Vos-uudistus jää torsoksi, jos rahoitusta ei lisätä

Perjantai 22.12.2017 - Sanna Lauslahti

Vos-uudistus jää torsoksi, jos rahoitusta ei lisätä

Nykyinen taiteen valtionosuusjärjestelmä (VOS) on aikansa lapsi, jossa on ollut omat ongelmansa. Esimerkiksi uusien toimijoiden pääseminen järjestelmän piiriin on ollut hankalaa. Järjestelmä on rajattu koskemaan vain museoita, orkestereita ja teattereita, eikä se huomioi taiteen laajentunutta kenttää riittävän hyvin. Näin meille on syntynyt taiteeseen kahdet markkinat eli valtion rahoittama VOS ja Taiken rahoittama vapaa kenttä.

Taiteen vapaan kentän ongelma on lisäksi rahoituksen lyhytaikaisuus. Taiteen tekeminen vie aikaa, koska kyse on luovasta prosessista. Esimerkiksi, jos produktion valmistaminen vie kaksi vuotta, niin  tällöin rahoitusta pitää nykyisin hakea kummallekin vuodelle erikseen ja varmuutta rahan saamisesta ei ole. Tämä ei yksinkertaisesti mahdollista työskentelyn pitkäjänteisyyttä.

On jo aika saada päätös uudesta rahoitusmallista. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän esityksessä uusi rahoitusmalli kokoaisi nykyiset valtionosuudet, niihin liittyvät avustukset sekä harkinnanvaraiset toiminta-avustukset yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tunnistaa erilaiset toimijat. Mallissa tulee olemaan pitkäaikaista ja lyhytaikaista rahoitusta sekä näiden toteutumista tarkastellaan määräajoin. Uuden lain tavoitteena on edistää korkeatasoisen ja ammattimaisen esittävän taiteen saavutettavuutta, niin valtakunnallisesti kuin alueellisestikin. Pidän tärkeänä sitä, että nyt on nostettu esiin nimenomaan ammattilaisuus, ammattilaisten tekemä taide. Lain tavoitteena on myös lisätä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Uudistusta on tehty tiukasti yhteistyössä taidekentän toimijoiden kanssa ennakkoluulottomalla asenteella. Samalla on noussut huoli rahoituksen riittävyydestä, kun uudistuksen myötä jakajia tulee samalle kukkarolle lisää. Huoli rahoituksen riittävyydestä on otettava vakavasti. Selvää on, että ilman lisärahoitusta uudistus jää torsoksi. Tällöin uusia taiteen toimijoita ei saada rikastuttamaan kulttuurikenttäämme riittävässä laajuudessa. Samalla kun uudistuksesta tehdään päätös, on tehtävä päätös myös lisärahoituksesta.

 

Sanna Lauslahti (kok.)

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taide, vos, rahoitus

Kokoomuksen Lauslahti ja Sarkomaa: Eduskunta tekee kaivatut lisäykset kulttuuribudjettiin

Tiistai 19.12.2017 klo 18:49 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

Tiedote 18.12.2017
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Lauslahti ja Sarkomaa: Eduskunta tekee kaivatut lisäykset kulttuuribudjettiin

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa ovat tyytyväisiä siihen, että kokoomuksen tavoite lisätä kulttuurin ja koulutuksen määrärahoja eduskunnassa käydyissä valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien neuvotteluissa toteutui. Lopputuloksena kokoomukselle tärkeät kulttuuritavoitteet etenevät.

”Ensi vuonna taiteilijoiden toimeentuloa helpottavan taiteilija-allianssin selvitystyöhön myönnetään eduskunnan toimesta erillinen 50 000 euron määräraha. Tämän lisäksi eduskunta päätti myöntää 250 000 euroa taiteilijoiden näyttelypalkkiokokeilun jatkamiseen.  On todella hienoa, että suomalainen kulttuuriala saa nämä ansaitsemansa määrärahat. Esimerkiksi allianssimalliin voitaisiin ottaa mallia Ruotsista ja helpottaa taiteilijoiden sirpaleista toimeentuloa. Allianssimalli tulee saada pilotointivaiheeseen mahdollisimman nopeasti. ”, Lauslahti ja Sarkomaa  toteavat.

Eduskunta lisää hallituksen budjettiesitykseen 950 000 euroa kulttuuriviennin edistämiseen. edustajat iloitsevat panostuksesta suomalaisen kulttuurin levikin edistämiseen.

”On hienoa, että kulttuurivientiin saatiin lisärahaa. Viennin kannalta olennaista on, että suomalaiset taiteilijat ja kulttuuritoimijat ovat kansainvälisesti verkottuneita ja läsnä halutuilla kohdemarkkinoilla. Suomessa vientipotentiaalia ei taiteen ja kulttuurin alalla olla saatu hyödynnettyä tarpeeksi. Määrärahalisäys auttaa kotimaisia taiteilijoita brändäämään ja markkinoimaan itseään kansainvälisillä markkinoilla.”, kokoomusedustajat summaavat.

Ensi vuonna myös museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitukseen tarkoitettu valtionosuusjärjestelmä uudistuu. Uusi rahoitusmalli kokoaa nykyiset valtionosuudet, niihin liittyvät avustukset sekä harkinnanvaraiset toiminta-avustukset yhdeksi kokonaisuudeksi. Lauslahden ja Sarkomaan mielestä tämä on askel oikeaan suuntaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kulttuuri, budjetti 2017, taide, taiteilija-allianssi, esittävien taiteiden vos

Kokoomuksen Lauslahti: Taiteilija-allianssi sai tuulta purjeiden alle

Tiistai 12.12.2017 klo 17:34 - Sanna Lauslahti

Tiedote 12.12.2017

Julkaisuvapaa heti

 

 

Kokoomuksen Lauslahti: Taiteilija-allianssi sai tuulta purjeiden alle

 Valtionvarainvaliokunta esittää ensi vuodelle taiteilijoiden toimeentuloon liittyvän taiteilija-allianssin selvitystyöhön 50 000 euron määrärahan. Taiteilija-allianssi tarkoittaa tietyt ehdot täyttävien alalla työskentelevien freelancer-taiteilijoiden palkkausjärjestelmää siihen erikseen luodun organisaation kautta.

 ”Olen erittäin tyytyväinen, että valtiovarainvaliokunta esitti budjettilisäyksenä taiteilija-allianssimallin selvitystyöhön 50 000 euroa.  Näin taiteilija-allianssimalli sai tuulta purjeiden alle. Tavoite tulee olla, että pääsemme pilottivaiheeseen mahdollisimman nopeasti”, toteaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti. 

 Allianssi tarjoaa freelance-taiteilijalle työpaikkaan kuuluvan sosiaalisen ja taloudellisen perusturvan. Allianssi tarjoaa taiteilijoille mahdollisuuden jatkokouluttaa itseä kurssien ja työpajojen muodossa.  Allianssin kautta taiteilijoille kanavoitava tuki säästäisi työttömyysjaksoille osuvaa yhteiskunnan muuta tukea, sillä taiteilijan ei tarvitsisi enää turvautua muihin yhteiskunnan tukijärjestelmiin.

 ”Taitelija-allianssi tukee taiteilijoiden tasaista toimeentuloa ja elämänhallintaa pirstaisen ja epävarman toimeentulon sijaan. Eräällä tavalla allianssi on käänteinen työttömyysturvamalli, joka sisältää myös yhteisöllisen elementin.  Nyt tarvitaan vain rohkeutta ja ennakkoluulotonta asennetta toteuttaa allianssimalli hallinnonrajat ylittäen työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön välisenä yhteistyönä”, päättää Lauslahti.

  Lisätiedot

Sanna Lauslahti

050-5122380

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taiteilija, taide, kulttuuri, taiteilija-allianssi

Taide on sivistysvaltion peruskivi #suomi100

Torstai 7.12.2017 - Sanna Lauslahti

Nyt kun Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttä, niin on hyvä hetki pohtia taiteen merkitystä yhteiskunnallemme. Suomalainen taide ei ole jäänyt paikalleen, vaan on kehittynyt ja monimuotoistunut yhtä jalkaa ympäröivän maailman kanssa.  Taide ja kulttuuri ovat juuri sitä mitä satavuotta täyttävä Suomi tarvitsee myös jatkossa. Taiteen kansakuntaa yhdistävä ja tulkitseva voima on väkevä, joka seuraa vuosikymmenten halki sukupolvelta toiselle.

 Taide ja taiteilijat ovat näyttäneet myös suuntaa yhteiskunnalliselle kehitykselle, herättäneet keskustelua sekä ravistaneet yhteiskunnan normeja ja rakenteita itsenäisyytemme aikana. Taiteentekijöiden tulee jatkossakin haastaa meitä päättäjiä avaamaan silmiämme ja keskustelemaan yhteiskunnallisista kipupisteistä, unohtamatta taiteen tarjoamaa pakopaikkaa ja sen tuomia elämyksiä arjen harmauteen.

 Suomen kulttuuripolitiikalla on vahva mandaatti. Se nojaa Suomen perustuslakiin, joka mm. turvaa taiteen vapauden, yksilön sivistykselliset oikeudet, yhdenvertaisuuden, sananvapauden ja oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin. Kaikilla suomalaisilla tulee olla oikeus taiteeseen.  Taide kuuluu kaikille. Se on kaikkien meidän yhteinen asia. 

 Taiteella on monia positiivisia vaikutuksia ihmisten arkeen ja siksi kynnys osallistua taiteen kokemiseen on pidettävä matalana ja sen tulee olla kaikkien saatavilla. Jatkossakin meidän on vahvistettava korkealaatuisia taide- ja kulttuuripalveluita koko maassa.  Ne ylläpitävät alueiden elinvoimaisuutta, kiinnostavuutta ja yhteisöllisyyttä. Digitaalisessa ajassa luovat alat nousevat entistä merkittävämpään rooliin ihmisten arkea.

 Valtio rahoittaa taidetta ja kulttuuria kaikissa sivistysmaissa. Taiteen ja kulttuurin rahoittaminen on investointi vapaaseen ja avoimeen yhteiskuntaan. Taide on kaiken yhteiskunnallisen kehityksen ja kasvun alusta. Kun sijoitetaan taiteeseen, niin se luo tutkitusti edellytyksiä innovaatioille ja sitä kautta myös uusille työpaikoille ja taloudelliselle kasvulle. Taide luo kuvan sivistyksellisestä ja kansainvälisesti kiinnostavasta maasta.  Indenttiteettimme on kirjoitettu monimuotoisesti ja elävästi kulttuurin keinoin.

 Ihmiset tekevät taiteen ja kulttuurin.  Se syntyy intohimosta ja sydämestä. Silti taiteentekijä tarvitsee elantonsa. Jokaisen ihmisen kuuluu saada myös taide- ja kulttuurikentällä oikeudenmukainen korvaus työstään. Tässä on oma vankka roolinsa julkisella rahoituksella, jota Ilman meillä ei ole ammattilaisten tekemää korkeatasoista taidetta, joka olisi kaikkien suomalaisten saavutettavissa.

 Nyt on aika nostaa taide ja kulttuuri sille kuuluvaan asemaan yhteiskunnassa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa. Pelkät puheet eivät vie taidetta eteenpäin, vaan se vaatii tuekseen myös euroja. Suomi on kulttuurin suurmaa, jossa on tehty aina korkealaatuista taidetta. Pidetään huoli, että siitä saavat nauttia myös tulevat sukupolvet eli meidän tulee ryhtyä toimiin, jolla saadaan taiteen rahoitusta lisättyä tulevina vuosina.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen kansanedustajat vaativat saattohoidon kirjaamista lakiin

Maanantai 4.12.2017 klo 13:19 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa, Sari Raassina

TIEDOTE 2.12.2017
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat vaativat saattohoidon kirjaamista lakiin


Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomuslaiset kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat jättäneet hallitukselle toimenpidealoitteen saattohoidon kirjaamiseksi lakiin. Ihmisten huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on lisääntynyt.

 Sari Sarkomaan mielestä saattohoitolainsäädännössä on kyse laadukkaan hoidon saatavuuden turvaamisesta.

 ”Ihmisten kasvanut huoli hoidon ja hoivan laadusta elämän viimeisillä hetkillä on kuultava.

Jokaisella ihmisellä on oikeus hyvän elämän lisäksi myös hyvään kuolemaan. On vakava epäkohta, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoon liittyvä lainsäädäntö. Tarve sitoviin säädöksiin saattohoidon turvaamiseksi on ilmeinen. Nykyinen räikeä eriarvoisuus elämän loppuvaiheen hoidon laadussa ja saatavuudessa sekä kivunlievityksessä on kestämätön. Pelkät hoitosuositukset eivät tässä kohtaa riitä. Laadukkaassa saattohoidossa omaiset ovat osa hoidon kokonaisuutta”, Sarkomaa painottaa.

 Valmisteilla olevat yhtenäiset saattohoidon suositukset ovat oikea askel, mutta ne eivät riitä takaamaan laadukkaan saattohoidon toteutumista tasapuolisesti kaikkialla Suomessa. Ihmisen kannalta elämän viimeiset viikot tai päivät eivät saa kokoomusedustajien mielestä jäädä muuta elämää merkityksettömämmiksi.

 ”Ihmiselämää on kunnioitettava sen loppuun saakka. Saattohoidon ja palliatiivisen hoidon tavoitteena on hoitaa ihmistä niin, että arvokas kuolema olisi mahdollinen ja jäljellä oleva elämä mahdollisimman kivutonta, lempeää ja hyvää. Saattohoidon kokonaisuudessa myös kuolevan läheisten huomiointi ja tukeminen on äärimmäisen tärkeää. Negatiivinen kokemus saattohoidosta voi pahimmassa tapauksessa jättää pysyvät jäljet hoidettavan läheisille”, Sanna Lauslahti toteaa.

 Laadukkaan saattohoidon tasa-arvoisen toteutumisen turvaa viimekädessä osaava terveydenhuollon henkilökunta. Lainsäädännön lisäksi Suomessa on panostettava henkilökunnan, lääkärien ja hoitajien koulutukseen ja tiedon lisäämiseen. Puutteet esimerkiksi sairaanhoitajien tietotaidossa kävivät ilmi myös Sairaanhoitajaliiton kyselystä.

 ”Sen lisäksi, että Suomesta puuttuu kokonaan saattohoitoa koskeva lainsäädäntö, valtaosa sairaanhoitajista kokee tarvitsevansa lisää koulutusta ja tietoa saattohoidosta. On aivan välttämätöntä, että terveydenhuollon ammattilaiset kokevat tietotaitonsa ja osaamisensa saattohoidon osalta riittäväksi. Viimekädessä vain osaava hoitohenkilökunta ja lääkärit voivat turvata hyvän kuoleman ja elämän viimeiset päivät”, päättää Sari Raassina.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: saaattohoito

Kokoomuksen Sarkomaa, Multala ja Lauslahti: Osa-asunnon normi olisi säästänyt väärästä paikasta

Tiistai 28.11.2017 klo 15:46 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa, Sari Multala

TIEDOTE 28.11.2017
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Sarkomaa, Multala ja Lauslahti: Osa-asunnon normi olisi säästänyt väärästä paikasta


Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ilmoitti tänään, että yleiseen asumistukeen kaavailtua osa-asunnon normia ei vastoin aiempaa hallituksen esitystä aiota ottaa käyttöön. Esitys vedetään valiokunnasta pois. Kokoomuksen kansaedustajat Sari Sarkomaa, Sari Multala ja Sanna Lauslahti ovat tyytyväisiä, että esitys peruuntui.

 ”Osa-asunnon normi olisi toteutuessaan kohdistunut erityisesti opiskelijoihin, jotka asuvat usein keskimääräistä pienemmissä asunnoissa ja yhteisesti vuokratuissa kimppakämpissä. Opiskelijoiden lompakolla on käyty tällä hallituskaudella jo aivan tarpeeksi, siksi olen iloinen, että ministeri Saarikko päätti vetää esityksen pois”, toteaa edustaja Lauslahti.

 Osa-asunnon normi olisi toteutuessaan heikentänyt niiden ihmisten asumistukea, jotka asuvat alle 20 neliömetrin yksiöissä, tai vuokraavat vain osaa asunnosta.  Kokoomusedustajien mielestä on hyvä, että yhdessä päätetyt säästöt haetaan tässä tapauksessa muualta kuin erityisesti opiskelijoiden asumisesta.

 ”Opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuun alusta alkaen. Tämä helpotti erityisesti suurissa kaupungeissa asuvien toimeentuloa, kun yleinen asumistuki nosti kuukausittaista tukisummaa ja on ympärivuotinen. Olisi ollut kohtuutonta heikentää erityisesti yhteisasumisen ja pienissä asunnoissa asuvien tukea tässä tilanteessa”, Sarkomaa painottaa.

 Osa-asunnon normi olisi arvioiden mukaan koskenut noin 12 000 henkilöä, joiden tuki olisi heikentynyt enimmillään 50-100 euroa kuukaudessa. Paine olisi kohdistunut erityisesti suurissa kaupungeissa opiskeleville.

 ”Ei ole järkeä vaikeuttaa opiskelijoiden asumistilannetta jo ennestään haastavissa suurissa kaupungeissa. Opiskelijalla ei pääsääntöisesti ole varaa valita pienemmän ja suuremman asunnon väliltä. Osa-asunnon normilla tavoiteltujen säästöjen toteutuminen ei ollut varmaa. Pahimmassa tapauksessa uudistus olisi voinut kasvattaa valtion menoja,” Multala päättää.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: opiskelijat, toimeentulo, asuminen

Kokoomuksen Lauslahti:  Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmän uudistuksen onnistuminen vaatii rahoituksen lisäämistä

Keskiviikko 22.11.2017 klo 14:49 - Sanna Lauslahti

Tiedote 22.11.2017

Julkaisuvapaa heti

 

 

Kokoomuksen Lauslahti:  Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmän uudistuksen onnistuminen vaatii rahoituksen lisäämistä

 

Esittävien taiteiden ja museoiden rahoitusjärjestelmän uudistus on matkalla oikeaan suuntaan, toteaa sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Sanna Lauslahti. 

 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetti viime vuonna työryhmän pohtimaan valtionosuusrahoituksen uudistamista. Työryhmä esitteli tämän viikon tiistaina ehdotelman uudeksi rahoitusmalliksi. Uusi rahoitusmalli kokoaa nykyiset valtionosuudet, niihin liittyvät avustukset sekä harkinnanvaraiset toiminta-avustukset yhdeksi kokonaisuudeksi, joka tunnistaa erilaiset toimijat. Tulee olemaan pitkäaikaista ja lyhytaikaista rahoitusta ja näiden toteutumista tarkastellaan määräajoin.

 ”Uudistusta on tehty tiukasti yhteistyössä museo- ja taide kenttätoimijoiden kanssa.  Uudistuksen valmistelua kuvaa hyvin sanat innostus ja ennakkoluuloton asenne.  Nyt on vihdoin viimein saatava maaliin kipeästi kaivattu uudistus.  Jotta uudistus saataisiin lentoon, on samalla myös päätettävä rahoitustason korottamisesta.  Taiteen kentän huoli rahoituksen riittävyydestä tulee ottaa vakavasti. Ilman lisärahoitusta uudistus voi jäädä torsoksi, eikä uusia taiteen toimijoita saada rikastuttamaan kulttuurikenttäämme riittävässä laajuudessa”, vaatii edustaja Lauslahti.

 Nykyinen taiteen valtionosuusjärjestelmä (VOS) on ollut ongelmallinen, koska uusien toimijoiden pääseminen järjestelmän piiriin on hankalaa. Järjestelmä on rajattu koskemaan vain museoita, orkestereita ja teattereita, eikä se huomioi muuttuvaa taiteen laajentunutta kenttää riittävän hyvin. Näin meille on syntynyt taiteeseen kahdet markkinat eli Valtion rahoittama VOS ja Taiken rahoittama vapaa kenttä. 

 ”Uudistuksessa on huomioitu hyvin myös taiteen vapaan kentän ongelma johtuen rahoituksen lyhytaikaisuudesta. Taiteen tekeminen nimittäin vie aikaa, kun kyse on luovasta prosessista.  Usein yhden produktion tekeminen voi viedä kaksikin vuotta, ja rahoitusta pitää nykyisin hakea kummallekin vuodelle erikseen ja varmuutta rahan saamisesta ei ole. Tämä ei mahdollista työskentelyn kehittymistä ja pitkäjänteisyyttä. Uudistuksen myötä tämäkin ongelma tulee ratkaistua.  Vuosia jatkunut prosessi on aika saada päätökseen ja valmiiksi. Nyt siihen on annettu hyvät askelmerkit”, sanoo Lauslahti.

 Lisätiedot

 

Sanna Lauslahti

050-5122380

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Espoossa arvovalinnat kohdallaan ?lapset ja nuoret budjetin keskiössä

Tiistai 21.11.2017 klo 12:04 - Sanna Lauslahti

Kokoomuksen valtuutettu, opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Lauslahti (kok.) on erittäin tyytyväinen neuvottelukunnan tekemiin lisäyksiin. Espoon valtuuston neuvottelutoimikunta sai juuri budjettineuvottelunsa päätökseen.

-  Päätös on selkeä arvovalinta satsata koulutukseen ja sivistykseen, sanoo Lauslahti.

Neuvottelutoimikunta lisäsi 600 000 euroa erityisopetukseen ja avustajapalveluihin sekä 350 000 harrastustakuun toteuttamiseen.  

- On erittäin hyvä, että neuvottelutoimikunta otti asialistalleen eriarvoistumisen vähentämisen. Sitä tarvitaan lähivuosina. Neuvottelutoimikunnan osoittama lisäraha koulujen erityisopetukseen antaa opetusalan ammattilaisille paremmat edellytykset ja enemmän aikaa opettaa tukea tarvitsevia koululaisia, toteaa Lauslahti.

 - Varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta esitti myös kieltenopetuksen varhentamista ja lisätunteja b2-kieleen.  Lapset ja nuoret kasvavat yhä kansainvälisempään yhteiskuntaan, jossa monipuolinen kielten osaaminen on yksi tärkeimmistä taidoista. Tältäkin osin on kiittäminen neuvottelutoimikunnan esitystä, jossa kielten opetusta lisätään alakouluissa ja b2-kielen opetusta lisätään yläkouluissa, kiittelee Lauslahti.

 - Neuvottelutoimikunta otti myös järkevän linjauksen tilakysymyksissä. Tilojen osalta edetään tarve edellä, ei kiinteistö edellä. Päätökset tilaratkaisuista tehdään vasta sen jälkeen, kun kouluverkosta on muodostettu kokonaiskuva ja päätös asiantuntijalautakunnissa.  Lautakunnan puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen saatuun neuvotteluratkaisuun. Tästä on hyvä jatkaa espoolaisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen kehittämistä entistä paremmaksi lapsillemme ja nuorillemme. Tavoitteenamme on olla maailman parhaiden koulukaupunkien joukossa, ja nyt esitetty budjettiesitys antaa siihen kiitettävät edellytykset, päättää Lauslahti.

 Sanna Lauslahti (kok.)

Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: espoo, sivistystoimi, koulutus, varhaiskasvatus, harrastustakuu, budjetti

Kokoomuksen Sanna Lauslahti: Avoimen korkeakouluväylän vahvistaminen on täysin oikea suunta

Perjantai 3.11.2017 klo 14:45 - Sanna Lauslahti

TIEDOTE 4.11.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Sanna Lauslahti: Avoimen korkeakouluväylän vahvistaminen on täysin oikea suunta

 Korkeakoulujen opiskelijavalintoja uudistetaan paraikaa.  Uudistuksessa pyritään muuttamaan korkeakoulujen hakeutumisreittejä nykyistä monipuolisimmiksi. Samalla haetaan uusia keinoja korkeakoulujen hakijasumien purkamiseksi ja suomalaisten koulutustason nostamiseksi. Kokoomuksen kansanedustaja, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahden mielestä avoimen yliopiston väylän laajentaminen opiskelijavalinnoissa on täsmälleen oikea suunta.

 -          Nykyisellään avoimen yliopiston väylä on aivan liian kapea ja kivikkoinen, eivätkä yliopistot hyödynnä sitä tarpeeksi. Avoimen väylän kautta tarjoutuu mahdollisuus saada motivoituneita ja kyvykkäitä opiskelijoita nykyistä järkevämmin ja tehokkaammin. Se, että on kerryttänyt hyvillä arvosanoilla kymmeniä opintopisteitä avoimessa yliopistossa, on selkeä osoitus pätevyydestä alan opintoihin, Lauslahti toteaa.

 Tulevaisuudessa avoimen väylän kautta voitaisiin valita jopa viidennes opiskelijoista.  Tämä vaatii selkeän toimeenpanosuunnitelman, miten avointa väylää tullaan tulevina vuosina vahvistamaan ja kehittämään niin opiskelijavalinnoissa kuin elinikäisessä oppimisessa.

 -          Avoimen väylän opiskelijapaikkatarjonnan kasvattaminen yhä useammalle tarjoaa mahdollisuuden yliopiston ovien ulkopuolelle jääneelle nuorelle edetä samaa tahtia opinnoissa jo sisään päässeiden opiskelijoiden kanssa. Kun nuori voi myös avoimen yliopiston opintomenestyksellään tulla valituksi, on tässä selvä synergiaetu myös yliopistolle. Avoimen väylä kautta tulevat saavat ”juoksulähdön” opintoihinsa, koska käytännössä ensimmäisen vuoden opinnot on suoritettu pääosin jo avoimella puolella. Tätä kautta valitut eivät tällöin enää tulevaisuudessa kuormita muita sisäänottoväyliä. Avointa väylää tulee käyttää myös osana hakijasuman purkua, Lauslahti vaatii.

 Avoin yliopistokoulutus on maksullista, mutta esimerkiksi yhden lukukauden oikeustieteelliset opinnot tulevat edullisemmiksi kuin monet alan valmennuskurssit. Lauslahden mielestä olisi syytä harkita, että avoimen väylän kautta yliopistoihin ensimmäistä tutkintoaan suorittamaan valittujen maksamia opintopistemaksuja helpotettaisiin.

 -          Maksujen lisäksi olisi pohdittava, kuinka avoimen väylän kautta yliopistoon hakevan toimeentulo turvataan. Avoimessa yliopistossa opiskelevat eivät ole oikeutettuja opintotukeen. Mielestäni väylää on kehitettävä sellaiseen suuntaan, että se olisi kaikille mahdollinen perheen varallisuuteen tai kotipaikkakuntaan katsomatta, Lauslahti painottaa.

 

 Lisätietoja

Sanna Lauslahti

050-5122380

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avoin korkeakoulu, opiskelijavalinnat

Länsiväylä: Espoon lisättävä lukiopaikkoja

Maanantai 23.10.2017 klo 11:45 - Sanna Lauslahti, Inka Hopsu

Espoossa lisättävä lukiopaikkoja

 Vuosi vuodelta Espoon lukioiden sisäänpääsyrajat ovat nousseet. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päättämä alin keskiarvoraja on asetettu 7.0 keskiarvoon, mutta käytännössä alin sisäänpääsyraja alkaa kolkutella jo kahdeksan keskiarvoa. Viime vuonna se oli 7,67 ja tänä vuonna jo 7,83 vaikka nyt aloituspaikkoja oli 54 enemmän kuin edellisenä vuonna.

 Keskiarvorajan noustessa liian moni osaamiseltaan lukiokypsä opiskelija jää ilman lukiopaikkaa. Tarkkana täytyy olla, ettei ero tyttöjen ja poikien sisäänpääsyluvuissa kasva.  Olemme tyytyväisiä, että asia on myös Espoo-tarinassa mukana. Siinä todetaan, että lukion aloituspaikkoja lisätään kohtuullisen sisäänpääsykeskiarvon takaamiseksi.

 Espoon lukioiden vetovoima on erinomainen ja ne vetävät puoleensa myös muiden kuntien opiskelijoita. Tästä olemme todella tyytyväisiä. Se kertoo lukioidemme rehtoreiden, opettajien, opetustoimen johdon ja muun henkilökunnan tekemästä erinomaisesta työstä. Vuosien varrella olemme kerta toisensa jälkeen saaneet ihailla sitä intohimoa, jolla tehdään huippulaadukasta opetusta ja kehitetään sitä entistä paremmaksi.

 Lopputuloksena on yhä parempia opinahjoja, jotka antavat jatko-opinnoille erinomaisen pohjan. Näemme tärkeänä, että Espoossa lisätään lukiopaikkoja merkittävästi. Nykyisin varataan lukiopaikka 61,5 prosentille ikäluokasta. Tätä osuutta on syytä nostaa ensi syksynä vuoden 2018 yhteisvalintapäätöksiä tehtäessä, ja tätä varten tulee varata riittävä rahoitus ensi vuoden budjettia valmisteltaessa. Jokaiselle lukiokelpoiselle ja halukkaalle nuorelle tulee mahdollistaa lukiopolku ja jatko-opintomahdollisuus.

 

Sanna Lauslahti (Kok), Opetuslautakunnan pj.

Inka Hopsu (Vihr), Opetuslautakunnan vpj.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomusedustajat kiittävät hallitusta panostuksesta korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen ? välttämätön panostus osaamiseen ja työllisyyteen

Sunnuntai 22.10.2017 klo 20:34 - Sanna Lauslahti, Sari Multala

TIEDOTE 18.10.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomusedustajat kiittävät hallitusta panostuksesta korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen – välttämätön panostus osaamiseen ja työllisyyteen

 

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Multala kiittävät hallitusta lisäpanostuksesta korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Hallituksen panostus muuntokoulutukseen lisätalousarviossa on 10 miljoonaa euroa. Muuntokoulutuksen avulla voidaan vastata uhkaavasti kasvavaan osaajapulaan Suomessa.

 Muuntokoulutuksen avulla korkeasti koulutettu voi suorittaa uuden tutkinnon, kun työelämän tarpeet muuttuvat. Osaamisen päivittäminen ja elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ovat tehokkaita työkaluja korkeakoulutettujen työttömyyden ehkäisemiseksi.

- Tällä lisämäärärahalla käynnistettävään muuntokoulutukseen osallistuisi peräti 550 opiskelijaa. Tämä on hyvä alku muuntokoulutuksen ja elinikäisen oppimisen saralla. Panostamalla korkeakoulutettujen mahdollisuuksiin päivittää osaamistaan, panostamme samalla työllisyyteen, talouskasvuun ja kehitykseen, Sanna Lauslahti toteaa.

 Todistamme paraikaa teolliseen vallankumoukseen verrattavaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan muutosta. Teknologian kehitys ja digitalisaatio muuttavat myös osaamistarpeita. Muuntokoulutuksella voimme vastata näihin tarpeisiin. Korkeakoulujen on tehtävä tässä yhteistyötä yli oppiaine- ja oppilaitosrajojen. Myös kouluttautujien erilaiset elämäntilanteet on otettava toteutuksessa huomioon.

 -On erittäin tärkeää, että erilaisia mahdollisuuksia muuntokoulutukseen lisätään. Meidän on turvattava osaavan työvoiman saatavuus, jotta Suomen talouskasvu jatkuu. Tämän vuoksi on tärkeää rakentaa uudenlaisia tapoja osallistua koulutukseen ja suorittaa opintoja esimerkiksi työn ohessa, Multala huomauttaa.

 Panostukset muuntokoulutukseen ovat hyvä alku uudenlaiselle elinikäiselle oppimiselle Suomessa. Lauslahden ja Multalan mielestä on ensiarvoisen tärkeää, että osaamisen päivittämistä ja muuntokoulutusta kehitetään myös tulevaisuudessa.

 -Kiitämme hallitusta hyvästä päätöksestä muuntokoulutukseen panostamisesta. Parasta mitä nyt voimme tehdä, on kohdentaa voimavaroja suomalaiseen tietopääomaan ja osaamiseen. Tällaiset päätökset kantavat tulevaisuuden kasvun hedelmää, edustajat päättävät.

 

Lisätietoja

Sanna Lauslahti

+358 505122380

 

Sari Multala

+358 405317104

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: muuntokoulutus, korkeakoulutus, osaaminen

Kirjallinen kysymys; taitelija-allianssi

Maanantai 9.10.2017 klo 16:20 - Sanna Lauslahti

Taustaa kirjallisesta kysymyksestä.

Jätin maanantaina kirjallisen kysymyksen taitelija-allianssin saamisesta Suomeen. Jätin jo kesällä, ja sain vastauksen positiivisen vastauksen Opetus-ja kulttuuriministeriöstä. Koska asia vaatii poikkihallinnollisia ratkaisuja, vaatii se myös työ- ja elinkeinoministeriön mukaan. Tapasimme asian puitteissa 6.10 Ministeri Lindströmin ja kävimme asian hänen kanssaan läpi. Lopputuloksena sovimme, että teemme kirjallisen kysymyksen asiasta.  Alla kysymykseni:

KIRJALLINEN KYSYMYS

 

Taiteilija-allianssilla vakautta freelancer-taiteilijoiden arkeen

 

 

Eduskunnan puhemiehelle

 Taiteen ja luovien alojen työt ovat viime vuosina pirstaloituneet ja vakituiset työsuhteet ovat vähentyneet entisestään. Tämä on johtanut siihen, että alan työttömyys on kasvanut. Taiteilijat pelkäävät kilpailun työmahdollisuuksista ja muutosten sopimuskäytännöissä laskevan jo ennestään matalaa palkkatasoa. Lisäksi sirpaleisuus ja vapaiden taitelijoiden osuuden kasvu ennakoivat myös huonoa eläke-ja sosiaaliturvaa heidän osaltaan.

 Tähän yksi ratkaisu on taiteilija-allianssimallin luominen Suomeen, joka seuraisi malliltaan Ruotsissa jo pitkään käytössä ollutta ja myös Norjaan hiljattain kopioitua Allianssimallia. Allianssi tässä kontekstissa tarkoittaa molempien kyseisten maiden kohdalla rajattua, tietyt ehdot täyttävien alalla työskentelevien freelancer-taiteilijoiden palkkausjärjestelmää, joka esimerkiksi Ruotsissa on osakeyhtiömuotoinen ja toimii valtionavun varassa. Tällä hetkellä siihen on kiinnitettyinä 150 taiteilijaa. Se tukee taiteilijoiden tasaista toimeentuloa ja elämänhallintaa tilanteessa, jossa vakituiset taiteelliset työurat ovat jäämässä selkeään vähemmistöön. 

 Taiteilija-allianssiin voisivat hakeutua näyttelijät, tanssijat, muusikot, ohjaajat ja skenografit. Allianssi tarjoaa freelance-taiteilijalle työpaikkaan kuuluvan sosiaalisen ja taloudellisen perusturvan. Allianssi tarjoaa taiteilijoille jatkokoulutus mahdollisuuksia kurssien ja työpajojen muodossa. Allianssin kautta taiteilijoille kanavoitava tuki säästäisi työttömyysjaksoille osuvaa yhteiskunnan muuta tukea, sillä taiteilijan ei tarvitsisi enää turvautua muihin yhteiskunnan tukijärjestelmiin. Tästä syystä järjestelmän rahoitusratkaisun osalta olisi järkevää pyrkiä rakentamaan malli, jossa tämä säästö toisen sektoriministeriön alueella huomioitaisiin järjestelmän rahoituspohjassa. 

 Luovat alat Suomen talouden ja työllisyyden vahvistajina –työryhmän raportissa 12.4.2017 on tehty lukuisia suosituksia luovien alojen ammattilaisten sosiaaliturvan kehittämiseksi.  Työryhmän suosituksia on mukana myös hallituksen toimintasuunnitelmassa vuosilla 2017-2019. Opetus- ja kulttuuriministeriö on todennut vastauksessa (KKV 278/2017 vp 5.7.2017) kansanedustaja Lauslahden kysymykseen, että taiteilija-allianssin soveltumista Suomeen voidaan tarkastella osana taide- ja taitelijapolitiikan kehittämistoimia. Malli vaatii ministeriöiden yhteisymmärrystä, ja työ- ja elinkeinoministeriön rooli on tässä olennainen.

 Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

 

Mihin toimiin työ- ja elinkeinoministeriö ryhtyy Taiteilija-allianssimallin saamiseksi Suomeen?  

 

 

Helsingissä 10.10.2017 

 

 

Sanna

Lauslahti

kok

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: taiteilija-allianssa, taide

Vakuutuslääkärijärjestelmä vaatii remonttia - sidonnaisuuksien ilmoittaminen on yksi askel oikeaan suuntaan

Maanantai 9.10.2017 klo 14:18 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa, Sari Raassina

TIEDOTE 6.10.2017

Julkaisuvapaa heti

Vakuutuslääkärijärjestelmä vaatii remonttia - sidonnaisuuksien ilmoittaminen on yksi askel oikeaan suuntaan


Hallitus esittää muutoksia toimeentuloturvan muutoksenhakulautakuntia koskevaan lainsäädäntöön. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli hallituksen esityksen ja esittää mietinnössään kokoomuksen Sanna Lauslahden, Sari Sarkomaan ja Sari Raassinan aloitteesta muutosta muutoksenhakulautakuntien jäsenten sidonnaisuuksista ilmoittamiseen. Kokoomusedustajien ehdotuksesta valiokunta esittää, että toimeentuloturvan muutoksenhakulautakunnan jäsenten on ilmoitettava sidonnaisuuksistaan.

 -Muutoksenhakulautakunta päättää ihmisten sosiaaliturvaa, työeläkkeitä ja tapaturmia koskevista asioista. Lautakuntien jäsenten sidonnaisuudet arvioidaan nykyiselläänkin ennen näiden nimittämistä, mutta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden tähden sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuus on tärkeää kirjata myös lakiin, Sanna Lauslahti toteaa.

 Sosiaali- ja terveysministeriössä vakuutuslääkärijärjestelmää kehittäneen työryhmän muistion mukaan näiden lautakuntien riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen kohdistuu epäilyksiä. Työryhmän mukaan epäselviä tilanteita vältettäisiin, mikäli näissä päätöksentekoprosesseissa mukana olevien lautakuntien lääkäreiden ja muiden jäsenten sidonnaisuudet ilmoitettaisiin avoimemmin.

 -Koko vakuutuslääkäreitä ja muutoksenhakulautakuntia koskeva järjestelmä ja prosessit on arvioitava alusta loppuun. Ihmisen on voitava luottaa siihen, että hänen asiaansa käsitellään oikeudenmukaisesti aina hoitavan lääkärin ensimmäisestä toimintakykyarviosta lopulliseen korvauspäätökseen saakka. Näihin prosesseihin me tarvitsemme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, edustajat toteavat.

 Vakuutuslääkärijärjestelmään ja sen läpinäkyvyyteen on tehty useita muutoksia viime vuosina. Eri etuuslakeihin, kuten tapaturma- ja ammattitautilakiin, työntekijän eläkelakiin sekä lakiin kansaneläkelaitoksesta on lisätty säännökset asiantuntijalääkärin velvollisuudesta kirjata perusteltu arvionsa asiakirjoihin. Säännöksillä on parannettu vakuutuslaitosten päätösten lääketieteellisiä perusteluita.

 -On ensiarvoisen tärkeää, että asioiden oikeudenmukaiseen ja oikea-aikaiseen käsittelyyn panostetaan. Järjestelmää on lähdettävä uudistamaan avoimin mielin. Se, ettei ongelmalliselle ja selvitystenkin mukaan ristiriitaiselle asialle tehdä mitään, ei ole ratkaisu, Sari Sarkomaa päättää.

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vakuutuslääkäri

Kolme oikean kokoista ovea korkeakouluopintoihin

Tiistai 3.10.2017 klo 14:41 - Sanna Lauslahti

Korkeakoulujen sisäänpääsyä uudistetaan. Hyvä niin. Sille on selkeä tarve.  Aivan liian moni joutuu odottamaan korkeakoulupaikkaa pitkään. Tästä kertovat karua sanomaa myös korkeakouluopintonsa aloittavien kohoava aloittamisikä.  Ratkaisua tähän on haettu jo aikaisempien hallitusten aikana mm. mahdollistamalla ensikertalaiskiintiöt.
Silti. Urakkaa riittää.  Mieluiten ennen korkeakoulujen sisäänpääsyuudistuksen toimeenpanoa on tehtävä etunojassa pikaisesti hakijasumapurku.   Siihen on käytettävä kaikki mahdolliset keinot. Ei vain siksi, että olemme sen velkaa ilman korkeakoulututkintoa oleville ylioppilasnuorillemme, vaan myös sen vuoksi, että tarvitsemme työmarkkinoille lisää korkeasti koulutettuja osaajia. Meidän on luotava koulutustakuu ylioppilastutkinnon suorittaneille nuorille, koska pelkällä yleissivistävällä tutkinnolla ei pitkällä pötkita.  Samalla on varmistettava oma jatkopolku korkeakouluihin ammatilliselta puolelta tuleville motivoituneille nuorille.
Entä sitten korkeakoulujen valintamenettely.  On hyvä, että korkeakouluihin päästään jatkossakin useamman oven ja polun kautta. Kenenkään tie ei saa katketa siihen, että ei ole onnistunut esimerkiksi ylioppilaskirjoituksissa.   Siksi on perusteltua, että jatkossa on kolme ovea – todistusvalinta motivaatiokirjeen tai soveltuvuustestin kera, kevennetty pääsykoe- ja avoimen väylän ovi.  Ovien tulee olla riittävän suuret ja niiden tulee vaihdella aloittain.
Avoimen väylän vahvistaminen pikaisesti on enemmän kuin paikallaan monesta syystä. Välivuosi voi olla myös opiskeluvuosi avoimessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Toisaalta väylä antaa mahdollisuuksia myös elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Tässä voi syntyä osalle ylioppilasnuorista este, koska opintopiste saattaa maksaa jopa 15 euroa ja opintososiaalisia etuuksia ei ole.  Ilman tuloja voi olla vaikea opiskella, eikä opintolainaakaan ole tarjolla.  Silti parhaimmillaan nuori voi suorittaa esimerkiksi välivuoden aikana ensimmäisen vuoden opinnot kokonaan avoimella puolella ja osoittaa todellista motivaatiota sekä siirtyä sen jälkeen suoraan toiselle vuosikurssille. Vähintä mitä pitäisi tehdä olisi ilman ensimmäistä tutkintoa olevien osalta tehdä avoimen väylän opinnot maksuttomiksi, ja selvittää toimeentuloon liittyvät kysymykset.
Samoin toista tutkintoa suorittavan tai jo opinto-oikeuden muualla omaavien opiskelupolku, tulee olla uudenlainen, ja näin on myös ehdotettu.  Sellainen, jossa jo opitut tai työssä saadut kokemukset voidaan lukea hyväksi ja näin ei tarvitse lähteä samasta pisteestä kuin ensimmäistä tutkintoa suorittavat. Tässäkin yksi vastaus on tutkinnon suorittaminen avoimen väylä puolella.
Paljon on ollut keskustelua siitä, että pitääkö valinta tehdä pelkän todistuksen pohjalta. Useissa maissa näin tehdään, ja valintajärjestelmät ovat kustannustehokkaita.  Pelkkään pääsykoevalintaan liittyy myös kääntöpuoli, joka on hyvä tunnustaa. Ainoastaan todistusvalintaan nojaaminen voisi johtaa pitkällä aikajänteellä eriytymiskehityksen lisääntymiseen. Tästä löytyy näyttöä useista maista, joissa preppaaminen alkaa jo varhaiskasvatusiässä.  Lisäksi vanhemmat haluavat lapsensa asuinpaikan valinnan kautta hyvää kouluun, ja jos tarjolla on yksityiskouluja, niin perheen taloustilanteen salliessa lapsi ohjataan sinne.  Lasten lisävalmentamisesta koulua varten löytyy esimerkkejä Etelä-Koreasta ja Japanissa. Näissä maissa lapset menevät koulupäivän jälkeen yksityisille lisätunneille.
Onneksi Suomen mallissa on useita ovia korkeakouluun. Suomi tarvitsee pienenä maana sosiaalista liikkuvuutta – mahdollisuuksien tasa-arvoa. Monen oven kautta tapahtuva sisäänpääsy antaa siihen kaikille mahdollisuuden.
ps. Toisaalta olisi ollut mielenkiintoista, jos aikaa olisi enemmän, kokeilla myös aivan uudenlaisia malleja. Esimerkiksi otetaan kaikki halukkaat sisään, karsinta ensimmäisen vuoden jälkeen ja karsituille uusi opintopolku. Samoin lukion ja ylioppilastutkinnon kehittäminen voivat luoda uusia polkuja, kun jo lukiovaiheessa voi suorittaa korkeakouluopintoja. Tästä on jo esimerkkejä. Ja somessa sain hyvän ehdotuksen, että yliopistoihin tulisi kaksi kertaa vuodessa tehtävä haku.

Kommentoi kirjoitusta.

Syyskuun kuukausikirje

Maanantai 2.10.2017 klo 14:54 - Sanna Lauslahti

Tervetuloa tapaamaan

 

11.10 klo 16.45-17.45 Sanna-cafe Paikka Ison Omenan Laura’s Coffee@wine. Kahvitarjoilu ajankohtaisten kuulumisten ja keskustelun kera.

 

14.11 klo 17.00-19.00 Glögit ja mahdollisuus kiertää peruskorjatussa Eduskuntatalossa. Ennakkoilmoittautuminen ville.virkkunen@eduskunta.fi 

 

 

Syksy on alkanut pyörremyrskyn tavoin eli todellinen juokseva lähtö syksyyn. Sote-uudistus valinnanvapauksineen näkyy taustatyössä. Samoin korkeakouluvisiota ponnistetaan valmiiksi lokakuun aikana. Lisäksi vaikuttamistyössäni listalla on mm. taiteilija-allianssi, korkeakoulujen sisäänpääsy ja avoimen korkeakouluväylän vahvistaminen, ohjelmointiosaamisen vahvistaminen, kansalaisraadit ja ”ns. vakuutuslääkäri” tilanteen ratkaisujen etsintä. Tässä näin muutamia askelmerkkejä arkityöstäni.  Korkeakouluvisiotyöhön otan mieluusti ajatuksia ensi viikon tiistaihin mennessä.

 

Budjetti 2018 ja lisäbudjetti lähetetty valiokuntiin

 

Budjettikeskustelujen viimeinen päivä oli salissa viime viikon tiistaina. Keskiviikkona saimme uutta talouspurtavaa vuoden 2017 toisen lisätalousarvion muodossa. Se on sisällöltään pääosin tekninen, mutta samalla se kertoo, että talous porskuttaa pontevasti. Vuonna 2017 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 2,9 prosentilla yksityisen kulutuksen vauhdittamana, johon taas on vaikuttanut työllisyyden parantuminen.  Yksityiset investoinnit ovat siirtymässä rakentamisesta tuotannollisiin investointeihin, joka antaa luottamusta kasvun jatkumisesta. Parantuneen taloustilanteen seurauksena tuloarviota nostetaan 1 miljardilla ylöspäin (yhteisövero 0,8 mrd ja 0,2 mrd perintö-ja lahjavero) verotulojen kasvun vuoksi ja vastaavasti valtion nettolainanoton tarve pienenee.  Tämä sama ilmiö näkyy myös kuntataloudessa mm. kotikaupungissani Espoossa. 

 

Lisätalousarviossa on mukana yksi määrärahamuutos, joka liittyy veteraanien kuntoutukseen ja kotiin vietäviin palveluihin. Niihin ehdotetaan yhteensä 11,6 milj. euroa lisämäärärahaa, jotta kaikilla veteraaneilla on mahdollisuus päästä heille tarkoitettujen palveluiden piiriin. 

 

 

Espoo- tarina on raikas ja rakentaa tulevaisuutta

 

Hyväksyimme Espoo-tarinan valtuustossa. Omassa Kokoomus-ryhmässä työstimme tarinaa yhdessä.  Sitä tehtiin osallistaen mm. kyselyn kautta ja seminaarissa.

 

Päämääränä on, että Espoo on sivistyksen kärkikaupunki Suomessa. Espoo-tarina painottaa sivistystä eri osa-alueineen, turhien määräysten/ohjeiden norminpurkua, vastuullista taloudenpitoa, kaupunkikehitystä sekä kansainvälisyyttä.  Kansainvälisyydestä yksi poiminta. Espooseen tulee "kolmas virallinen kieli"- englanti suomen ja ruotsin rinnalle.

 

Opetus- ja varhaiskasvatuspuolella keskitytään vahvasti perusasioihin, mutta kehittämisotteella.  Muutamia poimintoja: 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatukseen tehdään kokeilu, ryhmäkokoja ei kasvateta, eikä subjektiivista päivähoitoa rajoiteta, Espoon peruskoulujen oppimistulokset pidetään Suomen huipulla, kielten opetuksen varhaistamista selvitetään, koulujen välinen eriarvoistuminen pysäytetään, lukioiden aloituspaikkoja lisätään kohtuullisten sisäänpääsykeskiarvojen turvaamiseksi ja Espoo vastaa kansainvälisten päiväkoti- ja koulupaikkojen kysyntään. Viimeisimmän osalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki selvityspyynnön.  Espoolla on myös erinomaiset lähtökohdat vauhdittaa koulutusvientiä. Tarinaan onkin kirjattu, että Espoo toimii aktiivisena kumppanina koulutusviennissä.

 

Lopuksi meille espoolaisille tärkeä luonto on oleellinen osa tarinaa. Ja samoin on asetettu kunnianhimoinen hiilineutraaliustavoite – 2030.

 

 

Kannanottoja jne.

 

Kaksi koulutukseen liittyvää asiaa puhuttivat syksyn alkuun.  Teimme Sari Sarkomaan ja Outi Mäkelän kanssa toisen asteen oppimateriaalikustannuksista kirjallisen kysymyksen. Sen osalta Ministeri Grahn-Laasonen on käynnistänyt selvityksen.

https://www.verkkouutiset.fi/kokoomusedustajat-vaativat-toisen-asteen-oppimateriaalikustannuksia-kuriin-68970/

 

Toinen paljon puhetta herättänyt asia oli korkeakoulujen valintamenettely, josta teimme kirjallisen kysymyksen opetusministeri Grahn-Laasoselle.  Lähinnä olimme aikataulusta, ja liiallisesta painopisteen siirtämisestä vain todistusvalinnoille. Uudistukselle on tarvetta. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Jatkossa tulee olla kolme ovea; todistus (jossa mukana motivaatiokirje) -, kevennetty pääsykoe- ja avoimen väylä ovi.  Riittävän suuret ovet. Samoin toista tutkintoa suorittava tai jo opinto-oikeuden muualla omaavien opiskelupolku, tulee olla toinen. Sellainen, jossa jo opitut tai työssä saadut kokemukset voidaan hyväksi lukea ja näin ei tarvitse lähteä samasta pisteestä kuin ensimmäistä tutkintoa suorittavat. Lisäksi hakijasumavuori on purettava pikaisesti ennen pääsykoeuudistusta, ja ylioppilaille annetta koulutustakuu.  Nykyistä nopeammin on yksinkertaisesti päästävä sisään.

http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005366581.html

 

Hanke-helvetti: Tein blogikirjoituksen, kuinka hanke- ja selvitysähky täyttää maan.

https://www.verkkouutiset.fi/hankehelvetin-luvattu-maa/

 

Tavoitteisiin yli sektorirajojen: Sitran vierailija-blogiin kirjoitin taiteen, kulttuurin, sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetus- ja varhaiskasvatuksen sektorirajat ylittävästä yhteistyöstä.

https://www.sitra.fi/blogit/tavoitteisiin-yli-sektorirajojen/

 

Suomalaisten kielitaito on riittämätön: Tein kannanoton kieltenopetuksen tärkeydestä tulevaisuuden Suomessa. Tämä asia on työlistallani.

https://www.verkkouutiset.fi/kokoomuksen-sanna-lauslahti-suomalaisten-kielitaito-on-riittamaton-68818/

 

Taiteilija-allianssi: Tein kannanoton ja kirjallisen kysymyksen taiteilija-allianssin saamiseksi Suomeen, jolla helpotettaisiin taidealojen toimeentulo-ongelmia.

https://www.verkkouutiset.fi/sanna-lauslahti-esittaa-taiteilija-allianssia-helpotukseksi-taidealojen-toimeentulo-ongelmiin-68520/

 

Mediapoimintoja

 

YLE Ykkösaamu

Ykkösaamussa keskusteltiin kansanedustaja Pilvi Torstin ja opettaja Arno Kotron kanssa aiheesta ”Onko Suomen koulutusmenestys kohta vain kaunis muisto?”. Alkaa kohdasta 6.10

https://areena.yle.fi/1-4191797

 

A-studio: Talk

Talk:ssa keskusteltiin kansanedustaja Jari Ronkaisen, vakuutuslääkäri Tapio Ropposen ja taksinkuljettaja Petri Nurmesniemen kanssa aiheesta ”Voiko vakuutuslääkäriin luottaa?”.

https://areena.yle.fi/1-4158543

 

Länsiväylä

Torppasimme koulusäästöt opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.

http://www.lansivayla.fi/artikkeli/439202-miljoonien-koulusaastot-torpattiin-yksimielisesti-espoossa-nostamme-nyt-kissan

 

Tässä runsain terkuin syyskuulumisiaJ

 

Sanna

 

Kommentoi kirjoitusta.

Hankehelvetin luvattu maa

Maanantai 18.9.2017 - Sanna Lauslahti

Hankehelvetin luvattu maa

Suomi on hankkeiden luvattu maa, ei niin pientä asiaa ole, ettei siitä tehtäisi ainakin esiselvityshanketta. Esiselvityksen jälkeen tehdään selvitys. Selvityksen jälkeen  tehdään uusi selvitys. Olemme suorastaan rakastuneet selvityksiin. Tästä viimeisin esimerkki löytyy budjettiriihestä, jossa yritystukien pohtimista varten päätettiin perustaa lukuisten selvitysten jälkeen vielä parlamentaarinen ryhmä selvittämään yritystukien karsimista. Siis taas yksi selvitys, kun olisi ollut jo päätösten aika.

Normitalkoot ovat enemmän kuin paikallaan myös hankehelvetin purkamiseksi.  Usein ei nimittäin huomata, että aikaa vievät hankkeet työllistävät jo muutenkin työkuorman alla olevia arkitekijöitä. Hankkeen massiivinen organisointi saattaa aiheuttaa byrokraattisen tilanteen, jossa varsinainen hyvä tavoite hukkuu. Samalla niukat yhteiset rahat menevät hankkeen pyörittämiseen palvelujen laadun parantamisen sijaan. Sinänsä kannatan hankkeita osana muutoksen vauhdittamista, asioiden selvittämistä ja poliittisten tavoitteiden eteenpäin viemisen keinona, mutta rajansa on kaikessa.

Hankkeita tarvitaan, mutta tehdäänkö hanke vain näyttääksemme, että jotain tapahtuu vai saadaanko näillä hankkeilla mitään todellista aikaiseksi. Pahimmillaan käy niin, että hanke on onnistunut ja se pitäisi saada osaksi arkea, mutta hankerahan loputtua hyvät käytännöt hautautuvat ja kuolevat. Usein hankkeella työllistetään joku vuodeksi tai kahdeksi tekemään vain iso nippu erilaisia raportteja, powerpointteja sekä juomaan kahvia, syömään voisilmäpullaa ja lohivoileipiä kokouksiin. Monet hyvät valmiiksi saadut hankkeet hautautuvat arkistojen kätköihin. Niitä ei enää kukaan sen jälkeen kaipaa. Niin, ja samasta asiasta voidaan kaiken kukkuraksi tehdä parin vuoden kuluttua uusi hanke.

Muutama esimerkki hankemaailmasta. Nämä saattavat olla kärjistyksiä, mutta silti totista totta. Eräässä maakunnassa tehtiin hanke, jonka tarkoituksena oli kasata kaikki kulttuurialan toimijat saman nettisivuston alle, jotta heidät löydettäisiin helpommin. Kun hanke päättyi sivuille ei ollut päivittäjää, koska hankkeen työntekijän pesti oli päättynyt ja kukaan ei enää tiennyt kuka sivua hallinnoisi. Hyvä hanke, mutta vuosi täysin turhaa työtä. Toisen esimerkin nostan erään teatterin markkinoinnin kehittämishankkeesta. Siihen saatiin maakunnalta rahaa. Hanketta tehtiin, suunniteltiin ja toteutettiin. Lopulta siitä ei jäänyt mitään muuta konkreettista kuin kaksitoista sivuinen raportti ja kasa kuitteja. Lopputuloksena teatterin markkinointi ei kehittynyt mihinkään kyseisen hankkeen aikana.

Tarkoitukseni ei tässä kirjoituksessa ole mollata kaikkia hankkeita. Silti monesti tuntuu, että monet hankkeet ovat pelkkää paperin pyörittelyä. Ne työllistävät hetken aikaan muutaman ihmisen. Oleellisena osana hankkeita tulee olla se, mitä tapahtuu hankkeen jälkeen. Oikeastaan jo hankkeesta päätettäessä on mietittävä hankkeen jälkeis jatkuvuutta  sisältäen resurssit ja jatkorahoituksen.

Lopuksi vielä muutaman vuoden takaa valtioneuvoston hankkeisiin liittyvä työpaikkailmoitus: ”Hankepäällikkö työskentelee valtioneuvoston hallintoyksikön tiedonhallintayksikössä hanketiedon hallinnan kehittämishankkeessa.”  Hankeähkyä on ollut aina, ja useiden hallitusten aikana. Seuraavina vuosina on syytä keittää hankesoppa kasaan. Hankkeita tarvitaan, mutta sopivassa määrin.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomusedustajat: Opiskelijavalintojen uudistuksessa edettävä harkiten

Maanantai 11.9.2017 klo 14:22

TIEDOTE 8.9.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomusedustajat: Opiskelijavalintojen uudistuksessa edettävä harkiten

 Kokoomuksen kansanedustajat Pia Kauma, Markku Eestilä, Harri Jaskari, Jukka Kopra, Sanna Lauslahti, Sari Raassina, Kari Tolvanen ja Eero Suutari ovat jättäneet 7.9. kirjallisen kysymyksen opiskelijavalintojen uudistamisesta. He kehottavat opetus- ja kulttuuriministeriötä etenemään harkiten reformissa, jonka mukaisesti pitkää valmentautumista vaativista opiskelijavalinnoista pyritään luopumaan vuoteen 2018 mennessä. Muutokset tulevat vaikuttamaan lähivuosina kymmenien tuhansien suomalaisnuorten elämään ja opintosuunnitelmiin.

 ”Vaikka uudistuksessa on useita positiivisia piirteitä, olen huolestunut niistä lukio- ja ammattikouluikäisistä nuorista, erityisesti pojista, jotka eivät ole vielä innostuneet hakemaan hyviä arvosanoja ja joiden voidaan katsoa alisuoriutuvan ennen korkeakouluvalintoja”, Kauma toteaa.

 ”Nykyiseen pääsykoejärjestelmään liittyvien kalliiden valmennuskurssien on nähty luovan eriarvoisuutta, mutta jatkossa vastaava liiketoiminta todennäköisesti siirtyy lukio- ja ammattikouluihin”, Kopra lisää.

 ”Kun arvosanoista halutaan parhaat mahdolliset, saattaa myös keskiasteen koulutuksen suorittamisaika ja työelämään siirtyminen monilla venyä. Tämän seurauksena uudistuksen hyöty voikin jäädä odotettua vähäisemmäksi”, jatkaa Lauslahti.

 ”Lukion ja ylioppilaskirjoitusten aikaan perheissä saattaa olla nuoresta itsestään riippumattomia häiriötekijöitä, jotka vaikeuttavat keskittymistä ja hyviin arvosanoihin yltämistä”, Eestilä muistuttaa.

 ”Vielä ylioppilaskirjoitusten aikaan läheskään kaikilla ei ole tiedossa, mikä ammatti tai ala on loppujen lopuksi se kaikkein kiinnostavin ja sopivin. Siksi joissakin Euroopan maissa, kuten Sveitsissä, kaikki pääsevät ensimmäisenä vuonna yliopistoon ja karsinta on vasta toisen vuoden alussa. Miksi ei meilläkin voitaisi kokeilla vastaavaa mallia?” kysyy Jaskari.

 ”Pääsykokeita voi myös pitää hyvänä motivaatiomittarina tietyllä alalla opiskeluun, jolloin niistä luopuminen voi potentiaalisesti lisätä opiskelun keskeyttämistä sekä heikentää oppimistuloksia. Motivaation mittaaminen on tärkeää esim. lääketieteessä, jossa monialaisen tiedon soveltaminen on oleellista opinnoissa onnistumisessa”, toteaa Raassina.

 ”On hyvä, että nuorten pääsyä yliopistoihin ja korkeakouluihin uudistetaan, mutta samalla on tärkeää pitää yllä monenlaisia sisäänpääsyreittejä sekä ottaa oppia hyväksi todetuista käytännöistä muualla Euroopassa”, kansanedustajat toteavat.

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Lauslahti ja Sarkomaa vaativat selvitystä: Toisen asteen oppimateriaalikustannukset on saatava kuriin

Keskiviikko 16.8.2017 klo 14:54 - Sanna Lauslahti, Sari Sarkomaa

TIEDOTE 16.8.2017

Julkaisuvapaa heti

 

Kokoomuksen Lauslahti ja Sarkomaa vaativat selvitystä: Toisen asteen oppimateriaalikustannukset on saatava kuriin

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat selvitystä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppimateriaalien kustannusten pienentämisestä. Sarkomaan ja Lauslahden mukaan oppimateriaalien hinta ei saa muodostua esteeksi toisen asteen tutkinnon suorittamiselle.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt esittivät tänään huolenaiheensa toisen asteen oppimateriaalien korkean hinnan vaikutuksista opintojen keskeyttämiseen. Myös valmisteilla oleva nuorisobarometri osoittaa, että vähävaraisuus kaventaa opiskelun mahdollisuuksia ja tasa-arvoa. Korkea-asteella kulut ovat kurissa parempien lainaamismahdollisuuksien vuoksi. Toinen aste on se selvästi kalliimpi palanen.

-Ongelma on syytä ottaa vakavasti, ja tähän on löydettävä pikaisesti ratkaisut. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työelämästä siksi, ettei ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollista opiskella. Tilanne on kehittynyt hankalampaan suuntaan. Opiskelijoiden kustannukset ovat muuttuneiden vaatimuksien vuoksi nousseet. Sähköisten materiaalien yleistyminen vie pohjan pois oppimateriaalien kierrättämiseltä, jonka avulla aiemmin opiskelukuluja sai pidettyä kurissa, Lauslahti toteaa.

Kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan monelle opiskelijalle ja perheelle esimerkkisi kirjojen, sähköisten materiaalien ja laitteiden kustannukset voivat tulla yllätyksenä. Selvityksessä olisikin Sarkomaan ja Lauslahden mukaan syytä selvittää sitä, miten kustannukset muodostuvat toisen asteen eri aloilla ja miten niitä voidaan helpottaa.

Jo tällä hetkellä pienituloiset opiskelijat voivat saada esimerkiksi oppikirjahankintoja ja ylioppilastutkintomaksuja varten täydentävää toimeentulotukea. Itseisarvoisen tärkeää on myös, että koulutus ja koulussa ruokailu pysyvät maksuttomina. Selvitystä kokonaisuudesta kuitenkin tarvitaan koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi.

-Kustannusten noustessa kokonaisuus on selvitettävä, jotta kustannusten vaikutukset ja todellinen taso pystytään arvioimaan alakohtaisesti. Nuorisobarometrin ennakkotiedot antavat ymmärtää, ettei koulutuksen tasa-arvo kaikkien kohdalla toteudu, Nyt tarvitaan tasa-arvotalkoita, Sarkomaa painottaa.

Kokoomuksen tavoitteena on taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta. Mahdollisuudet eivät saa riippua perheen varallisuudesta, asuinpaikasta tai taustasta. Korkeat oppimateriaalikustannukset sotivat tätä periaatetta vastaan. Opiskelijoille ja perheille on myös annettava paremmin tietoa siitä, mistä apua hankintoihin on saatavilla. Koulutus ei saa jäädä kenenkään kohdalla oppimateriaaleista kiinni.

Lisätietoja

Sanna Lauslahti

09 432 3116

 

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kommentoi kirjoitusta.

Peruskoulu uudistuu pala kerrallaan

Torstai 10.8.2017 klo 15:32 - Sanna Lauslahti

Koulut ovat alkaneet. Aina näinä hetkinä pohtii, miten hienoa on saada olla suomalainen. Peruskoulusta korkea-asteelle kattava maksuton ja laadukas koulutus on asia, josta kannattaa pitää kiinni ja arvostaa. Opettajamme ovat maailman parhaita. Samalla kuitenkin myönnettävä, että peruskoulujen yllä roikkuu muutamia huolen aiheita. Pisa-tulokset ovat edelleen hyvät, mutta kehityssuunta väärä.
On hyvä, että on myönnetty se, että tumput suorina emme voi olla. Ongelmaa ei ole piilotettu maton alle, ja puheista on pyritty tekoihin.  Uudet opetussuunnitelmat puserrettiin ulos viime hallituskaudella. Ne antavat osittain vastauksen oppimistulosten kohottamiseksi. Niiden toimeenpano alkoi alakoulun puolelta, ja nyt uudet opetussuunnitelmat jalkautuvat yläkouluihin.
Uudet opetussuunnitelmat eivät itsessään tuo ratkaisua esiin nousseisiin ongelmiin. Tällä kaudella on perutettu uusi peruskouluohjelma, joka on osa hallitusohjelman kärkihankkeita. Tähän kohdennetaan ihan reipas summa myös euroja.  Kehitystyötä tuetaan 90 miljoonalla eurolla. Työssä kentän toimijat, tutkijat ja poliitikot yhdessä pohtivat uudelle peruskoululle teesejä ja suosituksia, joilla varmistetaan maailman parhaan peruskoulun laatu ja tasa-arvoisuus.
Viime kaudella aloitettua peruskoulujen uudistamistyötä on jatkettu tarmolla tällä hallituskaudella, Peruskoulu ottaa tällä hallituskaudella isoja harppauksia eteenpäin. Liikkuva koulu –ohjelma on laajennettu valtakunnalliseksi, opettajakoulutusta on kehitetty, opetuksen digitalisointiin on annettu opettajille tukea sekä nyt syksyllä käynnistetään kokeilu kielten opiskelun aikaistamisesta ja kielivalikoiman laajentamiseksi. 
Koulutuksen tasa-arvo on ollut aiheellisesti tapetilla. Siitä ei päästä mihinkään, että erot oppimisessa ovat kasvaneet. Tähän on löydettävä uudet lääkkeet. Yksi vastaus on uusien opetussuunnitelmien oppilaslähtöinen, nykyistä yksilöllisempi opetustapa. Sen lisäksi tuoreessa ensi vuoden budjettiesityksessä tuplataan tasa-arvoraha tästä vuodesta. Lisää rahoitusta koulutuksen tasa-arvon lisäämiseen tulee 15 miljoonaa euroa. Tasa-arvorahaa ei sirotella mihin tahansa, vaan kohdennetaan haasteellisimpien alueiden kouluille.
Säästöjen jälkeen koen, että on helpottavaa sanoa, että nyt vihdoin viimein pääsemme kääntämään opetuksen rahoituksen suuntaan säästöistä kohdennettuun lisärahoitukseen.  Tämä on myös arvovalinta, jota kannattaa puolustaa. Kyse ei ole vain lasten tulevaisuudesta, vaan koko kansankuntamme menestyksen takeesta.
Viime kädessä kuitenkin päätökset tehdään kotikuntien päättävissä elimissä. Niissä päätetään mm. perusopetuksen ryhmäkoosta, valinnaisten tuntien tarjonnasta sekä koulujen sisäilmakorjauksista. Luotan, että meillä on valistuneita ja koulutusmyönteisiä päättäjiä. Päättäjiä, jotka arvostava koulutusta. Maamme tärkeintä luonnonvaraa. Myönnettävä on, että pelkkä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös rahaa. Tässäkin kuntien tilanne on toinen kuin aiemmin. Kuntien talous on vahvistunut vihdoin viimein.
Lopuksi. Yli 60 000 uutta ekaluokkalaista aloittaa kulkemaan kohti koulupolun ensimmäisiä askeleita. Otetaan yhteinen tavoite. Varmistetaan, että jokainen suomalainen koululainen voi saada tasa-arvoisesti maailman parasta perusopetusta.

Kommentoi kirjoitusta.

Kokoomuksen Lauslahti: Vahva kuntatalous on paras suojakilpi sivistykselle

Torstai 10.8.2017 klo 14:09 - koulutus

TIEDOTE 4.8.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen Lauslahti: Vahva kuntatalous on paras suojakilpi sivistykselle

Kokoomuksen kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja Sanna Lauslahti rauhoittelee OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen huolta peruskoulun tilasta. Hallituksessa on tiedostettu PISA-tulosten viesti ja tarve peruskoulun kehittämiselle. Uusi peruskoulu –ohjelma on osa hallitusohjelman kärkihankkeita. Kehitystyötä tuetaan 90 miljoonalla eurolla.

”Peruskoulu ottaa tällä hallituskaudella isoja harppauksia eteenpäin. Viime syksynä otettiin käyttöön uudet opetussuunnitelmat, Liikkuva koulu –ohjelma on laajennettu valtakunnalliseksi, opettajakoulutusta on kehitetty, opetuksen digitalisointiin on annettu opettajille tukea ja nyt syksyllä käynnistetään kokeilu kielten opiskelun aikaistamisesta. En myöskään vähättelisi Uusi peruskoulu –visiotyön merkitystä. Työssä kentän toimijat, tutkijat ja poliitikot yhdessä pohtivat uudelle peruskoululle teesejä ja suosituksia, joilla varmistetaan maailman parhaan peruskoulun laatu ja tasa-arvoisuus”, Lauslahti toteaa.

Lauslahti muistuttaa, että vaikka koulutuksesta on jouduttu tällä hallituskaudella leikkaamaan, niin kuntiin tai perusopetuksen perusrahoitukseen ei ole kohdistunut heikennyksiä. Puoliväliriihessä myös päätettiin antaa lisää rahaa peruskouluille tasa-arvon vahvistamiseen. Tasa-arvoraha kohdennetaan haasteellisimpien alueiden kouluille, ja se on hallituksen vastaus eriarvoistumiskehityksen ehkäisyyn.

”Hallitus on tehnyt selkeän arvovalinnan peruskoulun suhteen, josta varsinkin Kokoomus on koulutuspuolueena tyytyväinen. Säästöjen sijaan hallitus on voimakkaasti uudistanut tällä kaudella peruskoulua uudella pedagogiikalla ja uusilla oppimisympäristöillä. Kokoomukselle on erittäin tärkeä tavoite varmistaa, että jokainen suomalainen koululainen voi saada tasa-arvoisesti maailman parasta perusopetusta”, Lauslahti huomauttaa.

Viime kädessä perusopetuksen ryhmäkoista, valinnaisten tuntien tarjonnasta sekä koulujen sisäilmakorjauksista tehdään päätökset kuntatasolla. Lauslahti luottaa siihen, että koulutusasiat kiinnostavat kuntapäättäjiä. Sote-uudistuksen myötä tulevaisuuden kunnat ovat sivistyskuntia, joissa koulutuspalvelut ovat keskeinen kilpailutekijä koko kunnan vetovoimalle. Lauslahti myöntää, että pelkkä tahto ei riitä, vaan tarvitaan myös rahaa. Kuntatalous onkin vahvistunut hallituksen toimien seurauksena.

”Kuntien talouden vahvistuminen on paras suojakilpi sivistykselle. Hallitus on vahvistanut kuntataloutta jättämällä kuntien valtionosuudet leikkausten ulkopuolelle, lupaamalla korvata kunnille uusien tehtävien aiheuttamat kustannukset sekä purkamalla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Kaikki ne teot, joilla on saatu kuntien talous kohenemaan, ovat olleet ennen kaikkea sivistystekoja”, Lauslahti muistuttaa.

Lisätietoja:

Sanna Lauslahti

p. 050 5122380

 

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »