään maailmaa, jossa elämme, niin mennyttä kuin tulevaa. Taidekokemus sykähdyttää, naurattaa tai itkettää. Taiteen tehtävä on herättää ennen kaikkea tunteita meissä kokijoissa. Taidemuodolla ei ole väliä, koska ihmisen kokemukset ja tuntemukset ovat se ydin. Taide herkistää ja altistaa meidät uusille asioille.

Taiteeseen tulee panostaa tulevaisuudessakin, että ammattitaiteilijoiden toteuttama taide on mahdollisimman monen suomalaisen saavutettavissa asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Tässä onkin paikka miettiä, miten maakuntauudistus ei riko jo nyt luotuja uusia toimintamalleja, vaan vahvistaa sektorirajat ylittävää kehityspolkua.

Lopuksi muutamia konkreettisia ehdotuksia, jotka rakentuvat kansalaislähtöisestä näkökulmasta.  Kulttuurilla, opetuksella ja varhaiskasvatuksella sekä sosiaali- ja terveydenhuollolla tulee olla yhteisiä sektorirajat ylittäviä tavoitteita.  Näitä voisivat olla hyvinvoinnin ja onnellisuuden kasvattamiseen tai syrjäytymisen ja yksinäisyyden vähentämiseen sekä yhteisöllisyyden lisääntymiseen liittyvät tavoitteet.  Samoin rahojen jaossa tulee päästä sektorilokeroinnin sijaan kokonaisuuksien tarkasteluun.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Uudet teknologiat valtaavat alaa ? lainsäädäntö laahaa perässä

Sunnuntai 30.7.2017 - Sanna Lauslahti

Uudet teknologiat valtaavat alaa – lainsäädäntö laahaa perässä

Kesän aikana on hyvä hetki summata kevättä. Ensinnäkin vuosien laskusuhdannekiirastuli on vihdoin viimein ohitse. Talouskasvu on saanut tuulta purjeiden alle.  Hyvä niin. Uutta kasvua maamme kipeästi kaikaa, ja se tulee syntymään uusien teknologioiden ympärille. Niiden kautta tulevat uudet innovaatiot vaikuttavat niin kansalaisiin kuin yritysten arkeen.  Monet teknologiat ovat olleet tuloillaan, mutta talouden kasvu tulee myös laittamaan vauhtia uusien teknologioiden arkipäivästymiseen.

Lohkoketjuteknologia, pistepilvet, keinoäly ,kyporgit, crispr/cas-tekniikka, biosensorit ja lääkeannostelurobotit ovat esimerkkejä uusista teknologioista.  Monet näistä tuntuvat kovin kummallisille sanoille ilman sen kummempia tuntemuksia – tieteiskirjallisuuden tuotoksille. Silti jokainen näistä sanoista vaikuttaa yhteiskuntaamme monella eri tasolla ja tavalla niin hyvässä kuin pahassa. Kyse ei ole vain uusista työpaikoista, uudesta osaamisesta ja kasvusta, vaan yhä useammin myös eettisistä ja moraalisista kysymyksistä. 

Otan tähän muutamia esimerkkejä, jotka tulevat vaatimaan keskustelua kansalaisten ja päättäjien välillä. Samalla on huomioitava, että teknologisen kehityksen uusi aalto tulee ylittämään helposti mennen tullen maiden rajat.  Juuri tämän vuoksi Suomen linjaukset onkin syytä muodostaa hyvissä ajoin, jotta voimme vaikuttaa kehityksen suuntaan ja olla mukana kärkijoukoissa.

Yksi tärkeimmistä pohdinnoista on se, miten pitkälle olemme valmiit menemään ihmisten geenieditoinnissa. Tarkoitukset tässä ovat hyvät, koska sen avulla pyritään esimerkiksi perinnöllisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jopa hoitoon asti. Uudessa Crispr/Cas geeniteknisessä menetelmässä voidaan muokata perintötekijöitä. Se muistuttaa tekstinkäsittelystä tuttua etsi ja korjaa -komentoa.  Huolimatta siitä, että tämän uuden teknologian hyödyntäminen siintää tulevaisuudessa, on syytä käynnistää keskustelu jo heti ensi syksynä kansallisella tasolla mm.  millä ehdoilla ihmisten ituradan solujen perimää voidaan muokata. Samoin tulee tunnistaa lainsäädännön kehittämistarpeet. Näen erittäin tärkeänä, että nyt kun SOTE-uudistuksessa vedetään henkeä, tämän asian nostamisen myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan pohdittavaksi. 

Yksi isoja muutoksia on myös se, että elämäämme ympäröi tänä päivänä digitaalinen pilvi. Jätämme jatkuvasti yhä enemmän digitaalisia jalanjälkiä – huomaamattamme. Jokainen käyntimme sosiaalisessa mediassa jättää syvät tietojäljet elämästämme ja ystävistämme. Verkkohaut kertovat mm. kiinnostuksen kohteistamme ja sairauksistamme.  Puhelimen ja liikuntasovellusten kautta syntyy dataa siitä, missä ja miten liikumme. Tämä tieto on kauppatavaraa, jonka käytöstä emme edes täysin tiedä.  Välillä kylläkin näemme käytön konkreettisesti meille tulevien kaupallisten tarjousten muodossa. Kärjistetysti sanottuna ihmiskunta   on lähes Orwellimaisessa seurannassa, ja tulee olemaan sitä tulevaisuudessa yhä enemmän.  Onko asetettava nykyistä selvempiä rajoja, mikä tieto on yksityistä, mihin asti ja kenelle? Miten omaa tietoa voi hallita ja sen käyttöä? 

Ihmiselämä tulee olemaan yhä haavoittuvampi elämäntoimintojen ollessa digitaalisten lankojen varassa.  Jatkossa kehomme sisällä voi olla yhä useammin biosensoreita, jotka lähettävät terveysdataa eteenpäin ja samalla antavat käskyjä sisällämme oleville lääkeannosroboteille.  Terveystietoamme syötetään globaaleihin tietokantoihin ja yhdistetään geenitietoihimme, joiden pohjalta saadaan terveyttämme edistävää tietoa ja yksilöityä hoitoa. Erityisen tärkeäksi nousee ihmiselämää koskevien tietojen osalta tietoturva. Tämä näkökulma tulee nostaa yhä vahvemmin esiin mm. sisäisen turvallisuuden yhtenä osa-alueena.  

Tekoäly yleistyy ja sitä kehitetään kiivaasti. Hetki sitten uutinen kertoi, kuinka Googlen tekoäly oppi kävelemään itse. Koneoppiminen on jo tätä päivää.  Google, IBM, Microsoft ovat esimerkkiyrityksiä, jotka ovat jo jonkin aikaa rakentaneet uutta keinoälyyn pohjautuvaa tulevaisuutta. Keinoäly tekee jo tänä päivänä tarkkaakin tarkempia diagnooseja.  Silti. Haluanko kuitenkaan antaa keinoälytohtorille päätösvaltaa terveydestäni ja hoidostani.  Selviö on, että keinoäly muuttaa terveydenhuoltoa, mutta ihmisen tekemä lopullinen johtopäätös hoidosta tulee olla jatkossakin se peruslähtökohta.   Joudumme pikaisesti miettimään vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Miten pitkälle annamme vallan algoritmeille?  Kuinka pitkälle kehitämme keinoälyä? Ja miten hallitsemme itseoppivan koneen?

Pari vuotta sitten fyysikko Stephen Hawkings varoitti, että keinoälyn liian pitkälle kehittäminen voi johtaa ihmiskunnan tuhoon.  Riskinä on, että keinoäly alkaa elää omaa elämäänsä. Tilanne syntyisi, jos päästäisimme koneet kehittämään itseään kiihtyvällä vauhdilla.  Tärkeintä on pitää tiukasti huolta, että keinoäly pysyy renkinä, eikä ihmiskunta päästä sitä kasvamaan isännäksi.

Tässä oli muutama pintaraapaisu uusista teknologioista. Moni kysymys jää ilmaan roikkumaan ilman vastausta, ja kaikkia näkökulmia ei ihan vielä edes ole tunnistettu.  Selvää on, että hallituksella tulee olla nykyistä aktiivisempi ote uusien teknologioiden mukanaan tuomiin eettisiin ja moraalisiin kysymyksiin ei pelkästään Suomessa, vaan myös kansainvälisesti.  Tulemme tarvitsemaan globaalisti yhteisymmärryksen ns. uudesta eettisestä koodistosta.  Lainsäädännössä meillä tulee olla etupainotteinen ote, jossa samalla luodaan mahdollisuuksia uusille teknologioille unohtamatta eettisiä ja moraalisia kysymyksiä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomusedustajat: Ammatillinen koulutus etenee vihdoin uudelle aikakaudelle

Keskiviikko 21.6.2017 klo 14:22 - Lauslahti, Siren, Multala

TIEDOTE
20.6.2017

Kokoomusedustajat: Ammatillinen koulutus etenee vihdoin uudelle aikakaudelle

Kokoomuksen sivistysvaliokunnan edustajat Sanna Lauslahti, Sari Multala ja  Saara-Sofia Sirén iloitsevat ammatillisen koulutuksen reformin etenemisestä. Sivistysvaliokunta on tänään kokouksessaan hyväksynyt mietinnön, joka tulee eduskunnan käsittelyyn huomenna. Valiokunta on käsitellyt esitystä pitkin kevättä ja kuullut kymmeniä asiantuntijoita, minkä lisäksi valmistelussa on ollut mukana satoja eri tahoja.

Reformia on edustajien mukaan valmisteltu koko ajan hyvässä yhteistyössä kentän kanssa, ja tämä jatkui myös eduskuntakäsittelyn ajan.

”Uusi ammatillinen koulutus lähtee opiskelijan tarpeista. Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen ovat uudistuksen tärkeimmät peruspilarit, joiden varaan uusi ammatillinen koulutus rakentuu. On kiittäminen kokoomuslaista ministeriä, Sanni Grahn-Laasosta, että saamme tämän tärkeän uudistuksen vihdoin tehtyä”, toteaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä uudistetaan kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen toiminta-, ohjaus- ja rahoituslainsäädäntö. Jatkossa siirrytään yhteen järjestämislupaan, yhdistetään nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus, uudistetaan rahoitusjärjestelmä sekä lisätään työelämässä oppimisen mahdollisuuksia.

Erityisesti edustajat iloitsevat uudesta koulutussopimusmallista, joka on uusi väline työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisäämiseksi. Koulutussopimuksella korvattaisiin nykyisenmallinen työssäoppiminen.

Reformin myötä otetaan käyttöön myös ympärivuotinen haku. Tällä mahdollistetaan joustavampi koulutukseen hakeutuminen, millä ehkäistään tarpeettomien välivuosien syntymistä.

”Joustavat opintopolut mahdollistavat yksilöllisemmän etenemisen opinnoissa. Tämä parantaa koulutuksen läpäisyä ja tarjoaa jokaiselle opiskelijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen. Nykypäivänä tämä on ainoa mahdollinen tapa edetä, kun maailma ja työelämän tarpeet muuttuvat ripeästikin”, toteaa edustaja Sirén.

Sivistysvaliokunta edellyttää lausumissaan, että uudistusta seurataan opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta. Valtioneuvoston on tarvittaessa tuotava muutosesitykset eduskunnan käsiteltäväksi, mikäli huomataan, että tehdyt lainsäädäntömuutokset eivät tuo muutoksia arkeen.

”Kannamme huolta opiskelijoiden riittävistä jatko-opintomahdollisuuksista ja todellisesta jatko-opintokyvystä. Edellytämme uudistuksen tarkkaa seurantaa, jotta voimme tarvittaessa tehdä korjauksia lainsäädäntöön. Jokaisella nuorella on oltava mahdollisuus kasvaa täyteen potentiaaliinsa”, edustaja Multala päättää. 

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti, p.050 5122380

Sari Multala, p. 040 5317104

Saara-Sofia Sirén, p. 050 5132051 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ammatillinen koulutus

Kokoomuksen Lauslahti: Vauhtia rahankeräyslakiin

Lauantai 10.6.2017 - Sanna Lauslahti

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti: Vauhtia rahankeräyslakiin

 Kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti vaatii rahankeräyslain muutosten nopeuttamista. Lain uudistustyö on parhaillaan käynnissä sisäministeriössä, ja eduskunnan vapaaehtoistoiminnan tukiryhmän varapuheenjohtajan mukaan sitä on jo odoteltu riittävän kauan.

 ”Rahankeräyslaki on saatava viimein valmiiksi. Järjestöjen vapaaehtoistyöllä on Suomessa pitkät perinteet, mutta ongelmia aiheuttaa nykyinen rahankeräyslaki. Se hankaloittaa tällä hetkellä järjestöjen varainhankintaa syömällä todella paljon aikaa ja voimavaroja itse toiminnasta”, Lauslahti sanoo.

 Uudistuksen tavoitteena on lupamenettelyn sujuvoittaminen, ilmoitusmenettelyn uudistaminen ja itsesääntelyjärjestelmän luominen. Lauslahden mukaan kyseiset uudistukset ovat kaivattuja ja niiden suunta on oikea.

 ”Vapaaehtoistyön tulee saada nykyistä vahvempi rooli. Selvää on, että ilman vapaaehtoistyötä moni asia olisi jäänyt Suomessa tekemättä kokonaan tai ei parasta aikaa pyörisi. Olen sitä mieltä, että uudessa laissa ollaan oikealla tiellä. On aika suitsia turhaa byrokratia pois ja luottaa järjestötoimijoihin. Hyväntekeminen tulee tehdä helpoksi”, Lauslahti kiteyttää.

 Lauslahti on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

 

 

Lisätiedot:

 

Sanna Lauslahti

050-5122380

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomusedustajat ehdottavat selvitystä opinto-ohjauksen laadusta

Maanantai 5.6.2017 klo 12:44 - Lauslahti, Siren, Multala

TIEDOTE 3.6.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat ehdottavat selvitystä opinto-ohjauksen laadusta

Tänä viikonloppuna uudet ylioppilaat ja ammattiin valmistuneet saavat käteensä todistukset ja palkkion opiskelustaan. Kokoomuksen sivistysvaliokunnan kansanedustajat Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala haluavat onnitella kaikkia valmistuneita upeasta suorituksesta.

”Kouluttautunut nuoriso on Suomen menestystekijä nyt ja tulevaisuudessa. Koulutuksen korkea laatu ja ajantasaisuus kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla tukee parhaiten suomalaisten osaamisen kasvua ja valmiuksia pärjätä alati muuttuvassa työelämässä.  Suomalaisen kilpailukykyisen osaamisen takaa pitkällä tähtäimellä kehittämisintohimo tehdä koulutusjärjestelmämme yhä paremmaksi kaikilla eri tasoilla. Hallitusta on tässä kiittäminen, kun se on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään lukiota, ammatillista koulutusta ja koko oppimisen polkua aina työelämään siirtymiseen ja elinikäiseen oppimiseen saakka. Taklaamme näillä toimilla jatkuvasti muuttuvan ympäristön haasteita ja samalla varmistamme sen, ettei kukaan haluamattaan joudu pitämään ylimääräisiä välivuosia tai tipahda ulkopuolelle”, toteaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti.

Edustajat muistuttavat, että toisen asteen koulutusta uudistetaan parasta aikaa vastaamaan paremmin muuttuneisiin osaamistarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen reformi on eduskunnan käsittelyssä ja tarkoituksena on, että uudistus astuu voimaan ensi vuoden alusta. Reformi on edustajien mukaan tärkeä rakenneuudistus, jolla opetuksesta tehdään entistä työelämälähtöisempää ja osaamisperusteista sekä tulevaisuuden tarpeet huomioivaa.

”Työelämään tarvitaan jatkuvasti enemmän osaavia ammattilaisia – tekeviä käsiä ja käytännön osaamista. Emme voi jumiutua vanhoihin rakenteisiin, kun ne eivät tänä päivänä välttämättä enää päde eivätkä tarjoa nuorelle osaajalle sellaista osaamista, josta hän kokee olevan itselleen ammatillista hyötyä. Tähän tulee jatkossa muutos, kun opinnot voidaan räätälöidä entistä joustavammin kunkin henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Pidän tätä uudistusta ensiarvoisen tärkeänä”, toteaa Sirén.

Hallitus päätti puoliväliriihessä myös lukiokoulutuksen uudistamisesta. Lukion tuntijakokokeilut ovat jo käynnissä ja kokeilun tuloksia hyödynnetään lukiokoulutuksen uudistamisessa. Lukiokoulutuksella on edelleen keskeinen sija yleissivistävänä koulutusmuotona. Ylioppilastutkintoa pyritään hyödyntämään opiskelijavalinnassa aikaisempaa vahvemmin. Samalla varmistetaan, että myös ammatillisen perustutkinnon suorittaneilla säilyy jatkossakin mahdollisuus hakea korkeakouluopintoihin.

Edustajat korostavat, että toisen asteen on tarjottava riittävä jatko-opintokelpoisuus sekä kannustettava nuoria elinikäiseen oppimiseen. Opinto-ohjauksen rooli on tässä keskiössä. He ehdottavat, että opinto-ohjauksen laadusta käynnistettäisiin valtakunnallinen selvitys, jonka voisi toteuttaa esimerkiksi Koulutuksen kansallinen arviointineuvosto.

”Meidän on varmistettava, että jokainen toisen asteen päättävä nuori saa riittävästi tukea ja ohjausta jatko-opintoihin tai työelämään siirtymisessä. Emme ole tähän päivään mennessä toteuttaneet kansallista arviointia opinto-ohjauksesta, jonka merkitys on entisestään korostunut”, sanoo edustaja Multala.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opinto-ohjaus

Toukokuun kuukausikirje

Torstai 4.5.2017 klo 15:47 - Sanna Lauslahti

Tervetuloa tapaamaan mm.

5.6. kello 13-14.30 Nollatoleranssi Ikäsyrjinnälle, Eduskunnan kansalaisinfo

6.6. kello 16.15 Sanna-cafe tarjolla kahvia ja keskustelua katsauksen kera. Paikka: Lähellä Deli, Kauniaistentie 7, Kauniaisten ostoskeskus. Paikka tällä kertaa poikkeava, kun siirryn keskustelusta suoraan Rannalta onkimaan kts. alla

6.6. kello 17.40 Kanta-Espoon Kokoomuksen perinteinen rannaltaonginta, Espoonkeskus

 Kuntavaaleista ja valtuustokauden alkuaskeleet

Ensimmäiseksi todella suuri kiitos saadusta luottamuksesta jälleen kuntavaaleista – lähes 2300 ääntä ja toiseksi katsottaessa Espoon Kokoomuksen ääniä ministerin jälkeen. Koen suurta kiitollisuutta tästä. Pyrin tekemään jatkossakin parhaani lupausten täyttämiseksi. 

Uuden valtuustokauden alusta pari askelmerkkiä. Vaalien jälkeen paikallistasolla alkoivat puolueiden väliset neuvottelut siitä, mikä paikka menee millekin puolueelle. Vihreiden saama ääniosuuden kasvu sekä meidän Kokoomuksen ja perussuomalaisten laskeneet osuudet vaikuttavat suoraan myös paikkojen jakamiseen valtasuhteiden muutoksen myötä.  Kun paikoista on päästy sopuun, jaetaan puolueiden sisällä paikat.  Samaan aikaan käydään neuvotteluita Uudenmaan ylikunnallisten paikkojen jaosta puolueittain ja paikkakunnittain. Näistä muutama esimerkki HSY, HUS, Metropolia ja Omnia. Lopullisen päätöksen paikkajaosta tekee valtuusto kesäkuussa.  Siitä sitten uusi valtuustokausi käynnistyy.  Syksyn alkaessa rutistetaan kasaan valtuustosopimus, jossa asetetaan päätavoitteet ja keinolinjaukset.  Sen pohjalta työstetään sitten lautakuntasopimukset.

Uusi valtuusto lähtee työhönsä parempien taloustuulien puhaltaessa kuin edeltäjänsä. Toisaalta edessä on erittäin haasteellinen kausi, kun edessä on maakunta- ja soteuudistus. Se on aikakautemme suurin muutosmyllerrys.  Espoon kaupungintalous on voitollinen ja työttömyys on kääntynyt laskuun. Toisaalta metro ja muut isot hankkeet ovat vetäneet taseen velkaiseksi, ja maakuntauudistuksen häämöttäessä kaupungin kyky vastata ylikasvaneista veloista tulee olemaan vaikeampaa.  Lisäksi yksi kaupunkimme merkittävimmistä ongelmista – sisäilmaongelmaiset koulut on yksinkertaisesti hoidettava kuntoon kauden aikana.  Tähän teimme Sarkomaan Sarin kanssa runsas kuukausi sitten 28 toimenpiteen listauksen.

https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Terve-sis%C3%A4ilma-kouluihin-p%C3%A4iv%C3%A4koteihin-ja-sairaaloihin-2.pdf

 

Pari sanaa Eduskunnasta, jossa kuhinaa riittää

Kehys- ja puolivälitarkastelut ovat takana. Kolmen uuden ministerin sisääntulo tapahtuu huomenna perjantaina. Uusina ministereinä aloittavat meiltä erinomainen ja kyvykäs Antti Häkkänen, Keskustalta kokenut osaaja maatalousasioista Jari Leppä sekä Perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtaja Sampo Terho, jolle eurooppa-asiat ovat tulleet tutuksi MEPpinä.

Seuraavaksi jännitetään Perussuomalaisten puoluekokousta, ja sitä kuka valitaan uudeksi puheenjohtajaksi. Tällä on omat vaikutuksensa myös siihen, millä askeleilla hallituspolku taittuu. Itse toivon, että 100-vuotta täyttänyt Suomi kulkee seuraavat pari vuotta vakaalla hallitusaskelluksella.  Olemme saaneet enemmän päätöksiä eteenpäin nykyisellä hallituspohjalla kuin edellisellä.

Talouden suunnitelma 2018-2021: kasvun, työllisyyden, välittämisen ja osaamisen vahvistamisen aika

Keskityn kirjeessäni tällä kertaa tulevien vuosien talousnäkymiin. Ensimmäiseksi positiiviset asiat. Talous on kääntynyt vihdoin viimein kasvusuuntaan. Työttömyys on myös kääntynyt laskuun. Kasvua on odotettu jo vuosia, ja välillä on tullut itsellekin epätoivon olo, että koska laskusuhdanne saadaan käännettyä nousuun. Nyt se on vihdoin tapahtunut – viime syksystä lähtien.

Velkaa tulee silti, eli menot ylittävät tulot myös tulevina vuosina.  Velkaa kertyy lisää vuoden 2021 loppuun mennessä n. 14 mrd ja summa ylittää 120 mrd.  Ikuisena optimistina toivon, että samalla tavalla kuin laskusuhdanne yllätti ja velkaa tuli ennakoitua enemmän, että kasvu yllättäisi ja velkaa tulisi ennakoitua vähemmän. Tähän tähtäävät myös kehysriihessä päätetyt toimenpiteet. Kehyksen päätöksistä voisi sanoa, että siinä on elvyttävä ja kasvua herättelevä linja. Edeltävät vuodet olemme tehneet rankahkoja säästöpäätöksiä. Eduskunnan käsittelyssä olevat kasvuluvut ovat maltillisempia kuin muiden ennustelaitosten luvut.

2016

2017

2018

2019

2020

2021

Valtionvelka (mrd.)

102,3

107,9

112,0

116,2

118,7

122,3

Muutos edelliseen vuoteen (mrd.)

5,6

4,1

4,2

2,5

3,6

(luvut käyvin hinnoin)

 

 

 

 

 

 

 

Kasvun herättely kannattaa. Eilen istunnossa Pääministeri Sipilä avasi, miten merkittävä vaikutus on kasvulla. Valtiovarainministeriön luvut pohjaavat tänä vuonna 1,2 prosentin kasvuun, jolloin työllisyysaste kohenee n. 70 prosenttiin. Jos kasvu on 2 prosenttia, niin silloin päästään 72 prosentin työllisyysasteeseen ja samalla valtion kassan menot pienentyvät ja tulot lisääntyvät. Mahdollisuuksia merkittävämpään kasvuun luo maailmankaupan kasvu 3 prosentilla tänä vuonna. Lisäksi kustannuskilpailukykymme on vahvempi kuin aikaisempina vuosina mm. maltillisten palkankorotusten ja Kiky-ratkaisun myötä sekä kilpailijamaiden meitä korkeampien palkankorotusten kautta.  Eli näkisin, että tuleville vuosille lähtökohdat ovat ihan hyvät.

  • Työllisyysaste on 70,0 % ja työttömyysaste 7,8 % vuonna 2019.
  • Vuonna 2019 15–74-vuotiaita on töissä 45 000 enemmän ja työttöminä 42 000 vähemmän kuin v. 2015.

 Huolimatta siitä, että tilanne näyttää valoisalta, toimia ei ole riittävästi tehty. Menokuria tarvitaan ja työnteonkannusteita on lisättävä.  Kannusteisiin on tehty jo useita kiperiä toimia, ja lisää tulee tehdä. Sosiaaliturvaremontin suunnittelu/selvittely tulee aloittaa jo tällä kaudella samalla pitäen silmällä juuri kannustinloukkuja. Tässä kohdin on syytä saada eteenpäin nuorten osallistavan sosiaaliturvan tai osallistuvat perustulon pilotti, joka ohjaa nuoren suoraan työntekemisen tielle.  Yritystukiin ei uskallettu koskea, mutta niihin tulee olla valmiutta tehdä muutoksia. Erityisesti sellaisiin tukiin, jotka ovat normaalin markkinalähtöisen toiminnan tulppana tai pidetään yllä muuten kannattamatonta toimintaa tai markkinoita vääristäviin tukiin.

Lopuksi poimintoja kehyksestä ja Kokoomuksen ajatuksista jatkotyölle

  • Kokoomuksen tarjoama ratkaisu on maltilliset, työllisyyttä lisäävät uudistukset.
    • Esimerkiksi perhevapaauudistus yhdistettynä maksuttomaan päivähoitoon lisäisi työelämän tasa-arvoa ja parantaisi työllisyyttä. Nyt riihessä otettiin askelia päivähoidon osalta mutta ei saatu vielä eteenpäin perhevapaauudistusta. Kokoomus kannattaa sitä edelleen.
    • Tuottavuuden kasvua on tuettava panostuksilla tutkimukseen ja innovointitoimintaan
      • Esimerkkejä riihestä: Panostukset Suomen Akatemian lippulaivatutkimukseen (60 milj) ja Tekesille (70milj). Lisäksi lukiouudistus ja ammatillisen reformin tuki.
    • Palkkamalttia tarvitaan jatkossakin ja syksyn liittokierros tärkeä.
      • Kikyllä ollut positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, mutta maltille tarvetta jatkossakin. Työttömyys on edelleen korkealla ja julkinen talous velkaantuu.
    • Kohtaanto-ongelmiin uusia ratkaisuja – Avoimiin työpaikkoihin pitää löytyä tekijöitä
      • Kannustinloukkuja pitää saada purettua, ammatilliseen koulutukseen lisää tehoa, työnvälityksen pitää toimia, samoin asuntoja pitää rakentaa enemmän kasvukeskuksiin.
    • Kasvua tukevat veroratkaisut syksyn budjettiriihessä.

 Tässä tällä kertaa vähän pidempi viesti. Sote- ja valinnanvapaus jäivät tällä kertaa vähemmälle. Ensi viikolla saamme valinnanvapauslain Eduskuntaan. Uudistukset etenevät.

Ihanaa kevättä

Sanna

sanna.lauslahti@eduskunta.fi

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomusedustajat: Nyt on lukiouudistuksen aika!

Tiistai 2.5.2017 klo 9:44 - Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Siren, Sari Multala

Tiedote 26.4.

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomusedustajat: Nyt on lukiouudistuksen aika!

 Kokoomuksen kansanedustajat ja sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Sari Multala ja Saara-Sofia Sirén sanovat hallituksen käynnistämän lukiouudistuksen kertovan hallituksen kunnianhimosta koulutuksen uudistamisessa. Hallitus päätti käynnistää puoliväliriihessä lukiouudistuksen, jonka tavoitteena on tulla voimaan vielä tämän hallituskauden aikana. Edustajat korostavat, että muiden koulutusuudistusten jälkeen nyt on lukion vuoro.

 ”Lukiokoulutuksen tehtävä on jatkossakin olla yleissivistävä tutkinto, joka tuottaa jatko-opintokelpoisuuden. Nyt käynnistettävällä uudistuksella vahvistetaan yleissivistävyyttä ja tutkinnon laaja-alaisuutta. Uudistuksessa tulee keskittyä erityisesti koulutuksen laadun ja oppimistulosten parantamiseen, korkea-asteen opintoihin siirtymisen sujuvoittamiseen sekä joustavampien opinpolkujen tukemiseen”, toteavat edustajat.

 Kokoomusedustajien mukaan lukiokoulutuksen tulisi vastata nykyistä paremmin muuttuneiden jatko-opintojen ja työelämän tarpeisiin.

 ”Lukiokoulutus pitää päivittää 2020-luvulle. Tulevat jatko-opinnot ja työelämä vaativat koko ajan yhä laaja-alaisempaa osaamista sekä kykyä eri oppiaineiden osaamisen yhdistämiseen. Uudistuksessa tuleekin arvioida, kuinka koulutusta voitaisiin kehittää yhä laaja-alaisemman osaamisen antavaan suuntaan, esimerkiksi ilmiöpohjaista, oppiainerajat ylittävää koulutusta lisäämällä”, sanovat edustajat.

 Uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi nousee toisen ja korkea-asteen välisen kuilun kaventaminen. Kokoomusedustajien mukaan uudistuksessa on löydettävä yhdessä koulutuskentän kanssa parhaat keinot jatko-opintovalmiuksien kehittämiseksi ja aloitettava niiden määrätietoinen toteuttaminen.

 ”Lukiouudistuksessa tulee arvioida, kuinka siirtymää korkea-asteen opintoihin saataisiin sujuvoitettua. Yhä joustavammat opintopolut ja lisääntyvä yhteistyö korkeakoulujen kanssa voisivat olla keinoja tähän.  Opiskelijat voisivat mahdollisesti jo lukioaikanaan suorittaa itseään kiinnostavia yliopistojen peruskursseja ja näin aloittaa suuntautumisen tietylle alalle. Avoin korkeakouluopetus voisi mahdollistaa tämän kaikissa maan lukioissa”, sanovat edustajat.

 ”Yksi keskeinen teema tulee olemaan lukion kansainvälisyyden lisääminen. Opetusministerin väläyttelemä mahdollisuus jokaisen opiskelijan opiskelijavaihtoon on ehdottomasti selvittämisen arvoinen asia. Kokonaisuudessaan lukion uudistaminen on hyvin innostava projekti”, sanovat kokoomusedustajat.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukio

Kokoomuksen Jaskari ja Lauslahti: Hallituksen innovaatio- ja tutkimustoiminnan 240 miljoonan panostukset tukevat kasvua

Tiistai 2.5.2017 klo 9:43 - Sana Lauslahti, Harri Jaskari

Tiedote 26.4.

Kokoomuksen kansanedustajat Harri Jaskari ja Sanna Lauslahti iloitsevat hallituksen panostuksista innovaatio- ja tutkimustoimintaan puoliväliriihen yhteydessä.

 Hallitus on osana puolivälitarkastelua päättänyt tukea Suomen orastavaa kasvua vahvistamalla innovaatio- ja tutkimustoiminnan rahoitusta yhteensä 240 miljoonalla eurolla. Tekesin määrärahoja lisätään päätöksen mukaan yhteensä 70 miljoonalla eurolla vuosille 2018 ja 2019. Rahoitusta suunnataan kasvua vauhdittaviin yritysten, tutkimuslaitosten ja valtion yhteishankkeisiin. Suomen Akatemialle varataan vastaavasti yhteensä 50 miljoonaa euroa lippulaiva-tutkimuskeskittymien toteuttamiseen vuosina 2018 ja 2019. Lippulaivat perustetaan yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteyteen. Hallitus hakee lisäpanostuksia osaamiseen ja koulutukseen myös pääomituksen avulla. Tekesille ja Suomen Akatemialle varataan molemmille 60 miljoonan euron pääomitus. Lisäksi pk-yrityksille suunnattua innovaatioseteliä jatketaan ja sen määrärahatasoa nostetaan.

 - Suomen taloudessa on ollut vihdoin nähtävissä merkkejä paremmasta. Hitaasti elpyvän kasvun pohjaa on vahvistettava ja kasvu on saatava kestävälle uralle. Tutkimus- ja innovointitoiminnan uusien panostuksien ansiosta yrityksemme pysyvät mukana teknisen kehityksen aallonharjalla ja pystymme nostamaan suomalaisten tuotteiden ja palvelujen jalostusastetta, kansanedustaja Harri Jaskari sanoo.

Osaaminen, kasvu ja työllisyys olivat hallituksen keskeisiä teemoja puoliväliriihessä. Kansanedustajat Jaskari ja Lauslahti iloitsevat, että panostuksia tehtiin sekä perustutkimukseen sekä yrityksien innovointitoimintaan.

 - Menestyksemme pienenä kansakuntana on aina pohjannut osaamiseen. On järkevää, että hallitus panostaa tasapainoisesti sekä yritysten innovointitoimintaa että yliopistojen huippututkimukseen. Rahoituslisäykset täydentävät toisiaan ja luovat pohjaa uusien suomalaisten menestystarinoiden synnylle, Lauslahti toteaa.

- Ilman laadukasta perustutkimusta ei uusia innovaatioita synny yrityksissä, mutta toisaalta perustutkimuksenkaan resursseja ei voida turvata ilman menestyviä yrityksiä ja talouskasvua, Jaskari muistuttaa.

Jaskari ja Lauslahti painottavat, että Kokoomuksella on haluja pitkällä aikavälillä entisestään vahvistaa yliopistojen perustutkimuksen resursseja.

- Laadukas ja pitkäjänteinen perustutkimus on tulevaisuuden innovaatioiden kasvualusta. Siksi Suomen Akatemian lisärahoitus on todella hyvä päätös hallitukselta, Lauslahti päättää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tutkimus, innovaatiot, korkeakoulut, yliopisto

Kokoomusedustajat: Tutkimuksen rahoitus käännettiin nousu-uralle ? työn on jatkuttava

Tiistai 2.5.2017 klo 9:41 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 28.4.2017

Julkaisuvapaa

 

Kokoomusedustajat: Tutkimuksen rahoitus käännettiin nousu-uralle – työn on jatkuttava

 Tutkimusrahoituksen nostaminen nousu-uralle on yksi tänään hyväksytyn valtion lähivuosien kehysbudjetin merkittävistä teoista, iloitsevat kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti. Panostukset tutkimukseen ja innovaatioihin ovat vuosina 2018-2021 yhteensä 163 miljoonaa euroa sekä 120 miljoonaa euroa pääomituksena. Edustajien mukaan tämä on suunta, jolla Suomi saadaan nousuun.

 ”Suomen vahvuus kansakuntana on ollut korkea osaaminen. Sitä meidän on vaalittava ja vahvistettava. Maamme kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta on täysin välttämätöntä, että työtä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen vahvistamiseksi jatketaan. Nyt tehty päätös lisärahoituksesta on periaatteellisesti merkittävä ja se oli Kokoomuksen eduskuntaryhmän keskeinen tavoite. Kokoomuslaisen ministerin johdolla saamme nyt käännettyä tutkimusrahoituksen nousuun”, edustajat toteavat.

 Lauslahti toimii eduskunnan sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana ja Sarkomaa valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenenä.

 Hallitus on päättänyt tukea yliopistojen profiloitumista luomalla Suomeen uusia kestävän kasvun kannalta merkittäviä tutkimuksen lippulaivayksiköitä. Nämä toimivat yliopistojen tai tutkimuslaitosten osana ja niillä olisi joustava kytkentä kasvualojen liiketoimintaan. Tarkoituksena on, että lippulaiva-tutkimuskeskittymät kykenevät etsimään sellaisia vahvan osaamisen alueita, joilla on uusia mahdollisuuksia edistää kasvua.

 Suomen Akatemian kautta tutkimukseen investoidaan 50 miljoonaa euroa vuosina 2018–2019. Yrityslähtöiseen tutkimukseen ja innovaatioihin puolestaan kohdistetaan TEKESin kautta 70 miljoonaa euroa. Datalähtöisen tutkimuksen infraan panostetaan yhteensä 33 miljoonaa euroa vuosien 2018 ja 2021 välillä, minkä lisäksi innovaatiosetelin käyttöön osoitetaan lisärahoitusta noin 10 miljoonaa vuosina 2018 ja 2019.  Molempien, Suomen Akatemian ja TEKESin, kautta jaettava pääomitus lippulaivoihin on 60 miljoonaa euroa.

 -      ”Erityisesti Suomen Akatemian kautta uusiin lippulaivayksiköihin kohdistuvat panostukset ovat tärkeä lisäinvestointi tutkimuksen rahoitukselle. Suoralla rahoituksella voidaan kohdistaa rahaa suoraan tutkimukseen. Tärkeää on, että uusissa yksiköissä rahoitus kohdistuu tutkimukseen sen laadun ja oletetun vaikuttavuuden perusteella. Meidän näkemyksemme mukaan hallitus tukee nyt monipuolisesti erilaista tutkimustoimintaa tällä päätöksellään, kun laadukasta ja vaikuttavaa tutkimusta tuetaan. Rahoituksella pyritään saamaan tutkimustyössä syntyneet innovaatiot mahdollisimman tehokkaasti hyödynnetyiksi elinkeinoelämän ja koko maamme kasvumahdollisuuksien tueksi”, edustajat sanovat.

 Lauslahden ja Sarkomaan mukaan tutkimusrahoitusjärjestelmän kehittämistä tulee jatkaa.

 ”Lisäpanostuksia tutkimukseen on edelleen tehtävä. Haluamme tässä yhteydessä nostaa esille myös perustutkimuksen vahvistamistarpeen, sillä ilman sitä ei synny myöskään kaivattuja innovaatioita. Lisäksi tutkimusrahoitusjärjestelmää on yksinkertaistettava osana korkeakouluvisiotyötä, edustajat painottavat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tutkimus, innovaatiot, korkeakoulut, yliopisto

Kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmä: Ammatillisen koulutuksen reformi on tarpeen!

Maanantai 24.4.2017 klo 13:08 - Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Siren, Sari Multala

Tiedote 24.4.

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen sivistysvaliokuntaryhmä: Ammatillisen koulutuksen reformi on tarpeen!

 Kokoomuksen eduskuntaryhmän sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Lauslahti, Saara-Sofia Sirén ja Sari Multala pitävät tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen reformi etenee. Kansanedustajien mukaan oli välttämätöntä, että eduskunta saa reformin vielä kevätkauden aikana käsiteltäväkseen, jotta lainsäädäntö saadaan hyväksyttyä ennen syksyä. Uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuoden 2018 alusta, ja siksi myös ammatillisen koulutuksen järjestäjille tulee taata riittävästi aikaa oman toimintansa muutosten valmisteluun.

 ”Nyt oli viimeinen hetki viedä ammatillisen koulutuksen reformia eteenpäin, jotta ammatillisen koulutuksen yksiköt ympäri Suomen voivat tehdä muutokset omaan toimintaansa huolellisesti. Vaikka ammatillisen koulutuksen reformia on valmisteltu jo pitkään hyvässä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien ja alan parhaiden ammattilaisten kanssa, myös sivistysvaliokunta tarvitsee riittävästi aikaa reformin käsittelyyn. Tällä aikataululla hallituskauden suurin koulutusuudistus saadaan käsiteltyä perinpohjaisesti ennen eduskunnan kesätaukoa”, sanoo sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti.

 Ammatillisen koulutuksen reformia tehdään, jotta jokaisella ammattiin opiskelevalla olisi mahdollisimman hyvät eväät tulevaisuuden työelämään. Suurin yksittäinen ajattelutavan muutos tehdään ammatillisen koulutuksen opiskelijalähtöisyyttä lisäämällä. Jatkossa opinnoissa keskitytään erityisesti puuttuvan osaamisen hankkimiseen, mikä parantaa koulutuksen läpäisyaikoja aikuisopiskelijoiden osalta.

 ”Jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle tehdään jatkossa oma henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa selvitetään, millaista osaamista opiskelija tarvitsee ja miten sitä hankitaan. Näin voidaan luoda jokaiselle omiin tarpeisiin sopiva koulutuspolku ja oppimista tukevat tukitoimet. Tämä on tärkeä askel opintojen yksilöllistämisessä”, sanoo Saara-Sofia Sirén.

 Kansanedustajien mukaan ihmisten työurat ovat nykyisin entistä moninaisempia ja muuttuvampia. Yhä tärkeämpään rooliin nousee valmius uuden oppimiseen. Tutkinnon osaamisperusteisuus antaa mahdollisuuden oman osaamisen täydentämiseen työelämän aikana nykyistä joustavammin. Kun jokainen voi käydä helposti täydentämässä tarvitsemaansa osaamista yksittäisenkin moduulin verran, on oman osaamisen ajantasaisena pitäminen työuran aikana yhä helpompaa.

 ”Nykyisin esimerkiksi alanvaihto vaatii useissa tapauksissa kokonaan uuden tutkinnon suorittamisen. Jatkossa alanvaihto työelämässä olisi nykyistä joustavampaa. Jokaiselle alanvaihtoa harkitsevalle työntekijälle katsotaan yksilöllisesti, mitä täydentäviä opintomoduuleita hän tarvitsee saadakseen uuden alan osaamisen. Näin alalta toiselle siirtyminen muuttuu nykyistä joustavammaksi”, sanoo Sari Multala.

 Ammatillisen koulutuksen reformissa lisätään myös työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Kansanedustajat pitävät tätä mahdollisuutena ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistamiseksi.

 ”Reformi on askel työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen. Oppisopimusjärjestelmän rinnalle otetaan käyttöön uusi koulutussopimus. Sellaiset opiskelijat, joiden pääsy opiskelemaan oppisopimuksella on ollut vaikeaa syystä tai toisesta, voisivat päästä opiskelemaan koulutussopimuksella itselleen tutkintoa. Koulutussopimuksella yritys voisi tarjota ilman aiempaa osaamista alalle tulevalle nuorelle koulutuspaikan, jossa tämä voisi opiskella käytännön työtehtävissä. Näin myös käytännön kautta oppiville tarjotaan nykyistä paremmat mahdollisuudet itselleen sopivaan opiskeluun”, sanovat kansanedustajat.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ammatillinen koulutus

Kokoomuksen Lauslahti haastaa poliittiset päättäjät tiiviimpään yhteistyöhön tiedemaailman kanssa

Maanantai 24.4.2017 klo 13:03 - Sanna Lauslahti

TIEDOTE 22.4.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti haastaa poliittiset päättäjät tiiviimpään yhteistyöhön tiedemaailman kanssa

 Kokoomuksen kansanedustaja ja Tutkaksen, eli tutkijoiden ja kansanedustajien seuran puheenjohtaja Sanna Lauslahti toivoo entistä laaja-alaisempaa yhteistyötä päätöksentekijöiden ja tutkijoiden välillä.

 Lauslahden mukaan eduskunnan valiokunnilla on jo tällä hetkellä hyviä vakiintuneita käytäntöjä kuulla säännöllisesti ajantasaista tutkimustietoa käsiteltäviin lakiehdotuksiin liittyen, mutta myös uudenlaisia menetelmiä voitaisiin hänen mukaansa soveltaa.  Hänen mukaansa esimerkiksi tulevaisuusvaliokunnan vastatietoraportin ehdotuksia on syytä viedä eteenpäin. Raportissa esitettiin asiantuntijuuden jakamista akateemiseen, näköalapaikan, kokemus- ja näkemysasiantuntijuuteen, jotta valiokunnissa voitaisiin lisätä ymmärrystä siitä, mihin asiantuntijan esittämä tieto pohjaa.

 Lisäksi Lauslahti muistuttaa, että tutkijoiden ja päättäjien dialogin vahvistamiseen on käytettävissä myös tuore Tutkaksen organisoima tutkijarekisteri, joka tarjoaa kansanedustajille helpon tavan löytää tarpeen vaatiessa sopivia tutkijoita.

 - Tiedebarometrissa on tullut esille,  että suomalaiset arvostavat tiedettä ja tutkimusta. Samoin tällaisena aikakautena, jossa totuutta hämärretään ja kun eletään eräänlaista totuuden jälkeistä aikaa, tulee poliittisessa päätöksenteossa käyttää nykyistä enemmän tutkittua tietoa ja kuulla tutkijoita.  Olisi hyvä pitää huolta siitä, että jokaisessa merkittävässä poliittisessa asiassa kuullaan vähintään yhtä käsiteltävää asiaa koskevaa tieteellistä asiantuntijaa, Lauslahti linjaa.

 Lauslahti puhuu tänään lauantaina järjestettävällä maailmanlaajuisella Tiedemarssilla, joka haluaa kiinnittää huomiota tutkitun tieteen merkitykseen nykymaailmassa. Lauslahden mukaan yhteistyötä tiedeyhteisön kanssa erityisesti poliittisen päätöksenteon tukena tulee lisätä, sillä vuoropuhelun lisäksi se tuottaa yhteiskuntaan tervetullutta läpinäkyvyyttä sekä lisää keskinäistä luottamusta.

 - Meidän tulee tukea poliittisten päättäjien ja tiedemaailman välistä keskustelua. Meidän poliitikkojen tulee kyetä kertomaan selkeämmin millaista tietoa tutkimuksesta tarvitsisimme, jotta tutkijat  kykenisivät kertomaan mahdollisimman hyvin tietoa päätöksentekoa hyödyttävällä tavalla. Tutkijoiden ja kansanedustajien seura on tehnyt jo vuosia tätä hyvää työtä, mutta haluan kannustaa myös ihan kaikkia muitakin vastaavassa asemassa olevia pohtimaan tieteen hyödyntämisen vahvistamista nykyistä enemmän, hän sanoo.

 Lauslahden mukaan nyt tulisi selvittää, miten tutkimuslaitosten tutkimustyötä voitaisiin hyödyntää lainvalmistelussa mahdollisimman hyvin. Selvää on se, että tutkijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden vuorovaikutusta tulee vahvistaa.

 - Tämä onnistuisi esimerkiksi perustamalla ministeriökohtaisia asiantuntijaverkostoja tukemaan ministeriöiden ja valiokuntien työtä, Lauslahti sanoo.

 Kansanedustaja painottaakin haastavansa nyt kaikki edustajakollegansa olemaan entistä aktiivisemmassa yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa.

 - Haastan edustajakollegat olemaan aktiivisessa yhteistyössä tiedemaailman, erityisesti nuorten tutkijoiden kanssa. Nuorilla tutkijoilla voi olla annettavan ainutlaatuisia ja tuoreita ajatuksia, joita emme ole osanneet vielä edes ajatellakaan. Jo nuorille tutkijauran alkuvaiheessa oleville olisi hyvä antaa perusymmärrystä poliittisesta päätöksenteosta. Samalla me edustajat saisimme paremman ymmärryksen siitä, millaista tiedemaailman arki on käytännössä. Tällaisella yhteydenpidolla tiedemaailman ja eduskunnan yhteistyöhön päädyttäisiin jo tiede- ja poliittisen uran alkupäässä ja yhteistyöstä saataisiin muodostettua tiivistä ja toimivaa, hän toteaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomus haastaa uudet valtuutetut mukaan tekemään töitä terveiden koulujen ja sairaaloiden turvaamiseksi

Torstai 6.4.2017 klo 15:08 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 6.4.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomus haastaa uudet valtuutetut mukaan tekemään töitä terveiden koulujen ja sairaaloiden turvaamiseksi

 Kokoomuksen eduskuntaryhmä on julkistanut tänään ”Terve sisäilma kouluihin, päiväkoteihin ja sairaaloihin”-pamfletin, jossa esitetään 28 konkreettista toimenpide-ehdotusta rakentamaan terveen sisäilman kouluja, päiväkoteja ja sairaaloita. Kokoomuksen kansanedustajien Sanna Lauslahden ja Sari Sarkomaan johdolla valmistellussa pamfletissa esitetään tuleville kuntapäättäjille työkaluja, joilla kunnallisessa päätöksenteossa voidaan kitkeä ja ennaltaehkäistä sisäilmaongelmia.

 ”Kokoomus haastaa kaikki tulevat valtuutettunsa tekemään töitä terveiden päiväkotien, koulujen ja sairaaloiden eteen. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva vastuu siitä, että heidän kotikuntiensa tilat ovat terveellisiä käyttää. Seuraavalla valtuustokaudella tulee ottaa kärkitavoitteeksi terveelliset tilat jokaisessa Suomen kunnassa”, toteavat Lauslahti ja Sarkomaa.

 ”Hälyttävä määrä lapsia ja aikuisia altistuu päivittäin erilaisille sisäilmaongelmille. Kauniit sanat siitä, että laitamme sisäilmaongelmat kuntoon ei riitä.  Seuraavina vuosina tarvitaan lukuisa joukko ripeitä ja konkreettisia toimia, joilla taataan terveellinen oppimisympäristö päiväkodeissa ja kouluissa ja työtila julkisissa rakennuksissa työtään tekeville työntekijöille.  Pamfletissa esitämme kuntatasolla tehtäviä toimenpiteitä, joilla kunnissa voidaan vaikuttaa sisäilmaongelmien nykyistä tehokkaampaan tunnistamiseen, ennaltaehkäisemiseen ja korjaamiseen. Sisäilmaongelmat on otettava vakavasti ja niihin on puututtava matalalla kynnyksellä”, toteavat edustajat.

 Kansanedustajien mukaan sisäilmaongelmat ovat valtakunnallinen haaste. Koska ongelma on niin yleinen, raportissa esitetään, että kuntiin luotaisiin sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn pureutuvat suunnitelmat.

 ”Jokaiseen kuntaan on saatava yli valtuustokauden ulottuva toimenpidesuunnitelma sisäilmaongelmien ehkäisemiseksi, ja sen tulee pitää sisällään rakennusten vuosi- ja peruskorjaussuunnitelma. Suunnitelmassa tulee vahvistaa valmiiksi toimintatavat siitä, miten epäiltyyn tai havaittuun sisäilmaongelmaan reagoidaan.  Jos sisäilmaongelmia tulee tietoon, tulee tilanteen selvittely aloittaa viipymättä. Lisäksi jo pitkään on ollut tiedossa, että sisäilmaongelmaisten rakennusten hidas korjaustahti on kerryttänyt peruskorjausvelkaa merkittävään määrään maamme kuntia. Peruskorjausvelan kehittyminen on syytä raportoida kerran vuodessa kunnanvaltuutetuille. Näin valtuutetuilla saadaan nykyistä selkeämmin tieto tekemättä olevista peruskorjauksista ja jokaiselle kuntalaiselle voidaan saada tieto tehdyistä korjaussuunnitelmista”, toteaa Lauslahti.

 Yhtenä keinona kansanedustajat ehdottavat avoimuuden lisäämistä. Avoin, oikea ja saatavilla oleva tieto lisäisi monissa tilanteissa luottamusta ja vähentäisi huolta.

 ”Kouluterveydenhuollon velvollisuuksiin kuuluu tarkastaa kouluyhteisön ja ympäristön terveellisyys ja turvallisuus yhteistyössä muiden tahojen kanssa joka kolmas vuosi. Pidän tärkeänä, että raportit näistä tarkastuksista olisivat julkisia, jotta vanhemmilla ja tilojen kaikilla käyttäjillä olisi myös tieto siitä, missä kunnossa koulu- tai päiväkotirakennus on”, Sarkomaa toteaa

 

”Jokaisella koululaisella, heidän vanhemmillaan ja sairaalan työntekijöillä tulee olla helposti saatavilla oleva tieto siitä, mihin hän voi ilmoittaa epäilemistään sisäilmaongelmista. Kunnissa tulee olla yksi toimija, joka vastaanottaa nämä ilmoitukset ja vastaa selvitystyön aloittamisesta. Kuntien tulee tarjota kuntalaisille yksi taho, jonka kanssa asioida ja jonka he voivat luottaa ottavan vastuun ongelman selvittämisestä.  Jokaisella rakennuksella olisi hyvä olla oma nimetty talonmies”, edustajat päättävät.

 

Pamfletti kokonaisuudessaan: https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/frantic/kokoomus/Terve-sis%C3%A4ilma-kouluihin-p%C3%A4iv%C3%A4koteihin-ja-sairaaloihin-2.pdf

 

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sisäilmaongelma, homekoulut, terveys

Korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana

Perjantai 31.3.2017 klo 13:38 - Sanna Lauslahti

Korkeakoulutus on säilytettävä maksuttomana

 Etla ehdotti, että Suomessa lähdettäisiin selvittämään lukukausimaksujen ottamista käyttöön korkeakouluissa. Ehdotuksen on syytä saada täystyrmäys. Maksuton koulutus on yhteiskunnan peruskivi, joka takaa mahdollisuuksien tasa-arvon ja oikeuden sivistykseen.

 Lisäksi opiskelijat ovat jo kantaneet kortensa kekoon taloustalkoissa.  Lukukausimaksut ovat hallituksen ohjelman vastaisia. Kokoomus ei kannata lukukausimaksuja suomalaisille opiskelijoille, eikä tämä hallitus tule niitä edistämään.  

 Kaikilla tulee olla mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin haluaa vaikka tohtoriksi asti ilman lukukausimaksuja. Vanhempien rahapussin paksuus ei saa määritellä yhdenkään nuoren opiskelumahdollisuuksia. Pienenä maana meillä ei ole varaa menettää yhtään lahjasta nuorta. Jokaisella suomalaisella nuorella tulee olla tasaveroiset mahdollisuudet kouluttautua niin pitkälle kuin oma ahkeruus ja taidot riittävät.

 Aivan eri asia on koulutusvienti, jonka kautta voidaan saada yksi uusi kasvuala suomelle uusine työpaikkoineen.  Tämän vuoksi keskustelussa ei saa sekoittaa EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta perittäviä maksuja ja kotimaisten opiskelijoiden koulutuksen maksuttomuutta.  

Koulutusvienti laajentaa yliopistojen rahoituspohjaa ja osaamista suomalaisten nuorten hyväksi. Koulutusviennistä hyötyvät kaikki. Tässä on tehty kuitenkin selkeä rajanveto – suomalaisille opiskelijoille ei tule lukukausimaksuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lukukausimaksut, korkeakoulutus, opiskelijat

Kokoomuksen Lauslahti ja Sazonov: Nuorten ja eläkeläisten ääni kuuluviin työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa

Maanantai 20.3.2017 klo 19:46

Tiedote 16.3.

Julkaisuvapaa heti

 Kokoomuksen Lauslahti ja Sazonov: Nuorten ja eläkeläisten ääni kuuluviin työeläkeyhtiöiden hallintoneuvostoissa

 Kokoomuksen kansanedustaja ja senioriverkoston puheenjohtaja Sanna Lauslahti sekä Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov ehdottavat, että työnantajat ja työntekijät nimeäisivät nuorten ja eläkeläisten edustajat omille paikoilleen eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoihin. Lauslahden ja Sazonovin mukaan näin voidaan lisätä sekä eläkeläisten että nuorten luottamusta järjestelmään.

”Eläkeyhtiöitä on pääosin hoidettu hyvin, ja eläkejärjestelmämme on kestävällä pohjalla. Eläkekeskustelussamme huokuu silti epäluottamus, jota tulisi purkaa avoimuutta lisäämällä. Työnantajat ja työntekijät voisivat tehdä avoimuuden nimissä kädenojennuksen ja nimittää seuraavalla kerralla eläkeläis- ja nuorisojärjestöjen edustajia paikoilleen eläkeyhtiöiden hallintoneuvostoihin”, ehdottavat Lauslahti ja Sazonov.

Kokoomuslaisten mukaan eläkejärjestelmän kestävyyden tärkeimpiä piirteitä on luottamus.

 ”Eläkejärjestelmämme kannalta tärkeintä on, että siihen voivat luottaa nuoret tulevina eläkkeiden maksajina, eläkkeitä kartuttava aktiiviväestö sekä eläkeläiset. Erityisesti nuorten ja jo eläkkeellä olevien ääni ei kuulu riittävästi nykyisissä rakenteissa. Tähän on saatava muutos”, sanovat Lauslahti ja Sazonov.

Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoneuvostoissa on oltava työeläkeyhtiölain mukaan vähintään puolet vakuutuksenottajien ja vakuutettujen edustajia.  Heidät valitaan keskeisten työntekijä- ja työnantajajärjestöjen ehdotuksesta. Työntekijät ja yritykset ovat edustettuna, mutta nuorilta ja eläkeläisiltä puuttuu paikka hallintoneuvostoista. Työeläkevakuutettuja on runsas 2,7 miljoonaa (vuonna 2015).

 

”Luottamus rakentuu avoimuudelle, läpinäkyvyydelle ja oikeudenmukaisuudelle. Kaikkien osapuolten näkökulmasta tässä on vain voitettavaa. Työmarkkinajärjestöjen kädenojennus olisi hieno ele luottamuksen lisäämiseksi”, sanovat Lauslahti ja Sazonov.

Lisätiedot:

Sanna Lauslahti

puh. 050 512 2380

 

Daniel Sazonov

puh. 045 1296 812

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: eläkeyhtiöt, hallintoneuvosto, eläkeläiset, nuoret

Euroopan lääkevirasto Helsingissä laittaisi lentoon terveysalan kasvun

Maanantai 20.3.2017 klo 19:19 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 17.3.2017

Vapaa julkaistavaksi

Euroopan lääkevirasto Helsingissä laittaisi lentoon terveysalan kasvun

EU-ministerivaliokunta on tehnyt tänään päätöksen, että Suomi tavoittelee Euroopan lääkevirastoa EMA:aa. Lontoossa toimivaa virastoa ollaan siirtämässä brexitin vuoksi muualle. Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti iloitsevat siitä, että Suomea on tarttunut tärkeään mahdollisuuteen. Tämän on hyvä tulevaisuuspäätös, jolla rakennetaan tulevaisuuden kasvua suomalaisen huippuosaamisen varaan. ”Suomen on nyt yhdistettävä voimansa ja vietävä hakuprosessi tuloksekkaasti maaliin”, toteavat Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti

EMAn saamista Suomeen edistää se, että hallitus ratkaisee myös viipymättä auki olevan Suomen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeaa koskevan kysymyksen. Aikoinaan tehty lääkealalle haitalliseksi osoittautunut päätös ei saa jarruttaa Euroopan lääkeviraston saamista Suomeen. Selvitystyöryhmä (2015) ja selvityshenkilö Soininvaara (2017) ovat esittäneet, että sijainti Helsingissä turvaa parhaiten laitoksen kansainvälisen kilpailukyvyn ja toimivuuden. Kumpikin esitti perustellusti nykyisen monipaikkakuntamallin vakiinnuttamista siten, että viraston päätoimipaikka on Helsingissä.

”Suomella on vahvaa osaamista alalta ja olemme etunojassa lääkealan kehityksessä. Meidän vahvuutenamme on EU:n kemikaaliviraston sijainti Helsingissä, joka tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hakea synergiaetuja ja syvää yhteistyötä lääkeviraston kanssa. Suomella on myös poikkeuksellisen merkittävää kehitystyötä mm. yksilöllisen lääkehoidon kehittämisessä genomikeskuksen ja biopankkien kanssa”, toteaa Sarkomaa.

”Suomi kaipaa uutta kasvua ja työtä. Virastossa on 900 työntekijää ja sen ympärillä on n. 4000 henkilön asiantuntijaverkko. EMA vauhdittaisi terveysalan kasvustrategian toimeenpanoa. Meillä ei ole varaa menettää tätä mahdollisuutta. Maamme tavoitteena tulee olla se, että olemme tulevaisuudessa terveys- ja lääkealan pohjoismainen pääkaupunki”, esittää Lauslahti.

Edustajat ovat jättäneet Fimeasta ja Emasta kirjallisen kysymyksen (KK 76/2017 vp).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan lääkevirasto, EMA, Fimea

Vanhemmat kirjoitukset »